Pahenevatko autistiset piirteet

iän myötä?

Niin, siis onko kenelläkään muulla vastaavaa kokemusta, että autistisuus asperger-ihmisillä lisääntyisi iän myötä?

Itseni oli ainakin lapsena kaikista helpointa tehdä tuttavuutta toisten, etenkin toisten lasten kanssa. Teini-iästä kahteen kymmeneen vuoteen tuttavuuden tekeminen ja sosiaalinen rupattelu onnistui kohtalaisesti, mutta nyt, yli 25-vuotiaana olen kutakuinkin täysi tuppisuu kahvipöydässä, treffeistä puhumattakaan.

Treffeille mennessäni en ota juotavaa, vaikka tarjottaisiin, en ota katsekontaktia, ainakaan alussa, vastaan lyhyesti muutamalla sanalla, enkä halua koskea treffikumppaniin muuten, kuin alku- ja loppukättelyn merkeissä. Mistä tällainen autismin paheneminen iän myötä voi johtua ja mitä tälle voi tehdä? Koska olen vasta työelämän alkuvaiheessa, enkä ole vieläkään löytänyt sitä oikeaa elämänkumppania, en missään nimessä haluaisi autismin pahenevan tähän tyyliin. Hulluinta on mielestäni se, että vaikka autismi onkin lisääntynyt, niin muut asperger-oireet ovat vähentyneet ja että kun nuorena osasin olla sosiaalinen, niin mieksen osaa enään.

22

5853

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • omaisista viis

      Omaisteni yhteydenotot puhelimitsekin ovat jotenkin kiusallisia.Ei ole tarvetta enää siihen.
      Onhan ne usein mielessä, mutta en halua tavata veljiäni ja siskoani.

      Olen syntynyt introvertiksi. Tiesin olevan as-mies melko myöhään. Jotenkin rauhotuin.
      Käyttäytymiseni on muuttunut iän myötä syvemmin autistiseksi.
      Yks juttu on erikoinen. Eräänlainen savant-kyky puskee esiin. Sellasta taitoa ei
      välttämättä opi missään maailman yliopistossa.

      Voisin hankkia erikoisella kyvylläni rahaa mainetta ja kuuluisuutta.
      Luontohan sen on evoluution myötä antanut. Miks sellasella pitäis elvistellä?
      En halua puhua asiasta toistaseks enempää.

      • savasilmiö

        ..mielenkiintoista kuulla enemmän savant-kyvyistäsi. Kerro sitten heti kun haluat ja tunnet olevasi halukas kertomaan enemmä. Se täällä on ihanaa että pystyy kertomaan nimettönä. Meidän pojalla on aivan ilmiöimäinen visuaalinen muisti. Kerran kun syrjäsilmällä katsoo pitkääkin tekstiä niin huomaa että on sisäistänyt asian..jne..


      • treffeillakaymatonnainen

        Tulin uteliaaksi tuosta kyvysta, Sen kautta ehka löytaisit ihmisia joiden kanssa jaksaa olla sosiaalinen ?

        Ma en ole kayny about 20 vuoteen treffeilla ollenkaan :)
        nuorena kylla vahan valia istuin kahvilassa.


    • autistisuutta

      Eri asioita ne kai yhä ovat.
      Oman aspergiuteni oivalsin vasta 40-vuotiaana. Nyt viisi vuotta myöhemmin sanoisin, että ollessani tietoinen epäsosiaalisuuteni syystä, osaan jonkin verran enemmän jopa keskustella tyhjästä, ihan vain kohteliaisuudesta. Suuttumiseni pikku asioista on pahentunut vuosien myötä, ujouden vähennyttyä. Olen aika räjähdysaltis nykyään. Pystyn yhä keskittymään kiinnostaviin asioihin tuntitolkulla, nautin yksinolosta, kärsin melusta jne.

      En ole koskaan ollut hyvä hankkimaan hyvänpäiväntuttuja. Ystäviä on ollut harvoja mutta hyviä. Osaan yhä ystävystyä, jos oikea henkilö kohdalle osuu. Suhdetta on vaikea luoda tuon suuttumisalttiuteni takia, valitettavasti.

