Vihreät saaneet sähkönkin kalliiksi, vastustaessaan halvemman ajan ydinsähkön rakentamistakin. ja mm vesisähköä vastustetaan poliittisesti.
Mikä puhtaampaa ja halvempaa kuin vesisähkö ?
Jota lisättävissä 20 %
Jo nyt vedestä otetaan Suomen sähköstä n 1/4 - 1/3.
Yli 3000 MW on suurin mahdollinen teho nyt. Kumhan altailla sitä vielä entrataan. Saadaan hetkittäin tarpeeseen.
Sähköä ei voi varastoida kuin vesialtaisiin.
Etelän hörhö punikki vihreät, jotka ei edes ole vihreitä.
Monet langenneet valehteluun.
-------
Kaksi brittiläistä seikkailijaa luki viime kesänä Lontoon lehdistä tiedemiesten ennustuksia, joiden mukaan pohjoisnapa välkehtisi tänä vuonna ensimmäisen kerran avoimena ulappana. Syynä pohjoisen merijään sulamiseen olisi tietysti ilmastonmuutos.
Extreme-uintia ja Kanoottiseikkailuja harrastaneet miehet keksivät huiman ajatuksen: he halusivat meloa ensimmäisinä ihmisinä jääkannesta vapautuneella pohjoisnavalla.
Elokuun lopulla, jolloin kesälämmön sulattama pohjoinen merijää on pienimmillään, seikkailijat suuntasivat kajakkiensa keulat Huippuvuorilta kohti maapallon akselin pohjoista napaa.
Miehet etenivät hyvin parikymmentä kilometriä, mutta törmäsivät sitten kiinteän jään reunaan, josta oli vielä matkaa navalle tuhat kilometriä.
Melojat yrittivät löytää jäästä railoja, joita pitkin retki olisi voinut jatkua, mutta turhaan. Edessä oli vain jäälakeutta. Retkeilijät palelivat kanooteissaan ja jäällä tallustelleet jääkarhutkin pelottivat. Seikkailu keskeytettiin, ja miehet lensivät takaisin Lontooseen toipumaan järkytyksestään.
Näin voi käydä, jos luottaa lehtiin, radioon ja televisioon. Jos retkeilijämme olisivat ottaneet asioista selvää, olisi heille valjennut, että tänä kesänä pohjoinen merijää oli kasvanut edelliseen kesään verrattuna parin Suomen kokoisella alueella.
Laatumediakin pullistelee nykyisin toinen toistaan mielikuvituksellisempia tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Heinäkuussa Yleisradio esitti hyvistä tiededokumenteistaan tunnetun brittiläisen Pioneer Productions'in tekemän ohjelman Grönlannin mannerjäätikön sulamisesta. Dokumentissa väitettiin, että Grönlannin talvet olisivat lämmenneet kahdeksan astetta vuodesta 1990.
Siihen nähden, että koko maapallon keskilämpö on noussut sadassa vuodessa vain 0,7 astetta, oli ohjelman väite niin hätkähdyttävä, että päätin tarkistaa sen paikkansapitävyyden. Ja tietysti se oli perätön.
Grönlannista, Euroopan kokoisesta saaresta, ei ylipäänsä löydy koko alueen kattavaa keskilämpötilastoa. Ei myöskään talvilämmöistä, joilla ei edes ole merkitystä jäätikön sulamisen kannalta, koska sulaminen tapahtuu kesällä. Grönlannin harvat, rannikkoa myötäilevät säähavaintopisteet kertovat noin kahden celsiusasteen vuosittaisesta lämpenemisestä viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Ja mistä tämä lämpeneminen johtuu, se on jo taas aivan oma juttunsa.
Tutkimustieto jäätiköiden sulamisesta, merenpinnan noususta ja muista ilmastonmuutoksen oletetuista vaikutuksista on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Mittausten aikasarjat ovat kovin lyhyitä geologisen mittakaavan mukaisten johtopäätösten tekemiseen. Se, mikä nykyisin niin mielellään nähdään ihmisen kasvihuonepäästöjen poikkeukselliseksi aikaansaannokseksi, on toisen näkemyksen mukaan luonnollista vaihtelua, jota on aina ollut ja on aina oleva.
Mikä puhtaampaa ja halvempaa kuin vesisähkö ?
Jota lisättävissä 20 %
Jo nyt vedestä otetaan Suomen sähköstä n 1/4 - 1/3.
Yli 3000 MW on suurin mahdollinen teho nyt. Kumhan altailla sitä vielä entrataan. Saadaan hetkittäin tarpeeseen.
Sähköä ei voi varastoida kuin vesialtaisiin.
Etelän hörhö punikki vihreät, jotka ei edes ole vihreitä.
Monet langenneet valehteluun.
-------
Kaksi brittiläistä seikkailijaa luki viime kesänä Lontoon lehdistä tiedemiesten ennustuksia, joiden mukaan pohjoisnapa välkehtisi tänä vuonna ensimmäisen kerran avoimena ulappana. Syynä pohjoisen merijään sulamiseen olisi tietysti ilmastonmuutos.
Extreme-uintia ja Kanoottiseikkailuja harrastaneet miehet keksivät huiman ajatuksen: he halusivat meloa ensimmäisinä ihmisinä jääkannesta vapautuneella pohjoisnavalla.
Elokuun lopulla, jolloin kesälämmön sulattama pohjoinen merijää on pienimmillään, seikkailijat suuntasivat kajakkiensa keulat Huippuvuorilta kohti maapallon akselin pohjoista napaa.
Miehet etenivät hyvin parikymmentä kilometriä, mutta törmäsivät sitten kiinteän jään reunaan, josta oli vielä matkaa navalle tuhat kilometriä.
Melojat yrittivät löytää jäästä railoja, joita pitkin retki olisi voinut jatkua, mutta turhaan. Edessä oli vain jäälakeutta. Retkeilijät palelivat kanooteissaan ja jäällä tallustelleet jääkarhutkin pelottivat. Seikkailu keskeytettiin, ja miehet lensivät takaisin Lontooseen toipumaan järkytyksestään.
Näin voi käydä, jos luottaa lehtiin, radioon ja televisioon. Jos retkeilijämme olisivat ottaneet asioista selvää, olisi heille valjennut, että tänä kesänä pohjoinen merijää oli kasvanut edelliseen kesään verrattuna parin Suomen kokoisella alueella.
Laatumediakin pullistelee nykyisin toinen toistaan mielikuvituksellisempia tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Heinäkuussa Yleisradio esitti hyvistä tiededokumenteistaan tunnetun brittiläisen Pioneer Productions'in tekemän ohjelman Grönlannin mannerjäätikön sulamisesta. Dokumentissa väitettiin, että Grönlannin talvet olisivat lämmenneet kahdeksan astetta vuodesta 1990.
Siihen nähden, että koko maapallon keskilämpö on noussut sadassa vuodessa vain 0,7 astetta, oli ohjelman väite niin hätkähdyttävä, että päätin tarkistaa sen paikkansapitävyyden. Ja tietysti se oli perätön.
Grönlannista, Euroopan kokoisesta saaresta, ei ylipäänsä löydy koko alueen kattavaa keskilämpötilastoa. Ei myöskään talvilämmöistä, joilla ei edes ole merkitystä jäätikön sulamisen kannalta, koska sulaminen tapahtuu kesällä. Grönlannin harvat, rannikkoa myötäilevät säähavaintopisteet kertovat noin kahden celsiusasteen vuosittaisesta lämpenemisestä viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Ja mistä tämä lämpeneminen johtuu, se on jo taas aivan oma juttunsa.
Tutkimustieto jäätiköiden sulamisesta, merenpinnan noususta ja muista ilmastonmuutoksen oletetuista vaikutuksista on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Mittausten aikasarjat ovat kovin lyhyitä geologisen mittakaavan mukaisten johtopäätösten tekemiseen. Se, mikä nykyisin niin mielellään nähdään ihmisen kasvihuonepäästöjen poikkeukselliseksi aikaansaannokseksi, on toisen näkemyksen mukaan luonnollista vaihtelua, jota on aina ollut ja on aina oleva.
Vastaukset 3
Vanhimmat
> Mikä puhtaampaa ja halvempaa kuin vesisähkö ?
Itse kuluttajana joudun maksamaan ihan saman verran sähköstö oli se sitten tuotettu tekemällä esimerkiksi joku ympäristörikos (kuten Kemijoen voimalat) tai vaikka bioenergiasta osana teollisuuden prosessia.
