Münchenin petos kummittelee jälleen
"Maksan Ranskan puolesta edes kapean siivun siitä äärettömän petoksen velasta, joka syntyi Münchenissä syyskuun 30.
päivänä 1938", totesi kirjailija Georges-Marc Benamou Prahassa esitellessään uutuuskirjaa Münchenin kummitus.
"Ranskan poliittisesta väittelystä tuskin löytyy pahempaa haukkumasanaa kuin müncheniläisyys", vakuutti Benamou. Hän tunnusti, että Ranskassa ja Britanniassa kirja torjutaan. Ihmiset häpeävät palata vaiettuihin päiviin, jotka asiallisesti synnyttivät toisen maailmansodan, arvelee kirjailija.
Amerikantshekkiläinen Oscar-ohjaaja Milos Forman kuitenkin näkee kirjan herätteeksi käsitellä länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikan, "appeasementin", ulottuvuuksia. Ex-presidentti Vaclav Havel auttaa häntä käsikirjoituksessa.
Tshekissä ja Slovakiassa 70 vuoden takainen Münchenin petos ja sanelusopimus pysyvät historian verilihalla.
Mitä sitten tapahtui? Adolf Hitlerin ja natsipuolueen noustua valtaan 1933 Saksa yhdisti vähitellen naapurimaiden saksalaisia hakaristin suojiin (Saarin alue, Itävalta). Lopulta Münchenissä 1938 länsi avasi liittolaisensa Tshekkoslovakian tahdon vastaisesti Hitlerille portit itään, uuteen "elintilaan". Samalla länsi luovutti Hitlerille "Euroopan asepajan" ja maan armeijan ensiluokkaisen kaluston.
Saksan Hitlerin ja Italian Benito Mussolinin vieraina Ranskan Edouard Daladier ja Ison-Britannian Neville Chamberlain myöntyivät moraalisesti siihen, että demokraattisen Tshekkoslovakian on luovutettava saksalaisen veren ja yli-ihmisrotuoppien nimiin vannovalle diktatuurille omat historialliset, niin sanonut sudeettisaksalaiset alueensa.
Tshekkoslovakian edustajia Hitler ei edes päästänyt neuvotteluihin.
Tämän pahaenteisen kokemuksen tshekit kiteyttivät lauseeksi: Meistä päätetään meitä kuulematta. Moni tutkija katsoo Münchenin petoksen asiallisesti jo aloittaneen toisen maailmansodan, vaikka se sai ilmiasun vasta 1.9.1939 natsien hyökättyä Puolaan.
Kun München osoitti länsivaltojen lopullisesti luopuneen Neuvostoliiton esittämistä kollektiivien turvallisuuden järjestelyistä, myös Josif Stalin arvioi tilanteet uudelleen. Müncheniä tuntematta ei voi käsittää Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministerien elokuussa 1939 allekirjoittaman Molotov-Ribbentrop -sopimuksen syntyä.
Tshekkoslovakialaisille München oli isku vasten kasvoja. Liikekannalle komennettu armeija oli valmiina taisteluun, mutta presidentti Edvard Benes valitsi toisin: hän piti sanelua yksipuolisena ultimatumina, ja siirtyi ulkomaille johtamaan demokraattista pakolaishallitusta niin sanottujen Benesin dekreettien turvin.
"Antautuminen" jäyti kansan moraalista selkärankaa, mutta mahdollisti Tshekkoslovakian paluun omiin historiallisiin rajoihinsa voittajavaltioiden rinnalle.
Lännen petos 1938 vaikutti olennaisesti siihen, että tshekit 1946--1948 äänestivät kommunistit suurimmaksi puolueeksi vaalivoittoon. Saksa mitätöi Münchenin sopimuksen 1973. Maan oikeusjärjestyksessä se on kuitenkin edelleen kiistanalainen.
Kari Jyrkinen http://www.kaleva.fi/plus/juttu754112_page0.htm
"Maksan Ranskan puolesta edes kapean siivun siitä äärettömän petoksen velasta, joka syntyi Münchenissä syyskuun 30.
päivänä 1938", totesi kirjailija Georges-Marc Benamou Prahassa esitellessään uutuuskirjaa Münchenin kummitus.
"Ranskan poliittisesta väittelystä tuskin löytyy pahempaa haukkumasanaa kuin müncheniläisyys", vakuutti Benamou. Hän tunnusti, että Ranskassa ja Britanniassa kirja torjutaan. Ihmiset häpeävät palata vaiettuihin päiviin, jotka asiallisesti synnyttivät toisen maailmansodan, arvelee kirjailija.
Amerikantshekkiläinen Oscar-ohjaaja Milos Forman kuitenkin näkee kirjan herätteeksi käsitellä länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikan, "appeasementin", ulottuvuuksia. Ex-presidentti Vaclav Havel auttaa häntä käsikirjoituksessa.
Tshekissä ja Slovakiassa 70 vuoden takainen Münchenin petos ja sanelusopimus pysyvät historian verilihalla.
Mitä sitten tapahtui? Adolf Hitlerin ja natsipuolueen noustua valtaan 1933 Saksa yhdisti vähitellen naapurimaiden saksalaisia hakaristin suojiin (Saarin alue, Itävalta). Lopulta Münchenissä 1938 länsi avasi liittolaisensa Tshekkoslovakian tahdon vastaisesti Hitlerille portit itään, uuteen "elintilaan". Samalla länsi luovutti Hitlerille "Euroopan asepajan" ja maan armeijan ensiluokkaisen kaluston.