      • ja osin samaa

        Minä lähestyn viittä kymppiä ja assiudestani tiesin ensimmäistä kertaa puolitoista vuotta sitten.

        Ujouden vähennyttyä iän myötä minäkin olen käyttäytynyt räjähdysalttisti mutta toisaalta tajuttuani assiuteni sille löytyi selitys enkä enää hiilly niin helposti, koska tajuan sen johtuvan assiudestani. Lähinnähän hiiltyminen johtuu yleensä siitä, että muut eivät toimi haluamallani tavalla tai esim. liikennesääntöjen mukaan.

        Ystävystymisessäni on se erityispiirre, että vaikka en oikein pidä ulkomaalaisten avoimmuudesta, silti juuri heistä olen saanut läheisiäkin ystäviä. Ehkä se riittävä erilaisuus on kuitenkin jonkinlainen suoja.


      • ärsytyksiin
        ja osin samaa kirjoitti:

        Minä lähestyn viittä kymppiä ja assiudestani tiesin ensimmäistä kertaa puolitoista vuotta sitten.

        Ujouden vähennyttyä iän myötä minäkin olen käyttäytynyt räjähdysalttisti mutta toisaalta tajuttuani assiuteni sille löytyi selitys enkä enää hiilly niin helposti, koska tajuan sen johtuvan assiudestani. Lähinnähän hiiltyminen johtuu yleensä siitä, että muut eivät toimi haluamallani tavalla tai esim. liikennesääntöjen mukaan.

        Ystävystymisessäni on se erityispiirre, että vaikka en oikein pidä ulkomaalaisten avoimmuudesta, silti juuri heistä olen saanut läheisiäkin ystäviä. Ehkä se riittävä erilaisuus on kuitenkin jonkinlainen suoja.

        Liikennesäännöt eivät minua rassaa aivan yhtä paljon kuin suomen kielen 'raiskaaminen'. Jopa tuo sinun 'avoimmuutesi' särähtää pahasti korvaani:) Sori vaan.

        'Enään', 'alkaa tekemään', 'kuullostaa',... Argh!!!

        Kyllä, olen samaa mieltä kanssasi siitä, että assiuden ymmärtäminen on auttanut. Suuttumista en ole vielä saanut kuriin. Ehkä vielä joskus, jos oikein aikuistun. Olisi kiva. Voisi vaikka saada pysyvän kumppaninkin sitten, kun olisi pitempi pinna.

        Minullakin on ulkomaisia ystäviä - itse asiassa olen asunut ulkomailla nuoruudestani asti. Outoudelleni on täällä osaselityksenä ulkomaalaistaustani. Suomessa kyllä koko valtakulttuurikin lienee hiukan assimaista, tai oli ainakin ennen. Ehkä ihmiset ovat nyt ulospäin suuntautuneempia kuin minun nuoruudessani. Maailma on muuttunut ja kutistunut.


      • ja osin samaa
        ärsytyksiin kirjoitti:

        Liikennesäännöt eivät minua rassaa aivan yhtä paljon kuin suomen kielen 'raiskaaminen'. Jopa tuo sinun 'avoimmuutesi' särähtää pahasti korvaani:) Sori vaan.

        'Enään', 'alkaa tekemään', 'kuullostaa',... Argh!!!

        Kyllä, olen samaa mieltä kanssasi siitä, että assiuden ymmärtäminen on auttanut. Suuttumista en ole vielä saanut kuriin. Ehkä vielä joskus, jos oikein aikuistun. Olisi kiva. Voisi vaikka saada pysyvän kumppaninkin sitten, kun olisi pitempi pinna.

        Minullakin on ulkomaisia ystäviä - itse asiassa olen asunut ulkomailla nuoruudestani asti. Outoudelleni on täällä osaselityksenä ulkomaalaistaustani. Suomessa kyllä koko valtakulttuurikin lienee hiukan assimaista, tai oli ainakin ennen. Ehkä ihmiset ovat nyt ulospäin suuntautuneempia kuin minun nuoruudessani. Maailma on muuttunut ja kutistunut.

