(15.11.1999) EU:n tilintarkastajien julkistaman vuosiraportin mukaan
25 mrd. mk:aan eli lähes 5%:iin vuonna 1998 käytetyistä EU-varoista
liittyi epäselvyyksiä. Tilintarkastajat eivät suositelleet vastuuvapauden
myöntämistä maaliskuussa 1999 eronneelle komissiolle.
(15.9.1999) EU:n parlamentti hyväksyi Romano Prodin johtaman uuden komission äänin 414-142.
Mukana oli neljä vanhan(erotetun) komission jäsentä, joista yksi oli
yritystoiminta- ja tietoyhteiskuntakomissaariksi nimitetty Erkki Liikanen.
EU-parlamentin käynnistämässä tutkinnassa komission toiminnassa oli
paljastunut moitittavaa ja suoranaisia väärinkäytöksiä.
Eronnut kokoonpano istui virkaatekevänä uuden komission syntyyn asti.(MMM-kirja 2001)
MEP Reino Paasilinna sai unionilta ison tehtävän, telealan eurooppalaisen
puitelain laatimisen. Jyväskylän Energia Oy:n edustajat olivat ottaneet
yhteyttä Paasilinnaan ja kertoneet hankkeestaan sähköverkon käyttämisestä
tiedonsiirtoon. Niinpä Paasilinna lisäsi lakiesitykseen kohdan sähköverkon
käyttämisestä tiedonsiirtoon.
Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa 17.3.2001 Paasilinna sanoo näin:
"Asiaan löytyi vastustajia, mutta ei niin kovia, että olisivat pärjänneet."
Vastustajat: puolustusvoimat, ilmailu, merenkulku, pelastuspalvelu ja
turvallisuusviranomaiset, radioamatöörit, telehallinnot jne.
PLC/Sähköverkon käyttö tiedonsiirtoon:
"Tuo datansiirron aiheuttama pohjakohina on paikoin niin voimakasta,
että hyötysignaali (radiolähete) ei kuulu lainkaan.
PLC:n haitat
Itävallassa 3.10.1999 pidettyjen parlamenttivaalien tulos aiheutti kauas
kantoisia seurauksia EU:lle. Voittajaksi nousi Jörg Haiderin johtama
Vapauspuolue (FPO), joka ajoi mm. tiukempaa siirtolaispolitiikkaa ja
vastusti EU:n laajenemista itään.
Vapauspuolue voitti 12 lisäpaikkaa saaden 52 parlamentin 183 paikasta.
Suurimpana puolueena säilyi Sos.demokraattinen puolue SPÖ, vaikka menettikin
6 paikkaa. Äänestysprosentti oli 80,4.
Vapauspuolueen mukaantulo koalitiohallitukseen tammikuun lopulla johti
EU:n boikottitoimiin Itävaltaa vastaan.
He väittivät, ettei Itävalta enää noudata ihmisoikeuskysymyksissä
unionissa yhteisesti hyväksyttyä linjaa, vaikka uusi hallitus ei ollut
ehtinyt edes aloittaa. (MMM-kirja 2001)
Ollessaan EU:n perustuslakikonventin jäsen Matti Vanhanen oli sitä mieltä,
että perustuslaki vaatii Suomessa kansanäänestyksen.
Tultuaan pääministeriksi sama Vanhanen oli sitä mieltä,
että muutokset eivät ole niin suuria että tarvitaan kansanäänestys.
E. Seppänen 11.7.03
Lipponen pelasi Ahtisaaren sivuun
Taktikointi johti mm. siihen, että entisen presidentin Martti Ahtisaaren
hyvät mahdollisuudet nousta EU:n uutta perustuslakia pohjustavan konventin johtoon
tyssäsivät Lipposen hallituksen harkittuun passiivisuuteen.
- Ahtisaaren nimi oli esillä puheenjohtajaspekulaatioissa jo hyvin
varhaisessa vaiheessa, muistelee entisen presidentin neuvonantaja Antti Pentikäinen.
Tässä vaiheessa Suomen hallitus ryhtyi heittämään kapuloita rattaisiin.
IS 10.10.03
Poliisi ihmettelee Lipposen tölväisyä
Lipposen mielestä poliisijohto levittelee julkisuuteen outoja asioita
puhemiehen turvallisuudesta ja vertaa kustannuksia kenttäpoliisin virkojen lakkauttamiseen.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää kiistää jyrkästi eduskunnan puhemiehen väitteet.
Hän kertoo poliisijohdon joskus puhuneen kenttämiesten palkkatilanteesta
samassa yhteydessä kuin pääministerin turvallisuuskysymysten rahoituksesta.
- Ehkä Lipponen muistelee olevansa vielä pääministeri.
IS 15.9.03
Suomalaisten kypsymättömyyttä valitellut Lipponen pyysi Bushia
pitämään Nato-ovea auki Suomelle.
Bush oli vastannut Naton oven olevan aina suomalaisille "wide open", leveälti auki.
Bush olisi myös sanonut Lipposen olevan ainoa eurooppalainen valtiomies,
joka ei ole arvostellut hänen politiikkaansa edes Kioton ilmastosopimuksesta.
Lipponen oli ollut lausunnosta mielissään.
IS 22.5.03
Lipponen ei halunnut 23.5.03 kommentoida amerikkalaismuistioon
perustuvia väitteitä keskusteluista.
