Teräksen kimmomoduuli on 211 Gpa ilmoittaa wikipedia, opiskelukirja ilmoittaa Rel(myötöraja) 210 Mpa, nyt on pää pyörällä, miten voi olla 1000 kertainen ero.
Ja jos jossain tehtävässä on ominaisuudet S235 J2 niin eikös tuo ole 235 Mpa myötöraja vai murtolujuus ??
Ja jos jossain tehtävässä on ominaisuudet S235 J2 niin eikös tuo ole 235 Mpa myötöraja vai murtolujuus ??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuli oikosulku eihän tuossa mitään ihmeellistä ollutkaan.. ja tuo 235 on myötöraja tietenkin.. noh lujuusopissahan menee pää sekaisin :p
vai mitä, kuten tässäkin tapauksessa :)
Kyllä ne ovat eri suureita!
Kannattaa lukea nuo jostain alan kirjasta!
Luultavasti kimmomoduli on myös teräslaadun mukaan vaihteleva, samoin myötö- ja murtolujuus.
Nuo ovat tietenkin tärkeitä tietää teräsrakenteita suunniteltaissa.
Toisaalta lisäämälllä vahvuutta, esim palkin mittoja, samalla teräksellä voi tehdä vahvempia rakenteita!
Olen tykönäni joskus katsellut noita suureita ja päätellyt että Kimmomoduuli vastaa sitä jännitystä, millä aine venyy oman mittansa. Kumminauhallahan tuollainen olisi ihan mahdollista.
Teräksellä kimmomoduuli soveltuu käyrän suoralla osuudella eli siinä, missä Hooken laki toimii. Sitten se alkaa myötäämään.
Metrin terästanko tosiaankin venyy tai puristuu reilun millin ennen, kun se alkaa myötäämään.
Kimmomoduuli on lineaarisesti kimmoisan materiaalin jännitys-venymä-käyrän kulmakerroin pienillä venymillä. Suora analogia löytyy jousivakiosta. Millä voimalla pitää jousta vetää, jotta se venyy millin vs. millä voimalla pitää terästankoa vetää, jotta se venyy millin.
Hooken laki sanoo että σ = E*ϵ, joten E = σ/ϵ = kulmakerroin. Jousia laskettaessa sanotaan että F = k*Δx, joten k = F/Δx = kulmakerroin.
Jos menee voimat, jännitykset ja paineet sekaisin niin sellainen tieto helpottaa, että resultanttivoima on jännitys kertaa vaikutuspinta-ala. Venymästä käytetään yksikköä strain, yleensä puhutaan microstraineista [ustr] tai millistraineista [mstr]. Jos sitä metristä tankoa vedetään niin, että se venyy millin niin venymä on 0.001 str. Jos nyt jännitys tangossa F/A = vaikkapa 210 MPa niin 210/0.001 = 210 GPa.
Jännityksen (paineen) yksikkö pascal on muuten N/m².
Kuminauha ei ole lineaarisesti kimmoisa materiaali eikä sitä kuvata tuollaisella materiaalimallilla lainkaan joten päättely ei päde.
täysin eri asiaa. Niillä on jopa eri symboolit. Lueskelet vaan niitä kirjoja, kyllä se vähitellen selkiää. Onnea opiskeluun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elastiset_kertoimet
Jooh, tiesin että ovat eri suureita mutta oikosulku pääsi käymään, kun perusteita laskeskelin.
Yksi tehtävä mietityttää, pitää mitoittaa murtotilaan yksi pystysuora palkki mutta oikea vastaus kirjassa tulee kun se mitoitetaan myötörajan mukaan, onko murtotila sii myötörajan mukaan niinkuin kirja väittää.. eikös murtotila olekkaan murtolujuude mukaan?
Jos nimenomaa halutaan välttää murtuminen, eli murtorajan ylitys, niin silloin pysytään mieluiten mahdollisimman kaukana sen alapuolella kuormituksessa. Sovelias raja tällöin on siis periaatteessa sallia vielä myötörajan hipaisu pahimmassa tapauksessa, muttei yhtään sen yli.
Myötörajan ylittäminen kuormituksessa aiheuttaa jo palautumattomia muutoksia rakenteeseen ja käytännön rakenteilla ja mitoituksissa sitä ei juurikaan koskaan ylitetä. Murtoraja on vieläkin äärimmäisempi raja ja sinne ei nyt haluttaisi joutua missään normaalitapauksessa.
Ja lisäksihän pitää vielä olla varmuuskerroin, joka sekin pitäisi vähintään olla 1.5. Joka sekin huolehtii osaltaan siitä, että kummallekkaan alueelle ei jouduta normaalitilanteissa.
Normaalin käyttörakenteen kuormitusten pitää siis pysyä selkeästi myötörajan ja varsinkin murtorajan alapuolella jollain soveliaalla varmuuskertoimella.
Kimmo Kuu.
Menkää töihin. Koneet laskee
Kuitenkin kaikkia mitoitusohjelmia käytettäessä pitää muistaa, että "silkkoa sisään, silkkoa ulos". Ohjelmia ei voida millään suojata sataprosenttisesti idiootteja vastaan, sillä idiootit ovat niin nerokkaita.
Jos termi silkko ei ole tuttu, niin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Silkko