        Hämmästyin, että olenko todella kirjoittanut "avoimmuus". Niin siinä näkyy seisovan, vaikka käytän oikolukuohjelmaa ja huomaan kyllä yleensä punaisen katkoviivan virhesanan alla. Minulle on kyllä ollut pikkupojasta asti selvää, että sydämeen ei mahdu kahta ämmää eikä avoimuuteenkaan...

        Minua ärsyttävät nuo samat mainitsemasi virheet. Sekin on omituista, että tyylilliset omituisuudet näkyvät tarttuvan vanhoihinkin ihmisiin, jotka ovat osanneet käyttää parempaa kieltä. Jostain vain tulee aina muoti käyttää joitain sanoja tai sanontoja niille sopimattomissa paikoissa. Perinteinen, tänä päivänä, hässäkkä, elikkä, selkeästi...

        Huvittavaa on kun selvännäkijät joskus mainostavat palvelujaan lehdissä. Eivätkö he humalaisia näe? Kannattako luottaa selvänäkijään, joka ei osaa edes omaa ammattinimikettään nähdä selvästi?

        Poikani osasi jo kolmivuotiaana mm. täysin virheettömän teitittelymuodon (Aku Ankasta kai, siinähän on jokseenkin virheetöntä tekstiä). Toimittajat harvoin osaavat; "Herra pääministeri, oletteko harkinneet..."


    • ritalin

      että assin persoona eheytyy jatkuvasti. Eli pitäis kai vähetä. Mulla on kyllä ollut enemmän ja vähemmän sosiaalisia kausia ihan sen hetken fiiliksien mukaan.

      • .......................

        mistä? vähän kuin hihhulit meinaavat, että homot eheytyvät?
        Minä ainakin opin elämään ajan kuluessa assiuteni kanssa helpommin, mutta persoonani on ihan yhtä kokonainen edelleenkin.


    • Asperger-pojan äiti

      vaan yleensä on niin, että as-henkilö oppii elämään oireittensa kanssa. Nuoruusikään ja nuren aikuisen ikään littyy kuitenkin niin paljon muutoksia. Voi joutua kokonaan uuteen ympäristöön ja uusien ihmisten kanssa tekemisiin, että ei ihme, jos tulee siirtymävaikeuksia.

      Onneksi meillä Suomessa ei ihailla yli kaiken sosiaalisuutta, vaan ihminen saa olla rauhassa omissa oloissan, jos hän näin haluaa.

      • pikemmin

        käy ja toivoisi käyvän niin, että oppii elämään assiuden kanssa ja jopa kehittämään itseään pois niistä huonoista piirteistä, jotka varsnkin itseään rassaa. Ainankin meillä kehitys ja tieto assiudesta on auttanut niin, ettei oireet ole kärjistyneet iän myötä, vaan paremmin lievittyneet ja olo on tasoittunut. Vaatii tietoista työtäkin ja itsensä muistuttamista.

        Ja ei ole pakko olla sosiaalinen. Meillä on suvaittu iät ja ajat puheliaita ja hiljaisia ja kaikkea siltä väliltä. Niin pitääkin. Perisuomalainen luonne muutoinkin tarvitsee omaa rauhaa välillä, mutta on assin pidettävä huoli ettei eristy kaiken reaalisen elämän ulkopuolelle ja ajatus ym maailma kapeudu liikaa.


      • ritalin

        Totta, nuoruusiän muutokset voivat aiheuttaa autistisuutta. Itsellä tulee sellainen reagtio, että esim. uudessa ympäristössä olen aina aluksi erittäin vetäytyvä ja ujo, mutta alan sitten pikkuhiljaa tottua tilanteeseen ja sosiaalistua sen tottumisen myötä.

        Toinen reagtio on äärimmäinen sosiaalistuminen, eli jonkinlinen pelko sitä omaa vetäytyvyyttä kohtaan. Se taas johtunee enemmän ympäristön asenteista ja siitä, että vetäytyvyyttä ei katsota kovin hyvällä.
        Sosiaalisuudella koitan hyvittää vetäytymiseni.