Saksan Hitlerin ja Italian Benito Mussolinin vieraina Ranskan Edouard Daladier ja Ison-Britannian Neville Chamberlain myöntyivät moraalisesti siihen, että demokraattisen Tshekkoslovakian on luovutettava saksalaisen veren ja yli-ihmisrotuoppien nimiin vannovalle diktatuurille omat historialliset, niin sanonut sudeettisaksalaiset alueensa.
Tshekkoslovakian edustajia Hitler ei edes päästänyt neuvotteluihin.
Tämän pahaenteisen kokemuksen tshekit kiteyttivät lauseeksi: Meistä päätetään meitä kuulematta. Moni tutkija katsoo Münchenin petoksen asiallisesti jo aloittaneen toisen maailmansodan, vaikka se sai ilmiasun vasta 1.9.1939 natsien hyökättyä Puolaan.
Kun München osoitti länsivaltojen lopullisesti luopuneen Neuvostoliiton esittämistä kollektiivien turvallisuuden järjestelyistä, myös Josif Stalin arvioi tilanteet uudelleen. Müncheniä tuntematta ei voi käsittää Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministerien elokuussa 1939 allekirjoittaman Molotov-Ribbentrop -sopimuksen syntyä.
Tshekkoslovakialaisille München oli isku vasten kasvoja. Liikekannalle komennettu armeija oli valmiina taisteluun, mutta presidentti Edvard Benes valitsi toisin: hän piti sanelua yksipuolisena ultimatumina, ja siirtyi ulkomaille johtamaan demokraattista pakolaishallitusta niin sanottujen Benesin dekreettien turvin.
"Antautuminen" jäyti kansan moraalista selkärankaa, mutta mahdollisti Tshekkoslovakian paluun omiin historiallisiin rajoihinsa voittajavaltioiden rinnalle.
Lännen petos 1938 vaikutti olennaisesti siihen, että tshekit 1946--1948 äänestivät kommunistit suurimmaksi puolueeksi vaalivoittoon. Saksa mitätöi Münchenin sopimuksen 1973. Maan oikeusjärjestyksessä se on kuitenkin edelleen kiistanalainen.
Kari Jyrkinen http://www.kaleva.fi/plus/juttu754112_page0.htm
Vastaukset 1
Vanhimmat
ilmaus paljastaa jo paljon ja melkoista potaskaa irjoitus onkin. Historia on lyhyt eli vain vuodesta 1919, jolloin Versaillesin sopimus saneltiin saksalaisia kuulematta ja heidän allekirjoituksensa kiristettiin miljoona lasta tappaneella nälkäsaarrolla.
Tshekkinatsit valehtelivat muodostavansa Sveitsin kaltaisen valtion, mutta alistivat 3,3 miljoonaa (tshekkejä oli vain 6,5 miljoonaa) sudeettisaksalaista, 2 miljoonaa slovakkia sekä 2 miljoonaa ruteenia, unkarilaista ja ruteenia, juutalaisia ym. tiukasti keskitettyyn tshekkihallintoon ja tshekkiläistivät heitä.
Sudeettimaa ryöstettiin rikollisen Ranskan tahdosta ja tshekkien ahneudesta. Siellä oli 4/5 teollisuudesta maassa ja se tarjosi strategisesti edullisen puolustusmaaston. Samalla heikennettiin Saksaa.
Tshekkoslovakia, Jugoslavia ja Puola olivat hirviöiden luomia hirviöitä, joissa vähemmistöt elivät sorron yössä ja joiden tehtävä oli vain padota ja heikentää Saksaa sekä tuhota Itävalta. Lordi Runcimanin selvitys Tshekkoslovakiasta ja sudeettisaksalaisten kohtelsuta on karua luettavaa. Tshekit ryöstivät maita maareformilla ja asuttivat tshjekkejä sudeettialueille. He laittoivat täysin tshekkiläiset poliisit ja virkamiehet saksankielisille alueille ja veivät pois teollisuutta. Sosiaaliturva oli olematon saksalaisilla ja moninkertainen tshekeillä ym. ym.
Mielestäni mitään Tshekkiä ei olisi saanut olla olemassa, koska väestö eli niin limittäin. Böömi on aina ollut saksalaisen valtakunnan osa. Slovakia olisi ollut sopiva itsenäiseksi ja senhän Hitler antoi itsenäistyä. Tshekkoslovakian hajoaminen oli siunaus ja se olisi saanut jäädä lopulliseksi. Nyt tshekkiroistot karkottivat ja murhasivat saksalaiste ja ottivat heidän maansa. Muuten ei mitään elinkelpoista Tshekin valtiota voisi olla edes olemassa. Koko maa on rikoksen tuotetta ja se ei olisi ansainnut itsenäisyyttä sen esityksen jälkeen, mitä tshekit 20 vuotta tekivät sekä sodan jälkeen.
On muistettava, että ruteenit ja slovakit olisivat myös halunneet itsehallinnon. Jos sudeettisaksalaiset ja he olisivat saaneet Sveitsin mallin mukaiset oikeudet, mitään kriisiä ei olisi automaattisestiu tullut ja Tshekkoslovakiaa olisi ollut mielekästä puolustaa.
Venäjä vain lietsoi kriisiä p arhaansa mukaan, koska halusi sodan. Punikkien historiat eivät tätä muuksi muuta, vaan Kalevan mies ja Oula ovat valehtelijoita.