25 mrd. mk:aan eli lähes 5%:iin vuonna 1998 käytetyistä EU-varoista
liittyi epäselvyyksiä. Tilintarkastajat eivät suositelleet vastuuvapauden
myöntämistä maaliskuussa 1999 eronneelle komissiolle.
(15.9.1999) EU:n parlamentti hyväksyi Romano Prodin johtaman uuden komission äänin 414-142.
Mukana oli neljä vanhan(erotetun) komission jäsentä, joista yksi oli
yritystoiminta- ja tietoyhteiskuntakomissaariksi nimitetty Erkki Liikanen.
EU-parlamentin käynnistämässä tutkinnassa komission toiminnassa oli
paljastunut moitittavaa ja suoranaisia väärinkäytöksiä.
Eronnut kokoonpano istui virkaatekevänä uuden komission syntyyn asti.(MMM-kirja 2001)
MEP Reino Paasilinna sai unionilta ison tehtävän, telealan eurooppalaisen
puitelain laatimisen. Jyväskylän Energia Oy:n edustajat olivat ottaneet
yhteyttä Paasilinnaan ja kertoneet hankkeestaan sähköverkon käyttämisestä
tiedonsiirtoon. Niinpä Paasilinna lisäsi lakiesitykseen kohdan sähköverkon
käyttämisestä tiedonsiirtoon.
Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa 17.3.2001 Paasilinna sanoo näin:
"Asiaan löytyi vastustajia, mutta ei niin kovia, että olisivat pärjänneet."
Vastustajat: puolustusvoimat, ilmailu, merenkulku, pelastuspalvelu ja
turvallisuusviranomaiset, radioamatöörit, telehallinnot jne.
PLC/Sähköverkon käyttö tiedonsiirtoon:
"Tuo datansiirron aiheuttama pohjakohina on paikoin niin voimakasta,
että hyötysignaali (radiolähete) ei kuulu lainkaan.
PLC:n haitat
Itävallassa 3.10.1999 pidettyjen parlamenttivaalien tulos aiheutti kauas
kantoisia seurauksia EU:lle. Voittajaksi nousi Jörg Haiderin johtama
Vapauspuolue (FPO), joka ajoi mm. tiukempaa siirtolaispolitiikkaa ja
vastusti EU:n laajenemista itään.
Vapauspuolue voitti 12 lisäpaikkaa saaden 52 parlamentin 183 paikasta.
Suurimpana puolueena säilyi Sos.demokraattinen puolue SPÖ, vaikka menettikin
6 paikkaa. Äänestysprosentti oli 80,4.
Vapauspuolueen mukaantulo koalitiohallitukseen tammikuun lopulla johti
EU:n boikottitoimiin Itävaltaa vastaan.
He väittivät, ettei Itävalta enää noudata ihmisoikeuskysymyksissä
unionissa yhteisesti hyväksyttyä linjaa, vaikka uusi hallitus ei ollut
ehtinyt edes aloittaa. (MMM-kirja 2001)
Ollessaan EU:n perustuslakikonventin jäsen Matti Vanhanen oli sitä mieltä,
että perustuslaki vaatii Suomessa kansanäänestyksen.
Tultuaan pääministeriksi sama Vanhanen oli sitä mieltä,
että muutokset eivät ole niin suuria että tarvitaan kansanäänestys.
E. Seppänen 11.7.03
Lipponen pelasi Ahtisaaren sivuun
Taktikointi johti mm. siihen, että entisen presidentin Martti Ahtisaaren
hyvät mahdollisuudet nousta EU:n uutta perustuslakia pohjustavan konventin johtoon
tyssäsivät Lipposen hallituksen harkittuun passiivisuuteen.
- Ahtisaaren nimi oli esillä puheenjohtajaspekulaatioissa jo hyvin
varhaisessa vaiheessa, muistelee entisen presidentin neuvonantaja Antti Pentikäinen.
Tässä vaiheessa Suomen hallitus ryhtyi heittämään kapuloita rattaisiin.
IS 10.10.03
Poliisi ihmettelee Lipposen tölväisyä
Lipposen mielestä poliisijohto levittelee julkisuuteen outoja asioita
puhemiehen turvallisuudesta ja vertaa kustannuksia kenttäpoliisin virkojen lakkauttamiseen.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää kiistää jyrkästi eduskunnan puhemiehen väitteet.
Hän kertoo poliisijohdon joskus puhuneen kenttämiesten palkkatilanteesta
samassa yhteydessä kuin pääministerin turvallisuuskysymysten rahoituksesta.
- Ehkä Lipponen muistelee olevansa vielä pääministeri.
IS 15.9.03
Suomalaisten kypsymättömyyttä valitellut Lipponen pyysi Bushia
pitämään Nato-ovea auki Suomelle.
Bush oli vastannut Naton oven olevan aina suomalaisille "wide open", leveälti auki.
Bush olisi myös sanonut Lipposen olevan ainoa eurooppalainen valtiomies,
joka ei ole arvostellut hänen politiikkaansa edes Kioton ilmastosopimuksesta.
Lipponen oli ollut lausunnosta mielissään.
IS 22.5.03
Lipponen ei halunnut 23.5.03 kommentoida amerikkalaismuistioon
perustuvia väitteitä keskusteluista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin, meillähän olisi ilman EU:ta täydellinen virheetön yhteiskunta mutta pahat eurokaverimme saastuttavat puhtaan valkoisen maamme... hyihyi...