      • .......................
        ritalin kirjoitti:

        Totta, nuoruusiän muutokset voivat aiheuttaa autistisuutta. Itsellä tulee sellainen reagtio, että esim. uudessa ympäristössä olen aina aluksi erittäin vetäytyvä ja ujo, mutta alan sitten pikkuhiljaa tottua tilanteeseen ja sosiaalistua sen tottumisen myötä.

        Toinen reagtio on äärimmäinen sosiaalistuminen, eli jonkinlinen pelko sitä omaa vetäytyvyyttä kohtaan. Se taas johtunee enemmän ympäristön asenteista ja siitä, että vetäytyvyyttä ei katsota kovin hyvällä.
        Sosiaalisuudella koitan hyvittää vetäytymiseni.

        tai muukaan tekijä elämässä ei aiheuta autistisuutta - kas kun se on ollut syntymästä saakka. Oireet sen sijaan voivat vaihdella...


      • ritalin
        ....................... kirjoitti:

        tai muukaan tekijä elämässä ei aiheuta autistisuutta - kas kun se on ollut syntymästä saakka. Oireet sen sijaan voivat vaihdella...

        Ei ole huolta, eikä hätää. Nyt meidän on taas rentouduttava ja ajateltava mukavia asioita. Miksi yrität taas provosoida minua väittelemään aspergerin, tai autismin periytyvyydestä? Ihanko kiusallasi, ilman mitään tieteellistä perustetta?

        Minä veikkaan, että olet vain todella onneton ihminen, joka käyttää synnynnäistä kehitysvammaisuutta tekosyynä omalle kykenemättömyydelle. Sinua on ehkä koko ikäsi syytetty surkimukseksi(tavalla, tai toisella) ja nyt sitten perustelet sen syyn synnynnäisillä ongelmilla.

        Mieleesi ei kuitenkaan ole mahtunut se, että ongelmasi saattaisivat johtua juuri siitä, että sinua on pidetty surkimuksena. Olet hyväksynyt osasi, kun lapsesta asti sinut on tähän rooliin kasvatettu.
        Sinua on syytetty kaikesta kaikesta, mistä pidät... olet alkanut pelätä sitä, että aiheutat muille pahaa, tekemällä asioita oman tahtosi mukaan. Et voi nauttia mistään tekemisestäsi.

        Tahtosi on puristettu niin kapeaksi, kuin kapea-alaiset harrastuksesi ovat. Joudut pakenemaan harrastuksiisi, kun tahdot jotain.

        Muissa asioissa, kuin harrastuksissa... koet, ettet pysty suoriutumaan, koska olet tullut aivopestyksi ja menettänyt luottamuksen tekemiseesi. Suorituksesi ei tunnu riittävän. Sitten perustelet asian sillä, että olet vammainen, joka ei vammaisuuttaan pysty!


      • sanottuna...
        ritalin kirjoitti:

        Ei ole huolta, eikä hätää. Nyt meidän on taas rentouduttava ja ajateltava mukavia asioita. Miksi yrität taas provosoida minua väittelemään aspergerin, tai autismin periytyvyydestä? Ihanko kiusallasi, ilman mitään tieteellistä perustetta?

        Minä veikkaan, että olet vain todella onneton ihminen, joka käyttää synnynnäistä kehitysvammaisuutta tekosyynä omalle kykenemättömyydelle. Sinua on ehkä koko ikäsi syytetty surkimukseksi(tavalla, tai toisella) ja nyt sitten perustelet sen syyn synnynnäisillä ongelmilla.

        Mieleesi ei kuitenkaan ole mahtunut se, että ongelmasi saattaisivat johtua juuri siitä, että sinua on pidetty surkimuksena. Olet hyväksynyt osasi, kun lapsesta asti sinut on tähän rooliin kasvatettu.
        Sinua on syytetty kaikesta kaikesta, mistä pidät... olet alkanut pelätä sitä, että aiheutat muille pahaa, tekemällä asioita oman tahtosi mukaan. Et voi nauttia mistään tekemisestäsi.

