Olen tässä suruissani miettinyt viimeaikaisia tapahtumia. Kummaksi on maailma mennyt nelikymppisen silmissä. Jokin aikaa sitten luin tutkimuksesta jonka mukaan suuri osa nuorista tahtoo "julkkiksiksi". Ja julkimoita meillä riittää, joku tahtoo Idolsiksi, toinen taas Big Brother- ohjelmaan. Joku kirjoittaa kirjan pääministerin yksityiselämästä ja toinen julkistaa ulkoministerin yksityisiksi tarkoitetut tekstiviestit. Mitä tahansa ollaan valmiita tekemään että naamansa saa julkisuuteen ja että se myös pysyy siellä. Media kyllä julkaisee ja kansa maksaa.
Kullervosta lähtien on suomalaiset nuoret miehet juosseet omia amok-juoksujaan. Ainoa uusi ilmiö on viedä muita mukanaan ja saada itsensä julkkikseksi. Ei ollut kukaan kukkahattutäti hyysäämässä näitä Auvisia kun he tyytyivät ampumaan kuulan ainoastaan omaan kalloonsa. Nyt he ovat lehtien etusivuilla.
Onko nämä kouluampumiset muuta kuin väkivaltaisempi versio siitä ilmiöstä mitä esim. BB tai Susan Kuronen edustaa?
Kullervosta lähtien on suomalaiset nuoret miehet juosseet omia amok-juoksujaan. Ainoa uusi ilmiö on viedä muita mukanaan ja saada itsensä julkkikseksi. Ei ollut kukaan kukkahattutäti hyysäämässä näitä Auvisia kun he tyytyivät ampumaan kuulan ainoastaan omaan kalloonsa. Nyt he ovat lehtien etusivuilla.
Onko nämä kouluampumiset muuta kuin väkivaltaisempi versio siitä ilmiöstä mitä esim. BB tai Susan Kuronen edustaa?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Nainenkin voi olla noin viisas. Nuorissakin löytyy, näköjään. Suuko sinulle.
Siis minä olen nelikymppinen.
yli 50v. Kuitenkin nuori omasta mielestäni.
Media voisi suoritta itse tutkiskelua ja viedä julkisuuden oikealle tasolle näissä tapauksissa.Ei minkään laista kuuluisuutta ja tekojen yksityikohtia julkisuuteen, ettei oppia oteta.
että peruskoulun ala-asteella laulettiin jotain hoilotusta Isontalon Antista ja Rannanjärvestä. Kai noillekin tyypeille lauletaan sit sadan vuoden päästä. Mutta media pitää huolen että sanoma tulee kuuluviin ja uusia ampujia tai pommi-Tommeja syntyy...
Tulee mieleen, että nykyajan nuoret ovat henkisesti heitteillä, sillä niin monilta näyttää puuttuvan alkeellinenkin analysoimiskyky itsestään.
On nyt olemassa ajat, jossa näille nuorille vain annetaan mitä pyytävät, mutta aikaa, lähellä olemista ja välittämisen viisauksia, järkipuhetta ei. Sitä ei myydä kuten mukavuutta, sitä annetaan ymmärryksellä.
Olen myös toitottanut koulu-ja työpaikkakiusaamisasioista, sillä ongelmien alkujuurille on mentävä ikäviä asioita puimaan, jos halutaan, että muutos parempaan alkaa. Kiusaajien ANNETAAN kiusata ilman jälkiseurauksia. Seurauksia tuntee traumoineen vain se kiusattu. lasku on kallis ja sitä maksetaan jatkossakin, jos muutoksia ei tehdä muuhun kuin tiukempaan aselakiin.
Minua itseäni kiusattiin alaluokilla. Tiedän tarkalleen miltä tuntuu kun opettaja väheksyy pienen lapsen valituksia. Kiusattiin minua myös työpaikalla, monesti lähdin itkien kotiin. Kyllä nykypäivänä kiinnitetään kiusaamiseen enemmän huomiota kuin ennen. Eli ei muuta uutta auringon alla kuin tämä huomionkipeys ja julkisuudentavoittelu. Kiitos vaan Ruususet sun muut salarakkaat.
kiusaaja, mutta en heikompien, enkä tyttöjen. No 60 luvulla koulut oli täynnä "koviksia"
Kiusaamisesta ylipäätään on alettu puhua vasta viime vuosina. Mutta siitä on kärsinyt niin moni ikäpolvi etten uskalla edes kuvitellakaan...
Minä kiusan vain joitakin, enkä heitäkään kovin... En tunne vihaa ihmisä kohtaan, en. Luotan Jumalan antamaan järkeeni.
ilkeä puolensa. Jos tarkkaan muistelen omaa lapsuuttani en minäkään aina niin hyvä ihminen ollut. Mutta hyvä että asioista puhutaaan. En siltikään suostu uskomaan että ainoa syy kouluampumisiin olisi kiusaamisessa. Kiusaamista on ollut niin monen sukupolven aikana että olisimme jo kuolleet sukupuuttoon jos me kaikki tappaisimme kiusaajamme ja muutaman viattomen siinä sivussa.
