Miksi kimmomoduuli...?

vai mitä, kuten tässäkin tapauksessa :)

Kimmomoduuli on lineaarisesti kimmoisan materiaalin jännitys-venymä-käyrän kulmakerroin pienillä venymillä. Suora analogia löytyy jousivakiosta. Millä voimalla pitää jousta vetää, jotta se venyy millin vs. millä voimalla pitää terästankoa vetää, jotta se venyy millin.

Hooken laki sanoo että σ = E*ϵ, joten E = σ/ϵ = kulmakerroin. Jousia laskettaessa sanotaan että F = k*Δx, joten k = F/Δx = kulmakerroin.

Jos menee voimat, jännitykset ja paineet sekaisin niin sellainen tieto helpottaa, että resultanttivoima on jännitys kertaa vaikutuspinta-ala. Venymästä käytetään yksikköä strain, yleensä puhutaan microstraineista [ustr] tai millistraineista [mstr]. Jos sitä metristä tankoa vedetään niin, että se venyy millin niin venymä on 0.001 str. Jos nyt jännitys tangossa F/A = vaikkapa 210 MPa niin 210/0.001 = 210 GPa.

Jännityksen (paineen) yksikkö pascal on muuten N/m².

Kuminauha ei ole lineaarisesti kimmoisa materiaali eikä sitä kuvata tuollaisella materiaalimallilla lainkaan joten päättely ei päde.

Jooh, tiesin että ovat eri suureita mutta oikosulku pääsi käymään, kun perusteita laskeskelin.
Yksi tehtävä mietityttää, pitää mitoittaa murtotilaan yksi pystysuora palkki mutta oikea vastaus kirjassa tulee kun se mitoitetaan myötörajan mukaan, onko murtotila sii myötörajan mukaan niinkuin kirja väittää.. eikös murtotila olekkaan murtolujuude mukaan?

voihan rasvahappo kirjoitti:

Jooh, tiesin että ovat eri suureita mutta oikosulku pääsi käymään, kun perusteita laskeskelin.
Yksi tehtävä mietityttää, pitää mitoittaa murtotilaan yksi pystysuora palkki mutta oikea vastaus kirjassa tulee kun se mitoitetaan myötörajan mukaan, onko murtotila sii myötörajan mukaan niinkuin kirja väittää.. eikös murtotila olekkaan murtolujuude mukaan?

Lue lisää

Jos nimenomaa halutaan välttää murtuminen, eli murtorajan ylitys, niin silloin pysytään mieluiten mahdollisimman kaukana sen alapuolella kuormituksessa. Sovelias raja tällöin on siis periaatteessa sallia vielä myötörajan hipaisu pahimmassa tapauksessa, muttei yhtään sen yli.

Myötörajan ylittäminen kuormituksessa aiheuttaa jo palautumattomia muutoksia rakenteeseen ja käytännön rakenteilla ja mitoituksissa sitä ei juurikaan koskaan ylitetä. Murtoraja on vieläkin äärimmäisempi raja ja sinne ei nyt haluttaisi joutua missään normaalitapauksessa.

Ja lisäksihän pitää vielä olla varmuuskerroin, joka sekin pitäisi vähintään olla 1.5. Joka sekin huolehtii osaltaan siitä, että kummallekkaan alueelle ei jouduta normaalitilanteissa.

Normaalin käyttörakenteen kuormitusten pitää siis pysyä selkeästi myötörajan ja varsinkin murtorajan alapuolella jollain soveliaalla varmuuskertoimella.

Kuitenkin kaikkia mitoitusohjelmia käytettäessä pitää muistaa, että "silkkoa sisään, silkkoa ulos". Ohjelmia ei voida millään suojata sataprosenttisesti idiootteja vastaan, sillä idiootit ovat niin nerokkaita.

Jos termi silkko ei ole tuttu, niin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Silkko