        Tahtosi on puristettu niin kapeaksi, kuin kapea-alaiset harrastuksesi ovat. Joudut pakenemaan harrastuksiisi, kun tahdot jotain.

        Muissa asioissa, kuin harrastuksissa... koet, ettet pysty suoriutumaan, koska olet tullut aivopestyksi ja menettänyt luottamuksen tekemiseesi. Suorituksesi ei tunnu riittävän. Sitten perustelet asian sillä, että olet vammainen, joka ei vammaisuuttaan pysty!

        nuoruusiän kokemukset ovat vaikuttaneet aivojen peilisoluihin.


      • Autistisen nuoren äiti
        ritalin kirjoitti:

        Totta, nuoruusiän muutokset voivat aiheuttaa autistisuutta. Itsellä tulee sellainen reagtio, että esim. uudessa ympäristössä olen aina aluksi erittäin vetäytyvä ja ujo, mutta alan sitten pikkuhiljaa tottua tilanteeseen ja sosiaalistua sen tottumisen myötä.

        Toinen reagtio on äärimmäinen sosiaalistuminen, eli jonkinlinen pelko sitä omaa vetäytyvyyttä kohtaan. Se taas johtunee enemmän ympäristön asenteista ja siitä, että vetäytyvyyttä ei katsota kovin hyvällä.
        Sosiaalisuudella koitan hyvittää vetäytymiseni.

        Onpa sinulla näkemykset. Täällä ei saa luokata ketään ja toinen puheenvuorosi olivat vähän loukkaavia. Autistisen vammat ovat aivoissa...ja ei ole perinnöllistä. Autistiset piirteet omaavat ihmiset kärsivät useasti vammaisuudestaan. Siihen ei voi itse vaikuttaa että on autistinen. Aspergerin syndrooma on usein perinnöllistä ja ei se ole Asperhenkilön vika että on asperger ja ei taas autisisen vika että on autistinen. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ovatko vammaisia vai terveitä. Tuntemani autistiset ihmiset ovat ihania persoonia. Niin miksi meidän kaikkien pitäisi olla samanlaisia. Autistiset eivät useinkáan itse pysty olemaan palstoilla vaan me vanhemmat puolustamme heitä. Aspergerit pystyvät puolustamaan itseään ja tuomaan itseään esille foorumeissa ja muutenkin. Terveisiä kaikille Autisti ja Asperger perheille.


      • äsköseen
        Autistisen nuoren äiti kirjoitti:

        Onpa sinulla näkemykset. Täällä ei saa luokata ketään ja toinen puheenvuorosi olivat vähän loukkaavia. Autistisen vammat ovat aivoissa...ja ei ole perinnöllistä. Autistiset piirteet omaavat ihmiset kärsivät useasti vammaisuudestaan. Siihen ei voi itse vaikuttaa että on autistinen. Aspergerin syndrooma on usein perinnöllistä ja ei se ole Asperhenkilön vika että on asperger ja ei taas autisisen vika että on autistinen. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ovatko vammaisia vai terveitä. Tuntemani autistiset ihmiset ovat ihania persoonia. Niin miksi meidän kaikkien pitäisi olla samanlaisia. Autistiset eivät useinkáan itse pysty olemaan palstoilla vaan me vanhemmat puolustamme heitä. Aspergerit pystyvät puolustamaan itseään ja tuomaan itseään esille foorumeissa ja muutenkin. Terveisiä kaikille Autisti ja Asperger perheille.

        niin ovat myös asperger ihmiset ihania persoonia, monessa taitavia ja joissain erityisen lahjakkaita niin on myös autisteilla. Poikamme on visuaalisesti lahjakas..


