Meillä on tuolla lestadiolaispalstalla jatkuvaa erimielisyyttä siitä ovatko vain vanhoillislestadiolaiset ja täsmälleen heidän kanssaan samalla tavalla uskovat ainoita taivaaseenpääsijöitä vai eivät.
(Itse en ole lestadiolainen. Olen ollut tavallinen luterilainen ja käyn vieläkin luterilaisessa messussa. Nykyään luen mieluummin A Course in Miracles-kirjaa joka on mielestäni täysin yhtäpitävä sen uskon kanssa mitä Jeesus Raamatussa opetti.)
A Course in Miracles sanoo näin:
"You have never given any problem to the Holy Spirit He has not solved for you, nor will you ever do so. You have never tried to solve anything yourself and been successful. Is it not time you brought these facts together and made sense of them?"
Miten siis ACIM-kirjan mukaan ratkaistaan "lestadiolaisongelma"?
ACIM-kirjaa sanotaan usein harhaoppiseksi. Onko se tämänkin kysymyksen kohdalla harhaoppinen?
(Itse en ole lestadiolainen. Olen ollut tavallinen luterilainen ja käyn vieläkin luterilaisessa messussa. Nykyään luen mieluummin A Course in Miracles-kirjaa joka on mielestäni täysin yhtäpitävä sen uskon kanssa mitä Jeesus Raamatussa opetti.)
A Course in Miracles sanoo näin:
"You have never given any problem to the Holy Spirit He has not solved for you, nor will you ever do so. You have never tried to solve anything yourself and been successful. Is it not time you brought these facts together and made sense of them?"
Miten siis ACIM-kirjan mukaan ratkaistaan "lestadiolaisongelma"?
ACIM-kirjaa sanotaan usein harhaoppiseksi. Onko se tämänkin kysymyksen kohdalla harhaoppinen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
uskomatonta typeryttä uskovaisilla.
Tapelkaa nyt siitä kenen usko on uskottavampaa ja oikeampaa.
"uskomatonta typeryttä uskovaisilla.
Tapelkaa nyt siitä kenen usko on uskottavampaa ja oikeampaa."
Tämä on juuri se viestin ydin, mitä minä ja ACIM olemme erittäin sievästi yrittäneet Lestadiolaisille kertoa.
Tulimme tälle palstalle juttelemaan "harhaopeistamme" etteivät nuo "oikeat uskovaiset" siitä pahastuisi.
Uskonto palstahan on tarkoitettu uskonnosta keskustelemiseen;)
Ande
siltä, että uskovaiset ovat ainoita ihmisiä jotka eivät ymmärrä mitä sana USKO merkitsee, vaan he ovat jostain syystä alkaneet tulkita sanaa usko sanaksi totuus vaikkei niissä ole samaa kuin yksi u, o ja s kirjain, mutta ilmeisesti se, että kolme kirjainta on samaa riittää heidän logiikan mukaan tarkoittamaan samaa asiaa?
...Uskoville Jumala on tosi. Tätä voi olla vaikea ymmärtää, mutta esim. minulla ei ole sisälläni kysymystä onko Jumalaa? Ainoa kysymys on se, millainen Jumala on? Tässä sitten tullaan helposti erilaisiin käsityksiin ja riitoihin...
Sitten sana totuus on siinä mielessä mielenkiintoinen, että monien uskovien kanta on se että Jumala on totuus...
=> Helposti riidellään ja väitellään, mikä on totuus?
Ande
että jokaisen Jumalan moraalinen ja älyllinen taso on sama kuin siihen uskovankin, mitä muutakaan se edes voisikaan olla mielikuvitusoliona, siksi siitä on riideltäväkin.
...sinun lukea samainen kirja myös suomeksi. Heti ensimmäiseksi täytyy sanoa, että dogmaattisten ihmisten kanssa on turha keskustella. He eivät ole älykkäitä keskustelijoita, he ovat sokeita taistelijoita.
Ihmeiden oppikurssi: Opettajan käsikirja, s. 93:
"Taivaaseen pääsemistä varten ei tarvita apua, sillä et edes koskaan lähtenytkään sieltä. "
Mutta:
"Mutta itsesi yläpuolelta tulevalle avulle on tarvetta niin kauan kuin olet Identiteettiäsi koskevien valheellisten uskomusten ympäröimä -- sillä todellisuudessa Jumala yksin sai aikaan sinun Identiteettisi."
