Elämä on niin sika kallista, että molempien vanhempien on käytävä töissä.
Oikeassa elämässä äidin tulisi olla se, joka elää lasten lähellä jakaen huolenpitoa ja rakkautta. Mutta nyt äidit joutuvat menemään töihin ja ovat uupuneita (luonnollisesti) kotiin tulessa. Isät yrittävät varmasti parhaansa, mutta saavat raataa selkänahka verillä, että voisivat tuoda muutaman roposen kotiin työnsä palkkioksi.
Mitä siis yritän sanoa? Eli äidit kotiin hoitamaan jälkikasvua tai ainakin osa-aika töihin, jotta aikaa jää perheelle ja lasten hoitamiseen. Isille sen verran suuri palkka työstä, että vaimolla mahdollisuus vähempään jobiin.
Lapset tarvitsevat aikuisen läsnäoloa!!!
Tietokoneet, pelit ja videot ovat kasvattaneet liikaa suomalaisia lapsia, joiden tunne- elämä jää latistuneeksi. Lapsen tulee liikkua, leikkiä muiden lasten kanssa. Vanhempien syli ja turva tulisi olla aina saatavilla, ainakin toisen vanhemmista. Aikuisen joka lukee satuja, mutta tarpeen vaatiessa osaa laittaa myös turvalliset rajat.
Mitään muuta vaihtoehtoa en edes näe, jos halutaan lapsille parasta- tai edes hyvää.
Erityisesti poikia ei saa unohtaa,,,äidit!
Oikeassa elämässä äidin tulisi olla se, joka elää lasten lähellä jakaen huolenpitoa ja rakkautta. Mutta nyt äidit joutuvat menemään töihin ja ovat uupuneita (luonnollisesti) kotiin tulessa. Isät yrittävät varmasti parhaansa, mutta saavat raataa selkänahka verillä, että voisivat tuoda muutaman roposen kotiin työnsä palkkioksi.
Mitä siis yritän sanoa? Eli äidit kotiin hoitamaan jälkikasvua tai ainakin osa-aika töihin, jotta aikaa jää perheelle ja lasten hoitamiseen. Isille sen verran suuri palkka työstä, että vaimolla mahdollisuus vähempään jobiin.
Lapset tarvitsevat aikuisen läsnäoloa!!!
Tietokoneet, pelit ja videot ovat kasvattaneet liikaa suomalaisia lapsia, joiden tunne- elämä jää latistuneeksi. Lapsen tulee liikkua, leikkiä muiden lasten kanssa. Vanhempien syli ja turva tulisi olla aina saatavilla, ainakin toisen vanhemmista. Aikuisen joka lukee satuja, mutta tarpeen vaatiessa osaa laittaa myös turvalliset rajat.
Mitään muuta vaihtoehtoa en edes näe, jos halutaan lapsille parasta- tai edes hyvää.
Erityisesti poikia ei saa unohtaa,,,äidit!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niinpä. Yksinhuoltajana olen todella kovilla kahden teinin kasvattamisessa ja huoltamisessa. Toisella ollut ongelmia (=lue: kiusatuksi joutuminen), jolloin enää ei mielessäni ole muuta kuin, että kunhan lapset saavat sen Pakollisen Kouluvelvollisuutensa käytyä. Sen jälkeen ei millään väliä. Pisten.