Kasvukeskukset ja Helsinki hyvänä esimerkkinä, on suomen kehitykselle elinehto. Ilman kasvukeskuksiin kohdistuvaa muuttoliikettä, ei suomen taloudella ole tulevaisuutta, sillä sinne on mentävä missä on kasvua ja toiminnan mahdollisuus. Tuo vaatimus koskee niin yksityisiä henkilöitä, kuin yrityksiäkin. Suomessa on viime vuodet keskusteltu aluepoliitikasta sanoin joilla halutaan pitää joitakin ns. pakollisia elementtejä pystyssä. Nuo elementit, kuten koko maa asuttuna,väen pitäminen maaseudulla etc. on tarpeettomia, sillä muuttoliikettä ei kannata edes taloudellisessa mielessä pysäyttää.
Suomessa on totuttu pitämään muuttoliikettä ongelmana,ja varsinkin muuttotappiokunnat ovat olleet äänessä toistuvasti. Mutta useinmiten on kuitenkin niin että muuttotappiokunnissa suurempi ongelma kuin muutto, on miten saada ihmiset jäämään. Se taas vaatii kunnilta selkeää innovatiivisuutta,visioita sekä selkeää infrasstruktuuri panostusta tulevaisuuteen.
Itä- ja Pohjois-suomen maakunnista on suurin pako tapahtunut ja suuntautunut tuonne Lounais-suomen ja etelärannikon suuntaan. Uudenmaan ja Itä-uudenmaan muuttovoitto on 100 vuodessa ollut reilusti lähes 0,7 miljoonaa henkilöä. Miksi sitten suotta taistella muuttoliikettä vastaan, kun se joka tapauksessa on väistämätön tapahtuma? Väistämätön se on siksi että kunnat jotka eivät löydä keinoja luoda sellaista infrastruktuuria, joka tuon tapahtuman pysäyttäisi, eivät voi tulla toimeen omineen. Aluepolitiikalla voidaan toki yrittää hidastaa muutosta, mutta ei pysäyttää sitä.
Muuttoliike on aina seurannut yhteiskunnan kehitystä ja elinkeinorakenteen muutoksia. Länsimaissa tuota muuttoliikettä on pidetty aina luonnollisena ilmiönä, ja Suomi lienee niitä harvoja maita joka kokee sen ongelmaksi. Jos muuttoliikettä ei ole, niin siitä kärsii koko maa, sillä kasvu on otettava sieltä missä sitä on saatavilla. Jos näin ei toimita, niin kasvukeskukset eivät saa työvoimaa, ja taantuvat. Se taas vaikuttaa koko kansantalouteen, ja kaikkien hyvinvointiin.
Välillä poliittista keskustelua käydään siten, että työ olisi vietävä ihmisten luo, mutta se ei vain toimi noin yksinkertaisesti. On mieletöntä kuvitella mm. aluepolitiikkaan vedoten, että esim. telakka vietäisiin Kiteelle, jossa metallimies Hakkarainen asuu. Tosielämässä se ei vaan toimi, vaan kyllä Hakkaraisen pitää muuttaa Turkuun, Helsinkiin, tai Raumalle laivoja tekemään. Kuten on huomattu niin työ liikkuu, jos ihmiset ei tahdo liikkua. Silloin tuo työ liikkuu sinne missä sille luodaan toteutumisen mahdollisuudet, jopa kiinaan saakka.
Koska Helsinki on maan johtava kasvukeskus, on sen toteutettava sellaisia nopeitakin ratkaisuja, joilla saadaan tuo työvoima sijoitettua sitä mukaan, kun sitä saapuu. Helsingin on ehdottomasti ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota asuntotutannon lisäämiseen ja nimenomaan sellaisen asuntotuotannon, joka ei ole vain kultarannikko tasoa. Helsingin on panostettava edulliseen asuntotuotantoon jolla taataan asuntojen tarjonta, joka vastaa kysyntää. Kaikkien asuntojen ei tarvitse olla huippuvarusteltuja, eikä kalleilla materiaaleilla rakennettuja. Lisätty rakentaminen aiheuttaa myös asumiskustannusten laskua, ja järkiperäistää asuntomarkkinoita.