Eli toisin sanoen sinun persoonallisuutesi valehtelee aina sanoessaan: 'Minä'. Tähän kiteytyy aika hyvin se, mitä minäkin täällä tahdon sanoa. (käsipäivää vaan uudelle tulokkaalle :).
Tahdon erottaa toisistaan käsitteet "persoonallisuus" ja "luonne" perusteltavista syistä. Persoona-sana tarkoittaa alkuperältään näyttelijännaamiota, joka vaihtelee miellyttävän ja epämiellyttävän välillä (persona grata ja - non grata). Luonne taas tarkoittaa perimmäistä luontoasi, Luojan sinulle antamaa puhdasta Identiteettiä, jonka kanssa sinä synnyit tänne. Ollessasi yhteydessä omaan luonteeseesi, olet yhteydessä taivaaseen.
Persoonallisuus on toisten ihmisten luomus, vanhempiesi luomus, tuttavapiiriesi luomus, yhteiskunnan luomus -- valheellinen identiteetti, joka erottaa sinut Jumalasta eli perimmäisestä totuudesta eli Olemisesta. Nyt sinä yrität hikipäissäsi pitää tuota painavaa rakennelmaa yllä, puolustat sitä niitä vastaan, jotka sen ovat rakentaneetkin. Heillä on valta. Siksi sinä puolustelet tuota 'itseäsi', menneisyyden likakaivoa, persoonallisuutta. Luonnetta ei voi puolustella, siihen ei tule koskaan olemaan tarvetta, sillä luonteesi ei tunne pelkoa, pelko on persoonallisuutesi luomus.
Vapautuksen ensiaskeliin kuuluu se, että ymmärrät tämän kipeän tilanteen. Sinä et ole itsesi luomus, sinulla ei ole todellista valtaa ja vastuutta itsestäsi niin kauan kuin oma perimmäinen luonteesi on piilossa. Sitä ennen sinä olet vain mekaaninen ihmiskone, jonka toiset koneet ovat ohjelmoineet. Olet hukannut taivaan.
...mutta minulla ei ole suomenkielistä versiota. En asu Suomessa joten sitä on hiukan hankala yhtä-äkkiä saada.
Eräs ongelma koko kirjan kanssa on se että käsitteet pitäisi tuntea ennekuin niitä voi käyttää työkaluna keskustelussa.
Yksi homma on tuo taivaaseen pääsyjuttu. Normaalisti uskovaiset eivät tiedä että me olemme jo taivaassa. Sen vuoksi puhun itsekin taivaaseen pääsemisestä koska kokemustasollahan on kuitenkin siitä kysymys vaikka ei olisi Jumalan perspektiivistä nähtynä.
Jos tuon älykkäästi keskustelemisen tai vaikkapa hengellisen kasvun ottaa esille niin esim. lestadiolaiset sanovat että "me haluamme olla lapsenkaltaisessa uskossa". He ilmeisesti pelkäävät että armo menee jos tulee liian kypsäksi ja viisaaksi ja omillaan toimeen tulevaksi. Toisaalta Raamattuhan sanoo että olkaa älykkäät kuin käärmeet mutta viattomat kuin karitsat.
Kiva että sinäkin olet täällä. Samoin kuin on hyvä että Ande on täällä. Saa välillä keskustella älykkäidenkin ihmisten kanssa. Ihanne tilanne omalta kannaltani olisi että saataisiin Ihmeiden Oppikurssi-palsta mutta en tiedä onko se koskaan mahdollista. Lestadiolaispalsta erotettiin omaksi alueekseen kun Herätysliikkeillä viime kesänä keskusteltiin aivan valtavasti lestadiolaisuudesta.
Ajattelin että jos kirjoitetaan ahkerasti "Kurssista" niin jos vaikka sillä konstilla onnistuisi. ;)
> esim. lestadiolaiset sanovat että "me haluamme olla
> lapsenkaltaisessa uskossa".
Niin, ei ole mitään uskoa ilman lapsenkaltaisuutta. Ilman sitä 'usko' on vain teeskentelyä, valheellista leikkiä.
