Lapseni (2v. 3kk) on reilun viikon ajan pidätellyt kakkaa viimeiseen asti - siltä se ainakin näyttää. Hyppii ja huutaa, eikä mikään kannustaminen auta. Lopulta kakkii vaippaansa, mutta kovalla metelillä, eikä joka päivä niin kuin yleensä.
Mistä tälläinen voi johtua? Olemme harjoitelleet potalla käyntiä ja se on onnistunut hienosti pissaamisen osalta, kakalle ei ole suostunut kuin kerran. Onko meneillään jokin siirtymävaiheen ohimenevä juttu vai onko se vakavmapaa esim. psykologista? En ainakaan tietoisesti ole tehnyt kakkaamisesta tai kakasta inhottavaa.
Mistä tälläinen voi johtua? Olemme harjoitelleet potalla käyntiä ja se on onnistunut hienosti pissaamisen osalta, kakalle ei ole suostunut kuin kerran. Onko meneillään jokin siirtymävaiheen ohimenevä juttu vai onko se vakavmapaa esim. psykologista? En ainakaan tietoisesti ole tehnyt kakkaamisesta tai kakasta inhottavaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja ei muuten pidättele.
Jos häneltä puuttuu kakkarauha?
Meillä stressi ja vieras paikka vaikuttaa kakkimiseen . joskus sitä pantataan seuraavaan päivään ja on silloin kovempaakin...
tarkoitin kakkarauhalla jos muksu haluaakin kakkia yksin vessassa tai sitten vaihtoehtoisesti katsellen pikku-kakkosta?..
Koko jutun saattoi laukasta käyntiin mökkireissu kavereiden mökille. Tyttö sai lakua ja se ehkes kovetti kakan. Pottaa ei ollut mukana, eikä alastiolomahiksia, joten sekin saattoi vaikuttaa. Yleensä juoksentelee kotona ilman vaippaa tai alushoususillaan. Ja yritin pissattaa pusikkoon ja ulkohuussiin, eikä suostunut.
Ummetuslääke on nyt hommattu ja lääke on tepsinyt jo hiukan.
Kyllä se siitä.
Kiitos vinkeistä, seurailen tilannetta niiden pohjalta.
Meillä taannoin mökkireissulla lapsella tuli joku psyykkinen lukko pottahommiin, meni aika pahaksi ja lääkärihommiksi. Rtg:ssä koko suolisto täynnä...huh. Että kannattaa seurailla aika hyvin.
lapsellasi voi olla joko psykiatrien rakastama ja mainostama tunteiden patoamisongelma,joka heijastuu myös pakonomaisena pidättämisenä. todennäköisemmin lapsellasi on vain pitkittynyt ummetus,kuten oli minunkin tytölläni 3-4,5-vuotiaana. ensin meille tyrkytettiin psykiatrin konsultaatiota,jota makselimme tuloksettomasti,sitten microlac-peräpuikkoja,jotka tyhjensivät väkivalloin suolen mutta aiheuttivat puikon asennusvaiheessa tuskaa ja traumoja sekä äidille että tyttärelle, kunnes yksi lääkäri vihdoin keksi neuvoa ostamaan levolacia: 5ml päivässä rahkan seassa aamuisin, eikä mitään pidätysongelmaa eikä papanoita housuissa enää!!! aion jatkaa levolacin antamista lapselle 3-9kk, kunnes on varmaa,että lapsen suolen ummetuksen lamaama peristaltiikka taas toimii normaalisti. ongelmana oli puolitoista vuotta paitsi papanat lapsen housussa 1-3kertaa päivässä ja jatkuva peseminen,myös lastentarhan työntekijä,joka teki lastensuojeluilmoituksen,kun lapselle tuli papana housuun tarhapäivänän aikana!! jouduimme siis myös sosiaalitoimistoon selittämään,ettemme ole väkivaltaisia tai päihdeongelmaisia,vaikka lapsella on vaikea ummetus eli nykykielellä "tuhrimisongelma". ainakin turun länsikeskuksen niitunniskantien lastentarhassa suhtauduttiin hysteerisesti kaikkeen,mihin vain voi takertua,jos vanhempien naama ei miellyttänyt. onneksi lapsi pääsi turvalliseen ja realistisesti lapsia hoitavaan tarhaan turun haritun kaupunginosaan. voimia sinulle! lähde rohkeasti hoitamaan asiaa ensin levolacilla,sitten vähitellen vaipasta luopumalla. jätin itse lapselta vaipan kokonaan pois hiukan ennen 3v-syntymäpäivää ja yövaipan 3,5-vuotiaana.
vesi vanhibn voitehista!
Ihmiset laittaa lapsilleen vaippoja, eikä anna juotavaa!
Sit ne kakkaa niitä kiviä! VETTÄ!