Kaavoitus on avainasemassa kun kehitetään sitä alustaa jolla saadaan tarpeellinen asuntopolitiikka sellaisen kuntoon, että se täyttää alueelliset vaatimukset. Ei niinkään pelkästään imago pohjalta, vaan tarpeet täyttävän määrän osalta. Asunnot pitää myöskin osoittaa ensisijaisesti sellaisille henkilöille jotka itse maksavat vuokransa, eli työssä käyville henkilöille. Näin toimien asuntojonoja vähennettäisiin, oikeudenmukaistettaisiin ja säästetään samalla noita tarpeettomia kustannuksia. Sosiaalisin perustein jaettavat asunnot vaikka niitäkin tarvitaan, pitää olla kuitenkin toissijainen määritelmä, asukkaita valitessa. Muuttoliike on kasvukunnille positiivinen pakkoliike, joka on hallittavissa.
Suomessa on totuttu pitämään muuttoliikettä ongelmana,ja varsinkin muuttotappiokunnat ovat olleet äänessä toistuvasti. Mutta useinmiten on kuitenkin niin että muuttotappiokunnissa suurempi ongelma kuin muutto, on miten saada ihmiset jäämään. Se taas vaatii kunnilta selkeää innovatiivisuutta,visioita sekä selkeää infrasstruktuuri panostusta tulevaisuuteen.
Itä- ja Pohjois-suomen maakunnista on suurin pako tapahtunut ja suuntautunut tuonne Lounais-suomen ja etelärannikon suuntaan. Uudenmaan ja Itä-uudenmaan muuttovoitto on 100 vuodessa ollut reilusti lähes 0,7 miljoonaa henkilöä. Miksi sitten suotta taistella muuttoliikettä vastaan, kun se joka tapauksessa on väistämätön tapahtuma? Väistämätön se on siksi että kunnat jotka eivät löydä keinoja luoda sellaista infrastruktuuria, joka tuon tapahtuman pysäyttäisi, eivät voi tulla toimeen omineen. Aluepolitiikalla voidaan toki yrittää hidastaa muutosta, mutta ei pysäyttää sitä.
Muuttoliike on aina seurannut yhteiskunnan kehitystä ja elinkeinorakenteen muutoksia. Länsimaissa tuota muuttoliikettä on pidetty aina luonnollisena ilmiönä, ja Suomi lienee niitä harvoja maita joka kokee sen ongelmaksi. Jos muuttoliikettä ei ole, niin siitä kärsii koko maa, sillä kasvu on otettava sieltä missä sitä on saatavilla. Jos näin ei toimita, niin kasvukeskukset eivät saa työvoimaa, ja taantuvat. Se taas vaikuttaa koko kansantalouteen, ja kaikkien hyvinvointiin.
Välillä poliittista keskustelua käydään siten, että työ olisi vietävä ihmisten luo, mutta se ei vain toimi noin yksinkertaisesti. On mieletöntä kuvitella mm. aluepolitiikkaan vedoten, että esim. telakka vietäisiin Kiteelle, jossa metallimies Hakkarainen asuu. Tosielämässä se ei vaan toimi, vaan kyllä Hakkaraisen pitää muuttaa Turkuun, Helsinkiin, tai Raumalle laivoja tekemään. Kuten on huomattu niin työ liikkuu, jos ihmiset ei tahdo liikkua. Silloin tuo työ liikkuu sinne missä sille luodaan toteutumisen mahdollisuudet, jopa kiinaan saakka.
Koska Helsinki on maan johtava kasvukeskus, on sen toteutettava sellaisia nopeitakin ratkaisuja, joilla saadaan tuo työvoima sijoitettua sitä mukaan, kun sitä saapuu. Helsingin on ehdottomasti ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota asuntotutannon lisäämiseen ja nimenomaan sellaisen asuntotuotannon, joka ei ole vain kultarannikko tasoa. Helsingin on panostettava edulliseen asuntotuotantoon jolla taataan asuntojen tarjonta, joka vastaa kysyntää. Kaikkien asuntojen ei tarvitse olla huippuvarusteltuja, eikä kalleilla materiaaleilla rakennettuja. Lisätty rakentaminen aiheuttaa myös asumiskustannusten laskua, ja järkiperäistää asuntomarkkinoita.