Mutta mitä Jeesus tarkoitti lapsenkaltaisuudella? Hän tarkoitti nimenomaan sitä viattomuuden kirkkautta, johon me kaikki synnymme ja jossa me elämme täydellisesti ensimmäiset kuukautemme, kunnes meidät pikkuhiljaa opetetaan toisenlaisiin tapoihin, unohtamaan oma sisimpämme. Jeesus tarkoitti elämän selkeää kohtaamista, selkeää näkemistä, jota eivät varjosta ja kahlitse opitut ajatuskuviot, asenteet, pelot, kuvitelmat -- kaikki persoonallinen.
Lapsi on persoonaton, sillä persoona koostuu menneisyyden kivuista, asennemalleista, ajatustottumuksista ynnä muista. Hänellä on vain oma puhdas luonteensa, hän on kertakaikkiaan vain olemassa. Lapsenkaltaisuus on juuri sitä mistä puhuin edellisessä viestissä: elämistä omasta Luojan-luomasta luonteestaan käsin, viattomuudesta käsin.
Lapsi ei ole vielä oppinut ajattelemaan, hän ei ole oppinut takertumaan ajatuksiin. Hän katsoo, muttei osaa luokitella. Jos hän katsoo puuta, hän ei osaa sanoa, että ovat puita, hän ei osaa sanoa, että ne ovat vihreitä, hän ei osaa sanoa, että ne ovat kauniita. Hän näkee puut, mutta ei luokittele niitä. Kieli ei ole vielä luonut varjoaan hänen ylleen. Hän yksinkertaisesti näkee. Hän näkee värit, mutta ei osaa pukea niitä sanoiksi; hän näkee vihreän, mutta ei osaa nimetä sitä vihreäksi. Kaikki on puhdasta, kirkasta, hän ei osaa vielä luokitella näkemäänsä. Siksi lapsen silmissä on tuo viattomuus.
Ihminen, jolla on ymmärrystä, alkaa nähdä uudelleen samalla tavoin. Selkeyden suhteen hänestä tulee jälleen lapsi. Mistä tuo ymmärrys syntyy? Se ei synny, vaan se on aina tässä ja nyt -- ajatusten takana. Jos voit luopua ajattelemisesta, jos voit luopua ajattelun kahleista ja tulla viattomaksi, saavutat jälleen saman selkeyden kuin lapsi, voit tulla lapsen kaltaiseksi. Tällainen kirkastunut näkeminen on ainoaa todellista älykkyyttä, joka kattaa koko elämän.
> He ilmeisesti pelkäävät että armo menee
> jos tulee liian kypsäksi ja viisaaksi
> ja omillaan toimeen tulevaksi.
Jokainen olento täällä maan päällä on keräämässä kokemusta. Kokemus on se, joka tuo tullessaan kypsyyttä ja viisautta. Syntyessäsi sinä olit valaistunut, mutta sinulla ei ollut kypsyyttä eikä viisautta -- ne tulevat vasta kokemuksen kautta. Tämän kaiken sivuuttaminen on elämän pakenemista, elämän välttelemistä. Armo suodaan sille, joka on valmis avautumaan elämälle sen kaikessa kirkkaudessa, joka on valmis jälleen vastaanottamaan sen ainutlaatuisen vastuun ja vapauden - yksilöllisyyden - joka hänellä oli syntyessään. Elämän pakeneminen - ja itsensä vältteleminen - on armon välttelemistä.
"Usko, luottamus ja todellinen näkökyky ovat ne keinot, joiden avulla pyhyyden päämäärä saavutetaan. Niiden kautta Pyhä Henki johdattaa sinut todelliseen maailmaan, pois kaikista harhoista, joihin uskosi perustui." (Ihmeiden oppikurssi, Teksti: luku 21)
Kirjoituksiasi on ilo lukea. Toivottavasti niitä tulee lisää. :)
Toivon myös että tämän tasoinen keskustelu saa edetä rauhassa täällä ilman ulkoisia häiriköintejä.
Se mitä kirjoitit tässä:
"Jos voit luopua ajattelemisesta, jos voit luopua ajattelun kahleista ja tulla viattomaksi, saavutat jälleen saman selkeyden kuin lapsi, voit tulla lapsen kaltaiseksi. Tällainen kirkastunut näkeminen on ainoaa todellista älykkyyttä, joka kattaa koko elämän. "
On sama homma kuin olkaa älykkäät kuin käärmeet mutta viattomat kuin karitsat.
