Wikipediassa lukee:
Menetelmä perustuu siihen, että aina 1,3 miljardin vuoden kuluttua osa jonkun kiven sisältämästä kaliumista hajoaa argoniksi.
Miten me voimme koskaan tietää miten paljon argonia ja kaliumia missäkin kivessä on joskus ollut silloin kun tulivuorenpurkaus on syyttänyt sen ilmoillle? Tai ennen kuin se tulivuorenpurkaus on tapahtunut? Kun kerran kiven sisässä ei voi tapahtua muutoksia. Ovatko evoluutikot todella näin typeriä?
Menetelmä perustuu siihen, että aina 1,3 miljardin vuoden kuluttua osa jonkun kiven sisältämästä kaliumista hajoaa argoniksi.
Miten me voimme koskaan tietää miten paljon argonia ja kaliumia missäkin kivessä on joskus ollut silloin kun tulivuorenpurkaus on syyttänyt sen ilmoillle? Tai ennen kuin se tulivuorenpurkaus on tapahtunut? Kun kerran kiven sisässä ei voi tapahtua muutoksia. Ovatko evoluutikot todella näin typeriä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei voi olla noin vaikeeta.
Argon on kaasu, joten se ei pysy mukana sulassa laavassa, vaan karkaa siitä, joten kun laava sitten jäähtyy ja jähmettyy kiveksi siinä ei ole alunperin yhtään argonia.
Vanhassa kivessä oleva argon on syntynyt kaliumin radioaktiivisen hajoamisen tuloksena.
Se kuinka paljon kivessä on alunperin ollut kaliumia, saadaan laskemalla yhteen kaliumin määrä ja argonin määrä, koska kaikki kivessä oleva argon oli alunperin kaliumia.
Tietämättömälle lällättäjälle tiedoksi:
Ensinnäkin kysymyksesi ei ollut intelligentti, vaan täyttä idiotismia, johon pystyy vain kaltaisesi ilmapäinen lällättäjä.
Toiseksi, kiviaineksen jähmettyessä näytteessä analysoitavaa materiaalia on ainoastaan K-40 isotooppia, Ar-40 kaasuna on jo hävinnyt sulasta materiaalista ilmakehään. Näytteen jähmetyttyä K-40 alkaa hajoamaan pääosin Ar-40:ksi, joka jää vangituksi näyteen kiderakenteeseen, josta se ei irtoa huuhtomalla, kuten jotkut ilmapäät koettavat inttää.
Analysoitaessa K-40 -isotoopin määrän ja AR-40 -isotoopin määrän keskinäinen suhde saadaan näytteen ikä viimeisestä jähmettymisestä määriteltyä. Mitä enemmän näytteessä on Ar-40 -isotooppia suhteessa K-40 -isotooppiin, sitä vanhempi näyte on.
Esimerkkinä: Jos näytteessä on yhtä paljon Ar-40 isotooppia kuin K-40 isotooppia, tiedämme, että näyte on jähmettynyt sulasta n. 1.3 miljardia vuotta sitten.
Oleellista onkin se, että edellä kuvatun menetelmän (ns. Isokroni-menetelmä) mukaan meidän ei edes tarvitse tietää alkuperäisen K-40 -isotoopin määrää näytteessa. Iänmääritykseen riittää se, että pystymme mahdollisimman tarkasti määrittelemään näytteen sisältämien isotooppien määrien suhde *tällä hetkellä*.
Lue joskus jotain, peelo.
sulaa joku ilmiö kuten tulva tulee ja äkillisesti sotkee nuo isotoopit? Joten miten sitten suu laitetaan?
Ei se tuota prosessia miksikään muuta, vaikka sula laava jäisi veden alle ja jähmettyisi kiinteäksi siellä.
Argon kaasuna ei siinäkään tapauksessa pysy sulassa laavassa.
Tulva tai muukaan ulkoinen tapahtuma ei vaikuta pätkääkään kiven *sisällä* oleviin kiteisiin, etkö pysty ymmärtämään edes *noin* yksinkertaista asiaa?
Tulva tai mikä hyvänsä eroosion aiheuttaja vaikuttaa *ainoastaan* kiven pintaan.
>
Silloin kun "näyte" on sula, siinä ei ole argonia (kuin ehkä jokunen atomi). Jos jokin tulva tulee ja jähmettää sulan kiveksi, niin siitä alkaa argonin muodostus kiven sisään. Miksi kummassa sitten olisi eri määriä kaliumista tullutta argonia, jos kaikki olisi tapahtunut samaan aikaan ? Ja miksi ihmeessä sitä argonia olisi mitattava määrä, jos tuosta ei olisi kuin muutama tuhat vuotta ?
Tietysti tämän lisäksi pätee nuo toisten kirjoittamat argumentit: miten ihmeessä vesi huuhtoisi kiven sisuksia.
>
Kyllä Sinun suusi asento tässä on kiinnostava. Eihän sepityksessäsi ole mitään logiikkaa. Se sotii jo itseäänkin vastaan.
nyt maailmanlaajuinen tulva jähmettää nuo mötkäleet sekunnissa. Liikkuuko argon samalla lailla veden alla? mpä usko. pitäisi ajatella vähän enemmän.
noin tyhmä? Tietenkin ne kivet joista otatte noita miljardeja vuosia tulivat juuri silloin kun tulvavedet syöksyivät tuon sulan tulivuorimassan päälle. Missä se sinun älykkyysosamääräsi oli? Eikös teidän pitänyt olla älykkäämpiä kuin me?
kehtaat patistaa muita ajattelmaan enemmän, kun et itse ymmärrä, että sulassa laavassa ei voi juuri olla argonia, koska se on kaasu, joka kevyempänä haihtuu siitä. Vasta kun laava on jähmettynyt, siihen voi alkaa kertyä argonia? Mikä sinulle on tässä vaikeaa ymmärtää?
"Tietenkin ne kivet joista otatte noita miljardeja vuosia tulivat juuri silloin kun tulvavedet syöksyivät tuon sulan tulivuorimassan päälle."
Ja jähmettivät tuon sulan kivimassan kiinteäksi laavakiveksi, jonka kiderakenteeseen Ar-40 alkaa sitoutua K-40 -isotoopin alkaessa hajota.
"Missä se sinun älykkyysosamääräsi oli? Eikös teidän pitänyt olla älykkäämpiä kuin me? "
Ei ole näköjään vähintäkään ongelmaa. Osoitit juuri yksikäsitteisen selkeästi.
Käy jatkossa harjoittamassa älykkyyttäsi väittelemällä kakkosnelospätkän tai tiilikiven kanssa.
Onnea väittelyllesi.