Kun on tarpeeksi kiusattu , alistettu alkaakin uskomaan omaan huonouteensa . Muut on parempia olen tyhmä he ovat oikeassa.
Silloin tapahtuu se että alistetussa kuolee suuri osa minuutta , heistä tulee pelkureita , muiden sylkykuppeja .
He ovat elossa mutta eivät uskalla elää.
Voi olla että tv/elokuvat/pelit kannustavat kostamaan "vääryyksiä" ?.
tiettyyn rajaan asti. Omasta koulukiusamisesta on jäänyt mieleen yksi pieni kähinä. Poika kävi minuun taas jälleen kerran kiinni ja silloin katkesi pinna. Me painittiin ja lyötiin kunnolla toisiamme turpaan. Pojilla vaan sattumoisin on luonnostaan enemmän sitä voimaa joten jäin toiseksi. Mutta ette usko sitä ylpeyttä ja kehuja mitä sain toisilta tytöiltä. Pääasia ei ollut se että voitan, sehän oli jo alunperinkin mahdotonta. Sain valtavasti ihalua siksi että uskalsin tapella pojan kanssa. Sehän oli alunperinkin tuhoontuomittu esitys mutta ainakin minulla oli sisua tehdä se!
Olin niin hassu että en löylyttänyt kiusaajiani vaikka olin heitä pari päänmittaa isompi.
Miksikö , no koska he olivat pienempiä kuin minä .
Ylemmän luokan pojat kannustivat näyttivät vielä rankaisu otteita .
Alaluokilla kiusaaminen oli lähinnä henkistä haukkuivat kokoni puolesta ylikehittyneeksi , tyhmäksi ( luulivatko he tai heidän vanhempansa että olin jäänyt luokalle monta kertaa ? ) , ymmärrän että ei olisi pitänyt loukkaantua koska he saivat siitä voimaa.
Yläluokilla sitten kun kokoerot tasoittuivat he ryhtyivät käyttämään fyysistä väkivaltaakin .
Tuo minun kiusaajani kiusasi tasapuolisesti kaikkia eli minä en ollut mikään uhri. Luokallemme tuli uusi poika ja siitä lähti uusi järjestys. Tämä vanha kukkoilija alkoi soittaa suutaan ja uusi poika veti sitä ihan aikuisen oikeesti turpaan. Molemmat joutuivat rehtorin puhutteluun mutta siihen loppui kiusaaminen. Eikä kukaan ampunut ketään...
Terveisin : Ihmisvihaaja jonka te minusta teitte joten haukkukaa ja vihatkaa minua nyt ,se ei enää vaikuta minuun , hyvästi.
ja jos me ei ymmärretä niin tulee Mirja Pyykkö tai Hannu Karpo. Tiedätkö muuten mikä heidän lapsensa nimi on? Se on nimittäin Mikko Kuustonen...
ja tuo käsittämätön julkisuudenkaipuu kait vaikuttaa. Ohimennen tsekkasin Idolsia ja on sekin aika sairasta touhua kun kakruille tuputetaan tuota julkkikseksi tulemista vaikka eväitä ei ole tuskin kenelläkään koelaulajista. Harva on edes mitenkään opetellut musiikkia aikaisemmin. Sitten on paineet tulla julkkikseksi yhdessä yössä.
Mieleltään vajaat kouluammuskelijat voisivat tosiaan täräyttää omaan kaaliin pelkästään mutta siihen saakka ajatus ei heillä yllä.
omaan kaaliin silloin hyvään vanhaan aikaan. Jonkun lapsia nekin oli mutta ei niistä hallitus tai kukkahattutädit välittäneeet. Niin ja kyllä tässä maassa tehdään aikas paljon niitä perinteisiäkin itsemurhia, kenties jopa liikaa. Mutta kuka siitä välittää kun se ei näy mediassa?
ja justiinsa se taitaa noin mennä. Nykyään tuntuu näennäismurehtijoita olevan joka kulmalla. Aikaisemmin murehtijat olivat tosissaan. Liittyyköhän tämäkin mediassa esilläoloon hinnalla millä hyvänsä...
Muutama minunkin kavereistani on matkan varrella tehnyt itsarin muttei ollut ajatustakaan muiden ottamisesta mukaan. Liekö pohjaton väkivalta, traumaatteja aiheuttavat ylirealismielokuvat, kauhea kilpailu ja luusereuden pelko ja siihen vielä kehittymätön mieli joinakin syinä tähän hölmöyteen.
Kukkahattutädit ovat muuttuneet; joskus ammoisista kakruvuosista tulee mieleen kaikkien kukkahattutätien äiti, Justiina, joka pani asiat järjestykseen. Nykyiset kukkahattutädit puhuvat tyhjiä sanoja kuulijoille jotka yrittävät olla olevinaan surkean teennäisen sympaattisia.
Perinteitä ei siis kunnioiteta. Kukkahattutätien pitäisi siis ryhdistäytyä ja tehdä asioille jotain.