...ei ole olemassa eri uskontoja; on vain erilaisia kieliä. Kaikki on lähtöisin samasta valaistuksesta, samasta tietoisuuden avautumisesta, samasta 'samhadista', myös Ihmeiden Oppikurssi. Sama elämäntotuus on avautunut jokaiselle, mutta jokainen on joutunut verhoamaan tuon totuuden eri kielillä. Itse asiassa kielet vaihtelevat yksilökohtaisesti, yksilön käsityskyvyn mukaisesti.
Suuret opettajamme ovat vain ilmaisseet löytämänsä totuuden oman kulttuurinsa kielellä. (Ja sanomaa ovat levittäneet eteenpäin vähemmän suuret opettajat, kelvottomatkin opettajat. Yksikään suuri totuuden opettaja ei ole perustanut uskontoa, tai vastaavaa instituutiota. Ne ovat aina syntyneet vasta opettajan kuoltua.)
Näitä suuria opettajia on ollut aina, mutta tänä päivänä heidän sanomansa on päässyt esille suuremmalla laajuudella kuin koskaan ennen, kaikkien ulottuville. Ehkä oivallisimmat sanankäyttäjät tämän päivän länsimaiselle ihmiselle ovat Osho, Barry Long ja Eckhart Tolle.
www.osho.com
www.barrylong.org
www.eckharttolle.com
> Yksi homma on tuo taivaaseen pääsyjuttu. Normaalisti
> uskovaiset eivät tiedä että me olemme jo taivaassa.
> Sen vuoksi puhun itsekin taivaaseen pääsemisestä koska
> kokemustasollahan on kuitenkin siitä kysymys vaikka ei
> olisi Jumalan perspektiivistä nähtynä.
Niin, kuten sanottua, ainoa todellinen ongelma uskontojen ja henkisten liikkeiden välillä on termistökysymys. Ja vielä syvempi ongelma syntyy, kun tämä ongelma kielletään. Totuuden oivaltaneet ihmiset ovat aina syleilleet kaikkia uskontoja.
Taivasten valtakuntahan ei ole siellä eikä tuolla vaan meidän keskellämme, se riippuu vain minusta itsestäni.
Kuolema tarkoittaa sitä, että sinä et enää elä taivaasta käsin, vaan elät taivaassa, olet taivas, olet niin sanotusti lakannut olemasta. :)
...Sivujen osoitteista.
Kävin kurkkaamassa sivustoja ja pidin eniten Barry Longin sivuista.
Mitähän tuo Guruksi ilman guruja tullut tarkoitti kun sivustolla mainittiin että krisnamurtin tavatessaan ei ollut enää mitään sanottavaa. Oliko hän oivaltanut krisnamurtin opetukset jo ennen tapaamistaan? Näin käsitin.
>>
ei ole olemassa eri uskontoja; on vain erilaisia kieliä. Kaikki on lähtöisin samasta valaistuksesta, samasta tietoisuuden avautumisesta, samasta 'samhadista'
>>
Kaikissa uskonnoissa on varmasti hienoja asioita ja oivalluksia, mutta niiden tulkinnat Jumalasta / Jumaluudesta eroavat. On iso ero pitääkö Jeesusta Jumalan poikana vaiko profeettana. Itse sanoma, esimerkki ja teko
(sovitus) meidän puolestamme on tärkein.
Kritisoin itse yhdessä vaiheessa kristinuskoa vastaan, sen tulkinnan johdosta että muiden uskontojen hartaat uskovaiset eivät pelastuisi. Eräs jo edesmennyt viisas saarnamies sanoi minulle joskus että Jumala on näyttänyt meille tämän tien, mutta sehän on TÄYSIN JUMALAN ASIA, mikäli hän on näyttänyt myös joitain muita teitä joillekin muille.
Kristityt monesti korostavat Jeesuksen sanoja, ettei ole muuta tietä Jumalan luokse kuin hän. Kun pysähdymme tähän tarkemmin, voimme miettiä mitä hän on? Jumalan poika, eli osa Jumalaa. Emme voi tuntea Jumalaa ellemme tunne sitä, joka Jumalasta itsensä rajoittaneena meitä ihmisiä tulee Hänen puoleltaan vastaan. Mitä muuta Jeesus oli? Mielestäni tekojensa ja opetustensa summa.
