Annapurnan vaellus haaveena

Se on helppoa. Reppu selkään ja menoksi. Pokharasta saa vuokrattua rinkat, makuupussit, ym. jos ei ole omia mukana. Reitti on sen verran helppo että opastakaan ei tarvita. Sapuskaa ja yösijaa saa kylistä aina muutaman tunnin taaperruksen jälkeen.

katso onko noilla sulle sopivia vaelluksia.

www.mandalatravel.fi

Itse menin vaeltamaan täysin asiaan perehtymättä. Oli sadekausi ja itikoita sekä iilimatoja miljoonittain. Ensimmäisessä kylässä (jonne oli 10km ylämäkeä) oli joku tarttuva ja tappava tauti iskenyt naiseen. Miehet kertoivat hänen juoneen 25 litraa vettä käymättä kertaakaan vessassa. Nainen oli juuri käynyt viereisessä kylässä hautajaisissa, jossa joku toinen oli jo kuollut samaan tautiin. Itse sairastuin n. viikkoa sen jälkeen ilmeisesti dengue kuumeeseen. Onneksi olin jo takaisin Katmandussa.

Suomesta aikoinaan ostamani rinkka oli surkea. Se kastui sateessa sisältöineen, ja painoi märkänä yli 40kg. Koko lasti painoi hartioillani ja jalat oli kuin makaroonia. Sainpa siinä pikakurssin rinkoista. En suosittele ensikertalaisille omatoimista vaeltamista vieraassa maastossa. Intiassa ja Nepalissa katoaa vuosittain näitä omatoimisia vaeltajia. Kuvia voi käydä katsomassa eri lähetystöjen seinillä.

Vuoret ovat todella näkemisen arvoiset! Suosituimmat reitit ovat melko helposti kuljettavissa omatoimisestikin; itse olimme vaellustoimiston järjestämällä trekillä Mardille. Omatoimimatkalla hyvä huomioida että välietappien majoituspaikat voivat sesonkiaikana olla täynnä jos ei ole etukäteen varannut. Myös luvat pitää itse huolehtia. Kokenut opas lisää myös jossain määrin turvallisuutta; samalla etapilla voi olla pari eri reittiä joista toinen on jyrkkä ja sateella jopa vaarallinen kun toinen kiertää syrjempää loivemmin. Myös mm. lumivyöryjen riskiajankohdista ja -paikoista saa arvokkaita ohjeita; itse mietimme ABC:a kevättrekin kohteeksi, mutta vaihdoimme juurikin em syystä kohdetta oppaan suosituksesta. Paras aika sään/pilvien osalta on loka-marras, joskin myös kylmää. Keväällä maalis-huhti suurimmaksi osaksi myös poutaa (meillä tosin satoi joka ikinen iltapäivä, joten vaelsimme aamupäivät.. miksei tosin sateessakin onnistu kun varustautuu) ja selkeää/puolipilvistä.Trekkifirmoja löytyy pilvin pimein mutta laatu/kokemus ja hintataso vaihtelevat suuresti. Omaamme, I Love Trekking Nepal, voin lämpimästi suositella: kokenut, luotettava, joustava ja todella palvelualtis verraten kohtuuhintainen.

Ekan kerran kiersin koko Annapurnan massiivin ja kävin myös Annapurnan Pyhätössä reilut 30 vuotta sitten, aikaa meni tuolloin noin 24 päivää kun teistä ei ollut tietoakaan, eikä sähköistä eikä puhelimista. Sittemmin olen kiertänyt Annapurnan eri variaatioina kolmesti, myös Tilicho järven vierestä menevää reittiä (Thorong La ei ole ainoa vaihtoehto, paitsi teltattomalle vaeltajalle) sekä viettänyt aikaa Naar-Phon "salaisessa" laaksossa, jonne vaaditaan erillinen lupa ja pitää olla opas.

Vaeltaminen on helppoa, periaatteessa hankkii vain luvat ja lähtee, eläminen maksaa tätä nykyä noin 20€ päivässä kun syö, asuu ja yöpyy majataloissa, joita riittää kaikkialla muualla paitsi Annapurnan Pyhtätön reitillä ruuhkakuukausina.

Varusteiksi riittää hellevaelluskamppeet alle 3000m korkeuksiin, siitä ylemmäs alkaa tulla yöpakkasia ja kylmimpinä öinä/iltoina pitkät alusvaatteet ja kevyt utuvatakki ja fleece ovat poikaa. Makuupussi saisi olla -10C luokkaa, koska makuuhuoneet eivät ole lämmitettyjä. Itse olen kierrellyt aina Annapurnaa polkulenkkareissa, jotkut haluavat käyttää vaelluskenkiä, minulle turhan raskaat.

Selvyyden vuoksi: Annapurnan Kierros ali AC on se pitempi (ainakin oli...) joka kiertää koko vuorimassiivin (nykyään voi fuskata, kun tie menee melkein ympäri), siihen menee 10-20 päivää riippuen siitä paljonko jättää kävelemättä. Annapurnan Pyhättö (Annapurna Sanctuary tai Base Camp, ABC) on edestakainen pisto maljalaaksoon 4100m korkeuteen. Siihen menee vähintään 8 päivää, koska korkeuden takia pitää edetä hitaasti ylös mennessä. Nämä voi myös yhdistää.

Jos haluaa itse kantaa kamansa pitää pyrkiä keveyteen, alle 10 kg mieleellään. Opasta ei välttämättä tarvitse (isommalle porukalle kyllä hyvä), kantaja-oppaan (porter-guide) saa palkattua noin 17€/päivä, kantaa kahden hengen kamat ja puhuu auttavasti englantia, jelppii majoitusten kanssa. Kantajalle jos antaa tavaransa, on retkikuntakassi paras ratkaisu, niitä jeppe kantaa pari kolme yhteen sidottuna otsahihnan varassa. Jos ja kun palkkaa henkilökuntaa trekkitoimiston kautta (turvallisinta) ei kannata tehdä diiliä joka sisältää majoituksen ja muonat, koska silloin opas pääsee määräämään majoitus/ruokapaikat. Maksamalla yösijan ja muonat itse matkan varrella pysyy määräysvalta itsellä, sillä on iso merkitys (paisi jos haluaa olla lammas).

Kesällä ei kannata lähteä vaeltamaan monsuunin takia, loka-marraskuu ja maalis-huhtikuu ovat parhaat, kirkkaimmat ilmat ovat sydäntalvella mutta korkealla todella kylmää (-30C öisin), jonka tietysti kyllä suomalainen kestää. Silloin on vähän väkeä liikkeellä.

Everestin reitti on maisemiltaan hienoin, mutta melkoisen turistoitunut ja helikopterit vatkaavat edestakaisin. Lyhin Everestin turvallinen retki kestää noin 12 päivää, mutta paljon hienompi kokemus on kävellä sinne omin jaloin tien päästä Jiristä tai Sallerista, ja piipahtaa myös Gokyossa, silloin aikaa menee noin 25 päivää (lentäen pois).

Kymmenes reissu lähestymässä syksymmällä, 36 päivän kierros Itä-Nepalissa Tiibetin rajan pinnassa, ja sitten muutaman viikon jäähdyttely Everestin juurelle.