Mikä tahansa sähkö on käytännössä puhtaampaa kuin Uunon höpöttämä vesisähkö. Esimerkiksi vesisähkön tuottaminen on tuhonnut Kemijoen, tappanut sen lohikannan sukupuuttoon ja alueen ihmisillekkin aiheuttanut miljardien taloudelliset menetykset. Pelkkä Kemijoen menetetyn lohisaaliin arvo on 25-30 miljoonaa euroa vuodessa. Kemijoen sivujokien tekoaltaista muun muassa Lokka on tuhonnut täydellisestä Pohjoismaiden arvokkaimman aapasuon lintuineen. Lokka päästää edelleen sen verran paljon paskaa taivaalle, että kasvihuoneilmiötä sen metaanipäästöt kiihdyttävät enemmän kuin vastaavan energian tuottaminen jopa fossiilisilla polttaineilla.
> Jota lisättävissä 20 %
> Jo nyt vedestä otetaan Suomen sähköstä n 1/4
> - 1/3.
> Yli 3000 MW on suurin mahdollinen teho nyt.
> Kumhan altailla sitä vielä entrataan. Saadaan
> hetkittäin tarpeeseen.
Älä nyt viitsi puhua paskaa. Suomen sähköntuotannosta vesivoimalla tuotetaan noin 13-14 prosenttia. Kokonaisenergiasta vesivoimalla tuotetaan Suomessa noin 3-4 prosenttia.
Esimerkiksi Kemijoen kaikkien voimalaitosten keskimääräinen teho on noin 600 megawattia. Tuotanto painottuu vielä voimakkaasti sulan veden aikaan ja tuotanto on pienimmillään keskitalvella.
Yksi uusi ydinvoimala tuottaa sähköä 1.600+ megawatin nettoteholla. Käytännössä kaikki Suomen vesivoimalat voi korvata yhdellä ydinvoimalalla tai tuhannella 5 megawatin tuulimyllyllä.
Käytännössä muun muassa Vuotoksen, Kollajan sekä Vantaanjoen ja Ounasjoen tekoaltaat vaatisivat sitä että Suomi eroaisi ensin EU:sta, oikeuslaitos kaadettaisiin ja perustuslaki kirjoitettaisiin Suomessa uusiksi. Vasta tämän jälkeen Paavo Väyrynen voitaisiin huutaa uunon mieliksi Suomen kuninkaaksi ja Uuno voisi lähteä tekoallas työmaalle risusavottoon.
Eli kaatuneet ne tekoallas hankkeet jo ovat Suomesta. Lähikuukausina PVO tulee ilmoittamaan myös virallisesti haudanneensa uudestaan Kollajan haudasta kaivetun tekoaltaan.
> Sähköä ei voi varastoida kuin vesialtaisiin.
Sähköä voi varastoida monellakin tavalla. Sähköä voidaan varastoida esimerkiksi akkuihin (autot, kännykät yms.). Sähköä voidaan varastoida häviöttömästi myös suprajohtaviin magneetteihin. Sähköä voidaan varastoida muuhun muotoon myös paineilman avulla, vety-teknologialla ja esimerkiksi pumppuvoimaloilla. Pumppuvoimalat ovatkin se tapa jolla vuosikymmenten päästä jos Suomessa tulee pulaa "säätövoimasta" sitä saadaan helpoiten ja ympäristöystävällisesti lisää. Toinen hyvä tapa tuottaa sitä on kaasuturbiinivoimalat.
Loppuosa Uunon tarinasta olikin absurdi tarina siitä, että Uuno yritti osoittaa kasvihuoneilmiön olemassa olon mahdottomaksi kahden melojan tarinalla. Eikö sinun Uuno kannattaisi pistää omat teoriasi paperille ja postittaa ne Nobel-komitealla, niin voisivat sitten palkita Uunon Nobel-palkinnolla kun Uuno osoittaisi että viime vuotinen Al Gorelle mennyt palkinto ja aiheeseen liittyvät teoriat eivät pidäkkään paikkaansa?
Sähköä voi varastoida monellakin tavalla. Sähköä voidaan varastoida esimerkiksi akkuihin (autot, kännykät yms.). Sähköä voidaan varastoida häviöttömästi myös suprajohtaviin magneetteihin
> lopeta jo
> dullan käyttö;:):):)
Uunon kannattaisi joskus tulla ihmisten ilmoille sieltä maakuopasta. Ei Uuno ole tainnut koskaan edes nähdä autoa (joissa sähkö varastoidaan akkuun) tai puhumattakkaan jostain kännykästä jonka toiminta on täysin riippuvaista akun varastoimasta sähköstä.
On se maailma vaan muuttunut kovastikkin siitä 1950-luvun Lapin syrjäkylistä jolta ajalta Uunolla on viimeiset muistikuvat tämän maailman menosta.