Erämaasta taas...

Olen jo ainakin pari kertaa aikaisemminkin noin vuoden - puolentoista vuoden aikana päivitellyt täällä hengellisen erämaan aikana kokemaani turhautumista.Tahtoisin nyt kysyä teiltä jotka luette tämän, että kuinka pitkiä erämaavaiheita teillä on ollut uskonvaelluksessanne.Itse tulin "ensimmäisen kerran" uskoon vuonna 2001.Silloin sain erään ihmisen kautta Jumalalta viestin, että "sieluni maaperään" vaihdetaan mullat.Seuraavat noin kuusi vuotta Jeesus oli hiljaa ja käsitän nyt, että Pyhä Henki ei voinut vaikuttaa minussa uskoa noina aikoina sen vuoksi, että minusta täytyi poistaa ensin maailmalliset elämän huolet oikein ajan kanssa, ennen kuin Jeesus saisi minussa riittävästi sijaa.Noiden kuuden vuoden aikana olisin halunnut saada uskon Jumalalta, mutta ilmeisesti oli korkeampi tarkoitus, etten sitä vielä saisi, joten olin jonkin aikaa jopa lähes 100 prosenttinen ateisti kun aloin ajatella, ettei sitä Jeesusta varmaan ole kai olemassakaan, kun ei kerran uskoa annettu vaikka sitä niin kovasti halusinkin.Kuusi vuotta on nimittäin sen verran pitkä aika odottaa niin tärkeää asiaa, että vahvojakin epäilyksiä tuli.Mutta sitten vuoden 2007 maaliskuussa, luin Raamattua internetin kautta, ja silloin ylleni laskeutui yliluonnollinen totuudentunto, joka vakuutti, että lukemani evankeliumiteksti oli totta.Käsitän asian niin, että Pyhä Henki oli laskeutunut taas ylleni.
Parin viikon sisään tuosta uskoni uudistumisesta minulle tuli erään henkilön kautta sellaiset "tiedon sanat" ,että nyt on sitten pitkä erämaa edessä.Ja se erämaa alkoikin pikkuhiljaa voimistuen muutamien kuukausien sisällä noista tiedon sanoista.Nyt olen ollut erämaassa reilun vuoden verran.Välillä olen miettinyt, että onko Jumalasuhteeni varmasti kunnossa, kun erämaata on ollut niin runsaasti ja olen mielessäni kysynyt Jumalalta, että olenko ollut tottelematon jossain asiassa niin, että synti peittäisi Jeesuksen kasvot minulta.Toisaalta olen pyrkinyt rohkaisemaan itseäni sillä, että olihan Johannes Kastajakin pitkään erämaassa, eikä se merkinnyt Jumalan poissaoloa, vaan valmistusta tärkeään tehtävään.
Tahtoisinkin nyt mielelläni kuulla teiltä jotka luette kirjoituseni, että miten pitkiä erämaita teillä on ollut ja kuinka pian ne ovat alkaneet uskoontulonne jälkeen.Kiitos jo etukäteen jos vaivaudutte vastailemaan rohkaisukseni.
8255
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

vaan tuomion. Mene pois, jos et halua että sinun uskosi täällä tuomitaan saatanasta olevaksi.

Äänestä

Vertaa,
olen saanut kohdata Jeesuksen jo 1981v,
ja joka päivä on armo uus.
Me kasvamme ja uudistumme joka päivä.
Tuemme toisiamme,
ja toiset on laitettu repimään pois turhat luulot itsestämme.

kun vastustaja käy kimppuusi, muista Jeesus kuoli sinunkin puolestasi ja roiku Jeesuksessa,
jos löysäät, vastustaja iskee heti.

Rukoile ja pyydä rukoustukea, silloin kun olet heikoilla, tämä jolta olet pyytänyt rukous apua rukoilee sinun puolestasi, Jumala toimii salassa.

Päivä sana;
Efesolaiskirje 5
   
8 Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina! [Luuk. 16:8; Joh. 12:36; 1. Tess. 5:5]
9 Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä.

Äänestä

Sinun uskosi perustuu epävarmoihin profetioihin eikä Jumalan varmaan Sanaan Raamatussa.

Sellainen väärään kohteeseen kohdistuva usko joutuu aina vaeltamaan erämaassa.

Jumalan Sanassa on vettä aivan täysi virta. Saat juoda ja vahvistua siitä! Lue ja kuuntele Raamattua, niin Jumala kasvattaa horjuvasta pienestä uskon kasvista suuren puun.

Äänestä
  • yläpuolella olevasta viestistä oikeat neuvon sanat sinulle. olen samaa mieltä.

    ne erämaan pvaajat voit unohtaa saman tien, ei heillä mitään tiedon sanoja ole, luulevat vain olevansa tärkeitäkin puhuessaan sinulle sellaisia ja pönkittävät vain omaa statustaan.

    Pyhä Henki rohkaisee sinua uskomaan ja omistamaan kaikki armon siunaukset mitä Herra sinulle tahtoo antaa. Älä epäuskossa epäile anteeksiantamuksen varmuutta vaan usko ainoastaan, se miellyttää Jumalaa.

    Äänestä

Ethän vain ole käynyt helluntailaisten kasteella?

