Globaali kehitys

Maailmamme näyttäisi olevan muutoksen kourissa ainakin lyhyellä aikavälillä. Nykymaailman muutokset liittyvät ennen muuta taloudessa tapahtuneisiin käänteisiin.

Globalisaatio on toiminut tähän saakka niin, että koko maailman mitassa taloudellinen kehitys on ollut kasvusuuntaista. Markkinaliberalismin esiinmarssi, tietotekniikan innovaatiot ja sosialististen järjestelmien kaatuminen ovat mahdollistaneet tämän kehityksen.

Nyt näyttäisi olevan takapakin aika. Kapitalismi on kärsimässä jonkinlaisen haaksirikon USAssa. Perussyynä obn amerikkalaisten holtiton velkaantuneisuus. Pankkikriisi on osa tätä velkaantuneisuutta, mutta jatkuva vaihtotaseongelma kertoo pitempiaikaisesta velkaongelmasta. Nämä kaksi kykeytyvät läheisesti tosiinsa. USAn oli ilmeisesti pakko ratkaista pankkikriisi sosialismin keinoin, jotta kiinalaiset sijoittajat pysyisivät dollarissa. Markkinaliberalismin ideologeille valtiososialistinen puuttuminen aiheutti luonnollisesti sen, että leipä takertui kurkkuun.

USAn talouden perusongelmat eivät hävinneet tässä operaatiossa minnekään. Nyt vain toimittiin niin, että valtio pelasti sijoittajat. Pelastusoperaation hinta on kova ja sen maksavat veronmaksajat. Oikeammin veronmaksajienkin taakkaa halutaan siirtää eli perusongelmaa syvennetään velkaantumalla lisää. Vain talouden lisääntynyt kysyntä eli noususuhdanne voisi pelastaa hädästä kuten meillä 1990-luvun loppupuolella kävi. USAssa perusfundamentit eivät ole kuitenkaan ihan kunnossa niin kauan, kun kansa elää velaksi ja aina vain lisää velkataakkaansa. USAssa kulutetaan paljon, mutta ei tuoteta itse kulutuksen mukaisessa suhteessa.

Taloudellinen ketjureaktio yltää myös meille ja sysää taloutta taantumaan, vaikka hallitus on edelleen kovin optimistinen. Pankit ja muut taloudellisia ennusteita tekevät toimijat ovat muuttuneet paljon huolustuneimmiksi. Suomessa perusfundamentit ovat kuitenkin onneksi kunnossa, joten taloutemme tuskin on ensimmäisenä Euro-alueellakaan horjumassa. Syrjäinen asemamme tosin antaa aina tasoitusta muille.

Kun USAssa on kasaantunut samaan aikaan useampia rahoitusongelmia, se heijastuu pakosta myös suurvallan globaaliin politiikkaan. Rahoituskriisin paikkaamisen ohella liittovaltion menoja ovat kasvattaneet Irakin sota ja omien ympäristötuhojen hoito. Tämä tarkoittaa sitä, että USAn talous ja veronmaksajien sietokyky tuskin kestävät enää uusia sotiin lähtemisiä. Tämä taas aletaan tajuta myös USAn vihollisten keskuudessa, jolloin ne voivat rauhallisemmin mielin kasvattaa uhmakkuuttaan. On esim. odotettavissa, ettei Iran tule taipumaan lännen asettamien uhkavaatimusten edessä. Näin talousvaikeudet heijastuvat myös maailman hegemoniapolitiikkaan. USA joutuu ehkä enemmän eristäytymään pannakseen taloutensa jälleen kuosiin.

Poliittisen puolen suuri megatrendi tällä vuosikymmenellä on ollut terrorismin vastainen sota ja sen verukkeella tapahtuneet sodat. Nyt näyttää siltä, että USA on häviämässä tämän sodan niin Afganistanin/Pakistanin suunnalla kuin Lähi-idässäkin. Talebanit ja Al-Qaida ovat nousseet jälleen kuin tuhkasta eikä USA tunnu onnistuvan sen torjunnassa. Päinvastoin USA on menettämässä otteen Pakistanista, josta voi tulla merkittävin USA-vastaisen terrorismin tukikohta. Irakin tilanne on edelleen se, että maa on laajamittaisen sisällisodan partaalla. Jos Iranin toimet johtavat vielä sotaan, tilanne mutkistuu USAn kannalta entisestään. On vaara, että terrorismin vastaisesta sodasta tulee Vietnamin sotaakin suurempi takaisku USAlle.

Jos ja kun globaalin talouden painopiste siirtyy Eur-Aasiaan, lamavaiheesta voidaan päästä suhteellisen kivuttomastikin. Tämä edellyttäisi tiivistyvää yhteistyötä EU:n, Venäjän ja Aasian talouksien kesken. Kiina voi tosiaan siirtää dollaripositionsa europositioiksi eli siirtyä taloudellisen voittajan kelkkaan. Näinhän markkinatalous oikeaopillisesti toimii. USA yrittää estää tätä nyt vääräoppisella, sosialistisella politiikalla. Todennäköisesti se onnistuu sillä ainakin siirtämään ongelmien kasautumista tuonnemmaksi.

Painopisteen muuttuminen olisi meille suomalaisille edullista. Olemme saaneet jalansijan Venäjän talouteen ja olemme mukana Nokian ja muiden yritysten kautta Kiinassa. Japani on myös hyvin merkittävä talousmahti, joten sitä ei ole syytä jättää huomioimatta. EU:n merkitys tässä kuviossa tulee korostumaan ja EU:lla on nyt tilaisuus vähitellen nousta globaaliksi talousveturiksi USAn sijaan. USAn vaikeudet eivät siten ole pitkällä tähtäimelle EU-maille mikään huono uutinen.