    • Autismin nerous

      Hei! Muista et sun ei tarvii hävetä ittees. Ite ylitulkitsen monesti muita ja he tuntuvat vastaavasti toimivan samoin. Joskus tykkään vähä paljastaa miten turhaa suomalainen jurrikkamaisuus on. Turha kätkeä sieluaan. Olen itse sopeutunut suomalaiseen länsimaiseen kulttuuriin huonosti, koska mua on poikkeavuuteni takia nujerrettu. Se voi olla kateutta.. muista ihmisten kataluus. Btw itsellä on monesti aina asioita, joihin keskityn. Ei muuta ku hymyy huoleen ja maailmaa parantamaan!;)

      • Autismin nerous

        ps. siinä minkä tunnet oikeaksi. lupaan, et löydät sen kuhan lähet tutkimaan. Mut muista välttää ihmisille tohottamasti.. niin olen monesti itse tehnyt ja ihmiset ymmärrettävästi jotenkin säikähtävät


    • Breda

      Pahenevatko AS:n piirteet iän myötä?

      Riippuu siitä, kysyykö AS-ihmiseltä itseltään vai häntä sivusta seuraavilta ylisosiaalisilta taviksilta. Suomenruotsalaisessa kulttuurissa sosiaalisuus on kokemukseni mukaan liian keskeinen arvo. Varsinkin naisilta odotetaan normimuotin mukaista elämänkulkua. Pitää olla aviomies, lapsia jne. Pitää olla ilman muuta sukurakas ja tehdä alituisia visiittejä siskojen ja veljien ja serkkujen perheisiin.

      En tiedä onko puhtaasti suomalaisella miehellä ollenkaan sellaisia sosiaalisia paineita. Saako suomalainen mies olla assina enemmän rauhassa kuin suomenruotsalainen assinainen?

      AS:n piirteet voivat ulkopuolisista näyttää vain pahenevan iän myötä. Uskon kuitenkin, että kysymys on vain siitä, että AS-ihminen oppii iän myötä ottamaan AS:nsa paremmin ja paremmin huomioon ja itse sen myötä kokee AS:n aiheuttamien vaikeuksien vähenevän.

      Minulla on tässä "keski-iässä" (huvittava sana!) käynyt niin että itsevarmuuteni on vuosi vuodelta noussut tuntuvasti mutta muut ovat huolissaan siitä, että olen muuttunut "sosiaalisesti pidättyvämmäksi".

      Liika sosiaalisuus kuormitti itsevarmuuttani varhaisempina vuosinani, joskus aika pahastikin. Nykyään se sosiaalisuus, joka minulla on, ei hallitse minua vaan minä hallitsen sitä. Siksi minusta tuntuu, että oppimisen kautta AS:n piirteet ovat todella lakanneet pahentamasta minun elämääni. Ilman epäilyksen häivääkään vastaan siis kysymykseen "pahenevatko AS:n piirteet iän myötä". Eivät pahene!

    • kojfiodj8676
    • Aspergerinfo_

      Autistiset oireet pahenevat iän myötä. Ruokavalio vaikuttaa ihmisen kokonaisterveyteen suuresti, samoin liikunnan määrä jne. mutta autistiset oireet, jotka ovat lapsena olleet jo ilmiselviä, välillä helpottaneet esim. kuntoutustoimien myötä, tulevat pahentumaan autisminkirjolaisen vanhetessa. Sitä enemmän, mitä vähemmän autisminkirjon henkilöitä heidän vanhentuessaan tuetaan oikein/ammattimaisesti. Autistisella lapsella ja dementiaa sairastavalla vanhuksella voidaan nähdä samankaltaista oirehdintaa.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      51
      3467
    2. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      156
      2099
    3. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      204
      1791
    4. Mitä tehdä asialle?

      Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill
      Sinkut
      135
      1699
    5. 80
      1165
    6. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      234
      1104
    7. Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?

      Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä
      Maailman menoa
      273
      1045
    8. Ethän syytä itseäsi

      siitä miten asia menivät. Mä en antanut sulle tilaisuutta.
      Ikävä
      130
      999
    9. Olen pahoillani mies

      Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari
      Ikävä
      52
      929
    10. Olet mies varmasti peto

      Makkarin puolella. 🤤
      Ikävä
      72
      895
    Aihe