Tapahtunut on pitkän kehityksen tulos, arvot ovat jo lapsuudessa yhteiskunnassamme liian suoritus- ja menestymiskeskeiset. Lapset joutuvat itsenäistymään liian varhain ja ihmisten välinpitämättömyys esimerkiksi kiusaamistapauksissa on käsinkosketeltavaa. Ikuinen kiire estää ihmisiä kohtaamasta toisiaan henkisesti. Pyritään jokainen kohdallamme vaikuttamaan siihen, että huomataan lähimmäisen hätä ja autetaan edes kuuntelemalla murheita. Mieleeni palasivat Hectorin Lapsuuden loppu nimisen laulun sanat, ne kuvaavat jotenkin traagisesti tämän hetkisiä tunnelmia. "Joku sanoi loppunut aika on lapsuuden. Kavioista, sorkista tunsin ihmisen. Loppuu lapsuus alkaa pitkän pitkä yö. Se jossain edessämme on aika auringoton, se on seurausta siitä kuinka vastuun siirrät huomiseen.Silloin laivat ne villiintyy ja lapset paikallensa jähmettyy ja missä virhe oli ihmiskunnan, hiekanjyvän kokoinen?..."
lapsuuden loppu
sanat
3453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vielä 60- ja 70-luvulla nuoret aikuistuivat ja pakotettiin aikuisten maailmaan vielä aiemmin. Ei meillä ollut koulun jälkeen iltapäiväkerhoja ja tätejä paapomassa niin kauna kun vanhemmat tuli töistä hakemaan.
Me menimme ekaluokalta asti koulun jälkeen kotiin, kävimme äidin asialla kaupassa ja toimitimme pieniä kotiaskareita.
Oli aivan tavallista, että 15- ja 16-vuotiaat muuttivat pois kotoa, menivät töihin ja elättivät itsensä. Ei silloin mitään "arvoja" keretty ajatella tai sitä, tuliko jostain "paha olo".
Nyt on karat ja nuoret paapottu piloille ja kun hiukan ahdistaa, niin ollaan valmiita vaikka mihin tekoihin.
Tuollaista tekoa on turha puolustella millään verukkeella. Murha mikä murha - ja vielä monen ihmisen murha!
Mitäas jos sinäkin heräisit todellisuuteen ja lopettaisit laulujen sanojen lallattamisen ja unessa elämisen.
Jätkä suoraan sanoen teurasti 10 ihmistä ja tarkoitus oli tappaa vielä enemmän ja täällä sinä vaan elät elät jossain sfääreissä tappajaa säälien ja ihannoiden. Mieti vähän uhreja ja sitä, miltä heistä tuntuu, kun uhrien tunnistaminenkin on vaikeaa. Ei siis edes voi nähdä rakastaan viimeisellä leposijalla, kuten normaalisti omaiset lähimmäisiään viimeisen kerran katsovat ja jättävät jäähyväisiä.
samaa mieltä. Minut potkaistiin töihin vuonna 1976 ja 17 vuotiaana..Ei kuulema ollut varaa elättää opiskelevaa lasta näin isäni sanoi. Siihen aikaan pääsi töihin suoraan koulunpenkiltä, nyt on toisin.