Äänestä

Etsin elämäni tarkoitusta ja mielenrauhaa vuosia eri seurakunnista. Luin Raamattua silmät sirrillään, keskustelin, kyselin jopa väittelin uskonasioista. Lupulta päätin ottaa selvää muista uskonnoista ja kansojen kertomuksista, sekä historiasta ja erilaisista kulttuureista. Oivalsin, mitä tarkoittaa Raamatun kehoitus "etsikää niin te löydätte." Opin tuntemaan ja ymmärtämään Kristinuskoa ja Raamatun sanaa mainitsemieni asioiden kautta. Koin lopulta oivalluksen siitä, mikä on ihmistä korkeampi voima, jota Luojaksi kutsun tänään. Ymmärrykseni ja tuon oivalluksen mukaan Luoja on voima, joka on sama kaikille, kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa. Kaikkina aikoina ja kaikkialla. Vain kertomukset ja myytit vaihtelevat, koska ne ovat ihmisen sepittämiä tarinoita. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa uskontoa, vaan kaikille yhteinen elämän lähde ja Luoja, Buddha, Allah, Jumala, Suuri Henki, Pyhä Henki. Millä nimellä kukin haluaa korkeinta voimaa kutsua. Hän on nimetön, aineeton, käsittämätön ja sanoin tai kuvin ilmaisematon. Raamatussakin kielletään jumalan kuvien tekeminen. Se kielto tarkoittaa myös mielikuvaa. Ainoa "kuva" on oivallus siitä, mikä on kaiken olevaisen, niin meille näkyvän kuin näkymättömänkin olemus.
Näin asian näen ja koen, mutta tehköön kukin uskonsa sellaiseksi kuin parhaakseen näkee. Tai olkoon uskontojen, ihmisuskojen varassa.

Äänestä
  • Olet joutunut vakavan eksytyksen kouriin.

    Tee siis parannus, jos tuo ajatuksesi sinulle voidaan antaa anteeksi.

    Äänestä

  • kristitty. kirjoitti:

    Olet joutunut vakavan eksytyksen kouriin.

    Tee siis parannus, jos tuo ajatuksesi sinulle voidaan antaa anteeksi.

    ...sinun mielipiteesi. Pidä se. En sotkeudu ihmisen ja hänen Luojansa välisiin asioihin. Se ei ole minun oikeuteni, koska jokaisella on vapaus valita tiensä.
    Raamatusta voin keskustella, jos keskustelu kiinnostaa. Usko, sen oikeellisuus tai vääryys eivät kiinnosta kun kysymys on toisesta ihmisestä. Kehoittaahan Raamattu (ja monet muut mytologiat)elämänohjeissaan mm. ottamaan ensin rikan pois omasta silmästään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tautofoonikko kirjoitti:

Olen jo ainakin pari kertaa aikaisemminkin noin vuoden - puolentoista vuoden aikana päivitellyt täällä hengellisen erämaan aikana kokemaani turhautumista.Tahtoisin nyt kysyä teiltä jotka luette tämän, että kuinka pitkiä erämaavaiheita teillä on ollut uskonvaelluksessanne.Itse tulin "ensimmäisen kerran" uskoon vuonna 2001.Silloin sain erään ihmisen kautta Jumalalta viestin, että "sieluni maaperään" vaihdetaan mullat.Seuraavat noin kuusi vuotta Jeesus oli hiljaa ja käsitän nyt, että Pyhä Henki ei voinut vaikuttaa minussa uskoa noina aikoina sen vuoksi, että minusta täytyi poistaa ensin maailmalliset elämän huolet oikein ajan kanssa, ennen kuin Jeesus saisi minussa riittävästi sijaa.Noiden kuuden vuoden aikana olisin halunnut saada uskon Jumalalta, mutta ilmeisesti oli korkeampi tarkoitus, etten sitä vielä saisi, joten olin jonkin aikaa jopa lähes 100 prosenttinen ateisti kun aloin ajatella, ettei sitä Jeesusta varmaan ole kai olemassakaan, kun ei kerran uskoa annettu vaikka sitä niin kovasti halusinkin.Kuusi vuotta on nimittäin sen verran pitkä aika odottaa niin tärkeää asiaa, että vahvojakin epäilyksiä tuli.Mutta sitten vuoden 2007 maaliskuussa, luin Raamattua internetin kautta, ja silloin ylleni laskeutui yliluonnollinen totuudentunto, joka vakuutti, että lukemani evankeliumiteksti oli totta.Käsitän asian niin, että Pyhä Henki oli laskeutunut taas ylleni.
Parin viikon sisään tuosta uskoni uudistumisesta minulle tuli erään henkilön kautta sellaiset "tiedon sanat" ,että nyt on sitten pitkä erämaa edessä.Ja se erämaa alkoikin pikkuhiljaa voimistuen muutamien kuukausien sisällä noista tiedon sanoista.Nyt olen ollut erämaassa reilun vuoden verran.Välillä olen miettinyt, että onko Jumalasuhteeni varmasti kunnossa, kun erämaata on ollut niin runsaasti ja olen mielessäni kysynyt Jumalalta, että olenko ollut tottelematon jossain asiassa niin, että synti peittäisi Jeesuksen kasvot minulta.Toisaalta olen pyrkinyt rohkaisemaan itseäni sillä, että olihan Johannes Kastajakin pitkään erämaassa, eikä se merkinnyt Jumalan poissaoloa, vaan valmistusta tärkeään tehtävään.
Tahtoisinkin nyt mielelläni kuulla teiltä jotka luette kirjoituseni, että miten pitkiä erämaita teillä on ollut ja kuinka pian ne ovat alkaneet uskoontulonne jälkeen.Kiitos jo etukäteen jos vaivaudutte vastailemaan rohkaisukseni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu