Kuka tai mikä estää kansanäänestyksen?
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemellä oli lauantaina 11.12.2003 Keski-Suomen KD:n piirikokouksessa kädessään EU:n tuleva perustuslaki ja Suomen nykyinen voimassaoleva perustuslaki.
Hän sanoi, että EU:n perustuslaki tulee kaikessa kumoamaan Suomen perustuslain, jos se on ristiriidassa EU:n perustuslain kanssa.
Nyt laissa on Toimin mukaan mahdollisuus erota EU:sta.
Meille jää koiraveron määrääminen-tyyppisiä kansallisia tehtäviä, tuokin vero on kuntien päätettävissä.
Kankaanniemi sanoi, etteivät Vanhanen ja Lipponen anna asian mennä kansanäänestykseen, eivätkä he tule kertomaan kansalle, mistä nyt on kysymys, niinkuin ei ole kansalle aikaisemminkaan näistä EU-kuvioista puhuttu - ainakaan etukäteen, että tiedettäisiin, mihin olemme menossa ja mitä päätösten jälkeen todella tapahtuu.
Toimi puhui kokemuksen vakaallla rintaäänellä, koska oli 1990-luvun alussa mukana hallituksen sisäpiireissä, joissa nämäkin asiat olivat esillä.
Olisikin hienoa, jos saisimme Toimin puheen piirikokouksesta hänen itsensä kirjoittamana tänne luettavaksi.
Tätäkö vähän yli puolet suomalaisista halusi, kun EU:iin liityttiin 1995?
EN USKO!
KANSANÄÄNESTYS EU:N PERUSTUSLAKISOPIMUKSESTA
Euroopan unioni laajenee 1.5.2004. Samanaikaisesti unionille laaditaan perustuslakia. Ehdotuksen mukaan perustuslaki laajentaa unionin toimivaltaa sekä oikeus- ja sisäasioitten että yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta. Päätöksenteossa siirrytään määräenemmistömenettelyyn. Toimielinjärjestelmä muuttaa unionin sisäisiä valtasuhteita ja siirtää päätösvaltaa jäsenmailta unionille. Unionin tuomioistuimen ylikansallinen tuomiovalta laajenee.
Keski-Suomen KD:n piirikokous katsoo, että Suomessa on järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys EU:n perustuslaista ennen kuin eduskunta päättää asiasta.
Pidetään kiinni omasta perustuslaista niin kauan kuin se on mahdollista ja päätetään itse luovutaanko siitä eikä mikään sisäpiiri!
Tässäpä juttu SataSeudusta ennen markasta luopumista:
Kansanäänestys kruunuista ja markoista!
Tanska ei luovu kruunustaan kuten Suomi 15 kuukauden kuluttua hautaa Markan.
Enemmistö tanskalaisista äänesti kansanäänestyksessä rahaliitto Emuun liittymistä vastaan.
Meitä suomalaisia ei tunnu juuri huolestuttavan se, että EU on kaikista maamme valtaeliitin puheista huolimatta luisumassa kohti liittovaltiota, mitä asiaa ovat vähätelleet juhlapuheissa poliitikkomme, talouselämän edustajat ja ay-johtajat.
Tanskassa tavallinen kansa ei halua luovuttaa lisää päätäntävaltaa Brysseliin.
Mutta eivät kansalaiset meillä Suomessakaan ole tyhmiä.
Kaikki ei ole kunnossa, kun Euro on menettänyt neljänneksen arvostaan suhteessa dollariin puolitoistavuotisen olemassaolonsa aikana.
Kansalaiskeskustelumme taloudellemme tärkeistä asioista ei ole ollut riittävää.
Uskallan epäillä, että pääministeri Paavo Lipponen kommentoidessaan Tanskan kansanäänestystä kertoi puolitotuuden sanoessaan, että " meillä emu-jäsenyys on käsitelty hyvin perusteellisesti kansalaiskeskustelussa (aamutelevisio 29.9.00)".
Kun Suomessa toteutettiin vuonna 1994 EU- kansanäänestys, vakuuttivat päätöksentekijät kansalle, että Euroopan rahaliittoon liittymisestä päätetään myöhemmin.
Kuitenkin valtaeliittimme sitoutui Euroopan Unioniin liityttäessä luopumaan Suomen Markasta, vaikka asiasta ei oltu päätetty perustuslain säätämisjärjestyksessä eikä rehellisesti kerrottu kansalle.
Myöhemmin sitten asiaa on selitetty, että asiasta päätettiin jo EU:hun liityttäessä, joten asiasta ei tarvinnut uudestaan päättää, kun Suomi hyväksyi EU- liittymissopimuksessa asian.
Jos kansalaiset olisivat Suomen Eu-äänestyksen yhteydessä tienneet, että Suomi luopuu Markastaan, niin kansa olisi äänestänyt meilläkin kumoon liittymisen Euroopan Unioniin tai edellyttäneet samanlaisia erityisehtoja, joita Eu myönsi Tanskalle.
Ruotsi ja Tanska eivät ole menestyneet yhtään Suomea huonommin, vaikka ne säilyttävät tässä vaiheessa omat valuuttansa.
Kaikkein ihmeellisimmältä tuntuu, että osa maamme hallituksen ministeriryhmien pöytäkirjoista ennen liittymispäätöstä on julistettu salaisiksi.
Liittyykö näihin hallituksen ministeriryhmän sen aikaisiin pöytäkirjoihin jotain sellaista tietoa, joka kertoisi kansalaisille, miten markasta luopumisesta päätettiin.
Korkein Hallinto-oikeuskaan ei ole kansalaisten tiedustelujen perusteella tehnyt minkäänlaista päätöstä, pitäisikö kyseiset asiakirjat julkistaa tai salata.
Miksi Korkein oikeuselin on jättänyt asian käsittelemättä.
Ovatko Eu-ministeriryhmän pöytäkirjat liian tulenarkoja julkaistavaksi. Presidentinvaalikierroksen tilaisuudessa Huittisissa viime
keväänä silloinen pääministeri Esko Aho totesi, että markasta luopumiseen liittyi perustuslaillista "kikkailua".
Pääministeri Lipposella on valta julkistaa nämä hallituksen ministeriryhmän kokouspöytäkirjat, jotta selviäisi millaisesta kikkailusta oli kysymys.
Tuskin kovin syvällisestä kansalaiskeskustelusta.
Ehkä kaikkien päätöksentekijöiden jauhot eivät ole puhtaat markan
hautauksessa.
Edelleen kaivataan todellista kansalaiskeskustelua rahaliiton toteutumisesta ennen kuin EU ottaa uusia jäsenmaita.
Viedäänkö meidät liittovaltioon Euroopan Unionissa samalla
tavalla kuin rahaliittoon eli kansa saa puhua mitä lystää, kyllä päätöksentekijät tietävät mikä on kansalle parasta.
Käyttäkää kansalaiset nyt kuitenkin markkoja niin kauan kuin voitte, sillä pian markka on historiaa.
Aikaa on vielä 435 päivää.
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemellä oli lauantaina 11.12.2003 Keski-Suomen KD:n piirikokouksessa kädessään EU:n tuleva perustuslaki ja Suomen nykyinen voimassaoleva perustuslaki.
Hän sanoi, että EU:n perustuslaki tulee kaikessa kumoamaan Suomen perustuslain, jos se on ristiriidassa EU:n perustuslain kanssa.
Nyt laissa on Toimin mukaan mahdollisuus erota EU:sta.
Meille jää koiraveron määrääminen-tyyppisiä kansallisia tehtäviä, tuokin vero on kuntien päätettävissä.
Kankaanniemi sanoi, etteivät Vanhanen ja Lipponen anna asian mennä kansanäänestykseen, eivätkä he tule kertomaan kansalle, mistä nyt on kysymys, niinkuin ei ole kansalle aikaisemminkaan näistä EU-kuvioista puhuttu - ainakaan etukäteen, että tiedettäisiin, mihin olemme menossa ja mitä päätösten jälkeen todella tapahtuu.
Toimi puhui kokemuksen vakaallla rintaäänellä, koska oli 1990-luvun alussa mukana hallituksen sisäpiireissä, joissa nämäkin asiat olivat esillä.
Olisikin hienoa, jos saisimme Toimin puheen piirikokouksesta hänen itsensä kirjoittamana tänne luettavaksi.
Tätäkö vähän yli puolet suomalaisista halusi, kun EU:iin liityttiin 1995?
EN USKO!
KANSANÄÄNESTYS EU:N PERUSTUSLAKISOPIMUKSESTA
Euroopan unioni laajenee 1.5.2004. Samanaikaisesti unionille laaditaan perustuslakia. Ehdotuksen mukaan perustuslaki laajentaa unionin toimivaltaa sekä oikeus- ja sisäasioitten että yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta. Päätöksenteossa siirrytään määräenemmistömenettelyyn. Toimielinjärjestelmä muuttaa unionin sisäisiä valtasuhteita ja siirtää päätösvaltaa jäsenmailta unionille. Unionin tuomioistuimen ylikansallinen tuomiovalta laajenee.
Keski-Suomen KD:n piirikokous katsoo, että Suomessa on järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys EU:n perustuslaista ennen kuin eduskunta päättää asiasta.
Pidetään kiinni omasta perustuslaista niin kauan kuin se on mahdollista ja päätetään itse luovutaanko siitä eikä mikään sisäpiiri!
Tässäpä juttu SataSeudusta ennen markasta luopumista:
Kansanäänestys kruunuista ja markoista!
Tanska ei luovu kruunustaan kuten Suomi 15 kuukauden kuluttua hautaa Markan.
Enemmistö tanskalaisista äänesti kansanäänestyksessä rahaliitto Emuun liittymistä vastaan.
Meitä suomalaisia ei tunnu juuri huolestuttavan se, että EU on kaikista maamme valtaeliitin puheista huolimatta luisumassa kohti liittovaltiota, mitä asiaa ovat vähätelleet juhlapuheissa poliitikkomme, talouselämän edustajat ja ay-johtajat.
Tanskassa tavallinen kansa ei halua luovuttaa lisää päätäntävaltaa Brysseliin.
Mutta eivät kansalaiset meillä Suomessakaan ole tyhmiä.
Kaikki ei ole kunnossa, kun Euro on menettänyt neljänneksen arvostaan suhteessa dollariin puolitoistavuotisen olemassaolonsa aikana.
Kansalaiskeskustelumme taloudellemme tärkeistä asioista ei ole ollut riittävää.
Uskallan epäillä, että pääministeri Paavo Lipponen kommentoidessaan Tanskan kansanäänestystä kertoi puolitotuuden sanoessaan, että " meillä emu-jäsenyys on käsitelty hyvin perusteellisesti kansalaiskeskustelussa (aamutelevisio 29.9.00)".
Kun Suomessa toteutettiin vuonna 1994 EU- kansanäänestys, vakuuttivat päätöksentekijät kansalle, että Euroopan rahaliittoon liittymisestä päätetään myöhemmin.
Kuitenkin valtaeliittimme sitoutui Euroopan Unioniin liityttäessä luopumaan Suomen Markasta, vaikka asiasta ei oltu päätetty perustuslain säätämisjärjestyksessä eikä rehellisesti kerrottu kansalle.
Myöhemmin sitten asiaa on selitetty, että asiasta päätettiin jo EU:hun liityttäessä, joten asiasta ei tarvinnut uudestaan päättää, kun Suomi hyväksyi EU- liittymissopimuksessa asian.
Jos kansalaiset olisivat Suomen Eu-äänestyksen yhteydessä tienneet, että Suomi luopuu Markastaan, niin kansa olisi äänestänyt meilläkin kumoon liittymisen Euroopan Unioniin tai edellyttäneet samanlaisia erityisehtoja, joita Eu myönsi Tanskalle.
Ruotsi ja Tanska eivät ole menestyneet yhtään Suomea huonommin, vaikka ne säilyttävät tässä vaiheessa omat valuuttansa.
Kaikkein ihmeellisimmältä tuntuu, että osa maamme hallituksen ministeriryhmien pöytäkirjoista ennen liittymispäätöstä on julistettu salaisiksi.
Liittyykö näihin hallituksen ministeriryhmän sen aikaisiin pöytäkirjoihin jotain sellaista tietoa, joka kertoisi kansalaisille, miten markasta luopumisesta päätettiin.
Korkein Hallinto-oikeuskaan ei ole kansalaisten tiedustelujen perusteella tehnyt minkäänlaista päätöstä, pitäisikö kyseiset asiakirjat julkistaa tai salata.
Miksi Korkein oikeuselin on jättänyt asian käsittelemättä.
Ovatko Eu-ministeriryhmän pöytäkirjat liian tulenarkoja julkaistavaksi. Presidentinvaalikierroksen tilaisuudessa Huittisissa viime
keväänä silloinen pääministeri Esko Aho totesi, että markasta luopumiseen liittyi perustuslaillista "kikkailua".
Pääministeri Lipposella on valta julkistaa nämä hallituksen ministeriryhmän kokouspöytäkirjat, jotta selviäisi millaisesta kikkailusta oli kysymys.
Tuskin kovin syvällisestä kansalaiskeskustelusta.
Ehkä kaikkien päätöksentekijöiden jauhot eivät ole puhtaat markan
hautauksessa.
Edelleen kaivataan todellista kansalaiskeskustelua rahaliiton toteutumisesta ennen kuin EU ottaa uusia jäsenmaita.
Viedäänkö meidät liittovaltioon Euroopan Unionissa samalla
tavalla kuin rahaliittoon eli kansa saa puhua mitä lystää, kyllä päätöksentekijät tietävät mikä on kansalle parasta.
Käyttäkää kansalaiset nyt kuitenkin markkoja niin kauan kuin voitte, sillä pian markka on historiaa.
Aikaa on vielä 435 päivää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
nykyisen menon kannattajat, puolue- ja rahavallan liittoutuma. Kaikki eduskuntapuolueet ovat hirttäytyneet enemmän tai vähemmän ylikansalliseen koulukuntaan, eivätkä siten halua kansanäänestystä.