=> Emme voi päästä Jumalan luokse, mikäli emme hänen opetuksiaan tunne ja niiden mukaan elä.
Ande
>>
...sinun lukea samainen kirja myös suomeksi. Heti ensimmäiseksi täytyy sanoa, että dogmaattisten ihmisten kanssa on turha keskustella. He eivät ole älykkäitä keskustelijoita, he ovat sokeita taistelijoita.
>>
Kerrotko kirjan nimen suomeksi. Onko se ihmeiden oppikurssi? Tekijä?
Voisin kurkata löytyykö kirjastosta. Ihan mielenkiintoista, joskin vaatii aivosoluilta puntarointia, koska nämä ovat niin hienoja asioita että kömpelö kielemme tahtoo loppua kesken.
Sitten termistö.
>>
"Taivaaseen pääsemistä varten ei tarvita apua, sillä et edes koskaan lähtenytkään sieltä. "
>>
Moni ahdistunut ihminen elää mielestään helvetissä. Mutta siitähän tässä onkin kyse. Taivas on määritelty tässä mielentilaksi, kun taasen monet määrittelevät sen paikaksi kuoleman jälkeen.
>>
Eli toisin sanoen sinun persoonallisuutesi valehtelee aina sanoessaan: 'Minä'.
>>
Tästä olen vääntänyt kättä yhden ystäväni kanssa, joka toistaa usein ettei "häntä" enää persoonana ole. Valaistui tai oivalsi homman lukiessaan krisnamurtia.
Päädyimme lähes yhteisymmärryksessä samaan kuin sinäkin määrittelit. Paitsi että hän käsittää itsensä kasaksi "ei mitään". Äärimmillään ystäväni kiistää myöskin todellisen identiteetin olemassa olon kertoen sen olevan "ei mitään" tai "kaikki mahdollinen". Joka tapauksessa meillä kaikilla on jonkinlainen persoona, josta erotamme valaistuneetkin toinen toisistaan...
Raamatussa on paikka, jossa kerrotaan:
"Koska he eivät tainneet tuntea häntä hänen viisaudessaan, kelpasi hänelle yksinkertaisen ja tyhmän saarnan kautta vapauttaa niitä jotka häneen uskovat."
Tämä yksinkertainen ja tyhmä saarna on: "Syntisi on annettu sinulle anteeksi, mene äläkä enää syntiä tee."
= > Menneisyys ei ole totta. Voit aina aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta tämä vaatii nöyrtymistä Jumalan edessä. Lisäksi tulee velvollisuus armahtaa lähimmäisiä, niinkuin sinua on armahdettu.
Ande
> Joka tapauksessa meillä kaikilla on jonkinlainen persoona,
> josta erotamme valaistuneetkin toinen toisistaan...
Kutsun sitä luonteeksi. 'Persoonallisuus' on olemuksemme pintakerros, naamio. Latinankielen sana 'persona' tarkoittaa näyttelijännaamiota. Persona grata tarkoittaa hymyilevää naamiota, eli miellyttävää henkilöä; persona non grata on epämiellyttävä, eli murjottava-naamioista henkilöä.
Sana 'luonne' viittaa luontoon, luojaan... Luonne on ihmisyksilön perimmäinen olemus, ainutlaatuinen yksilöllinen luonto ajatusten ja mielikuvien tuolla puolen. Ajatuksiin samaistuminen piilottaa luonteen, joka sinulla oli syntyessäsi; kaikenlainen samaistuminen piilottaa sen. (Tästä juteltiin tässä ketjussa otsikolla "Lapsenkaltaisuus".) Sen ylle muodostuu varjo; käsitteistä ja menneisyyden emootioista rakentuva 'persoonallisuus'. Tämä ei tapahdu ihmiselle luonnostaan, vaan ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta, lapsuus- ja nuoruusvuosien aikana.
>Menneisyys ei ole totta. Voit aina aloittaa puhtaalta
>pöydältä ...
Loistava tulkinta syntien anteeksiantamisesta!
...