Kaavoitus on avainasemassa kun kehitetään sitä alustaa jolla saadaan tarpeellinen asuntopolitiikka sellaisen kuntoon, että se täyttää alueelliset vaatimukset. Ei niinkään pelkästään imago pohjalta, vaan tarpeet täyttävän määrän osalta. Asunnot pitää myöskin osoittaa ensisijaisesti sellaisille henkilöille jotka itse maksavat vuokransa, eli työssä käyville henkilöille. Näin toimien asuntojonoja vähennettäisiin, oikeudenmukaistettaisiin ja säästetään samalla noita tarpeettomia kustannuksia. Sosiaalisin perustein jaettavat asunnot vaikka niitäkin tarvitaan, pitää olla kuitenkin toissijainen määritelmä, asukkaita valitessa. Muuttoliike on kasvukunnille positiivinen pakkoliike, joka on hallittavissa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Artikkeleita hyvä plagiaatti on johdonmukainen.
joka plagioi kaikki juttunsa. KÄDE pystyy kirjottaan ihan itse. Tilastolliset numerot jokainen asiaansa perehtyvä hakee, jotta sen tautta ei kirjoitus kesi.
Itseään,kun kehu-kommentit tulevat muutaman minuutin välein.
plagiaatti? Joo plagioin tavallaan itseäni sillä tuon saman sisältöisen jutun tein jo n. 1,5 vuotta sitten, mutta koska aihe on ajankohtainen niin päivitin aihetta ja muokkasin sen strukturaalista asua jotta se antaisi paremman, asian ymmärtämiseen vaikuttavan subkontraarisen käsityksen.
mallia mite kantaa otetaan, ja miten siitä myös kirjootetaan. Eipä Timo paljoa ajatellu ku laski KÄDEn ja muitakin ajatteluun pystyviä loikkaamaan Kokoomukseen. Kaiken maailman uimiksia, kahvinkeittäjiä ja helsteeneitä pitää olla, mutta ei niitä joilla olisi jotai annettavaa.
Kädeltä,ei mitään muuta.Mitä hän on saanut aikaan?
uimiksen lailla purettavia hometaloja nuorisoasunnoiksi tai hotelliksi saati pultsareille ja narkkareille sosiaalisiksi asunnoiksi, ja vielä vanhusten kanssa samaan pihapiiriin. Onko tuossa käden kirjoituksessa jotain väärin, jos on laittanet asiaa sisältävän vastineen.
Käden kanssa. Nimen-omaan koko Suomi on pidettävä asuttuna.
Mutta minun,uimiksen,ja käden mielipiteillä,ei ole suurtakaan merkitystä,emme ole vaikuttajia.
Käden kanssa. Nimen-omaan koko Suomi on pidettävä asuttuna.
Mutta minun,uimiksen,ja käden mielipiteillä,ei ole suurtakaan merkitystä,emme ole vaikuttajia.
_________________________
mielipiteellä ei ole merkitystä ja kyllä sinä olet vaikuttaja, koska olet äänestäjä. Minä taas olen käden kanssa samaa mieltä, sillä se on pelkkää illuusiota että koko maa olisi asuttu. Ei sitä voida pitää asuttununa väärillä opeilla, eli pelkillä valtion avuilla joilla ei kuitenkaan kunnat kehitä systeemeitään. Vaikuttaa voi ajattelemalla ja julkituomalla ajatuksiaan, sillä suurimmat muutospaineet ja vaikututtamiset tapahtuu salien ulkoipuolella.
palstalle, kun ei keskustelua synny. Osoittaa vaan sen että persut toistaa vaan soinin repliikkejä, ilman että ajattelevat niiden sisältöä, tai niiden vaikuttavuutta.
täällä palstalla, jota et omaksesi koe?
valaisemassa, sillä muutoin sinäkin eläisit aivan pimennossa reaalimaailmasta. On syytä lukea sunkin syvällä hartaudella, kun kerrankin oikeaa sanomaa palstalle ilmestyy. Yritä edes osallistua, muutoinkin kuin kännisellä apatiallasi.