Seuraava uutinen on pitkä ja lyhentämätön. Koska uutinen saattaa kadota YLEn sivuilta ja mielestäni se antaa paljonkin ajattelemisen aihetta, kopioin sen tähän kokonaan. Ja koettakaa nyt lukea ajatuksen kanssa...
YLE24 UUTISET
"
Öinen valosaaste voi lisätä syöpäriskiä
07.10.2003, klo 17.26
Öisen valosaasteen epäillään lisäävän ihmisen syöpäriskiä, erityisesti naisten riskiä sairastua rintasyöpään, kerrotaan Tiede-lehdessä.
Valosaasteen haitallisuutta pohti Yhdysvaltain tiedeviikolla Denverissä professori George Brainard Philadelphian Thomas Jefferson -yliopistosta. Brainardin mukaan hypoteesi on jo saanut tukea sekä väestötutkimuksista, eläinkokeista että soluviljelmistä.
Connecticutin yliopiston professori Richard Stevens esitti jo vuonna 1987 teorian, jonka mukaan ihmisen sisäisen kellon rytmihäiriöt selittävät osittain teollistuneiden länsimaiden korkeita rintasyöpälukuja. Biologista ajastinta sairastuttaa erityisesti öinen valosaaste, joka loistaa kaikkialla kaupunkiympäristössä.
Tarpeettoman voimakas yöaikainen valo lamaa elimistön pimeähormonia melatoniinia, jota kutsutaan myös kellohormoniksi, koska se pitää ihmisen keskuskellon tarkassa ajassa.
Vain öiseen aikaan erittyvä melatoniini pitää puolestaan kurissa muita hormoneja, kuten estrogeenia, jonka liiallinen eritys lisää rintasyövän riskiä.
Sokeilla vähemmän rintasyöpää
Suomalaiset epidemiologit havaitsivat reilut kymmenen vuotta sitten, että sokeat naiset sairastavat selvästi muita naisia vähemmän rintasyöpää. Erikoinen tulos tarkentui jatkotutkimuksessa, johon poimittiin näkövammaisten rekisteristä yli 10 000 naista.
Kansanterveyslaitoksen tutkijan, dosentti Pia Verkasalon mukaan vamman laatu piti yhtä syöpätilastojen kanssa: mitä vaikeampi näkövamma, sitä vähemmän rintasyöpää.
Tutkijoiden mielestä ilmiön selitys on, että sokeita naisia suojaa rintasyövältä heidän elimistönsä luonnostaan suuri melatoniinipitoisuus. Vamman takia valo ei pääse laskemaan melatoniinituotantoa.
Sokeiden naisten muita alhaisemmat rintasyöpäluvut on osoitettu Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Pia Verkasalon mukaan melatoniinin osuus pitäisi vielä varmistaa. - Pitäisi pystyä osoittamaan, että melatoniini selvästi vaikuttaa estrogeenipitoisuuksiin, hän toteaa.
Tätä yhteyttä tutkitaan nyt laajasti Yhdysvaltain terveysviraston ja Syöväntutkimuslaitoksen rahoittamissa tutkimuksissa. Myös muut hormonaaliset syövät, kuten huimasti yleistynyt eturauhassyöpä, kiinnostavat tutkijoita.
Eläinkokeissa hiiret ja rotat saavat rintasyövän, kun niiltä poistetaan melatoniinia erittävä käpylisäke ja niitä pidetään pysyvästi valaistussa tilassa. Melatoniinikorvaushoito sen sijaan hillitsee kasvaimia.
Yhdysvaltalaistutkija David Blask istutti rottiin ihmisen syöpäsoluja ja altisti eläimet yövalolle. Seurauksena oli, että jyrsijöiden melatoniinituotanto lakkasi ja syöpäsolut villiintyivät. Sama ilmiö toistuu soluviljelmässä. Ihmisen rintasyöpäsolujen kasvu voidaan pysäyttää kellohormonilla.
Lyhytaaltoinen valo estää melatoniinin erityksen
Brainard on omassa tutkimuksessaan osoittanut, että valo on voimakas käpylisäkkeen jarru. Jos ihminen altistetaan valolle keskellä yötä, melatoniinin eritys pysähtyy kuin seinään. Erittäin pieni ärsyke, hieman yli luksin valomäärä, riittää saamaan tämän aikaan. Tällainen valo on vain hieman kirkkaampi kuin kuun loiste.
Brainardin mukaan olennaisin vaikuttaja on valon aallonpituus. Melatoniinin erityksen estää tehokkaimmin lyhytaaltoinen 460 - 500 nanometrinen valo, joka on sinivihreää valoa. Keinovalot kuten hehkulamput, loistavat juuri tätä valoa.
Lapsen yöpöydälle Brainard suositteleekin lamppua, jonka spektrissä on ripaus pidempää punaista aallonpituutta. Se valaisee mutta ei häiritse melatoniinin eritystä.
Ongelmallisinta valoa on ulkoa sisälle tunkeutuva valo, joka häiritsee unta. Ihminen ja muut nisäkkäät tarvitsevat yöllä pimeyttä - siihen olemme sopeutuneet historian aikana. Elimistömme kaipaa pimeitä öitä, mutta valoisia päiviä.
Kaikkialle ulottuva keinovalo on vasta sata vuotta vanha ilmiö. Nykyinen yhteiskunta, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa tuottaa väistämättä ihmisen keskuskellon rytmihäiriöitä, jotka pitkään jatkuessaan lisäävät vaaraa sairastua syöpään.
Tutkimusten mukaan vuorotyötä tekevien naisten rintasyöpäriski on 30 - 60 prosenttia suurempi kuin päivätyöläisten. Eturauhassyöpä taas uhkaa liikennelentäjiä, joilla toistuva aikavyöhykkeiden ylitys sotkee keskuskellon toimintaa.
Myös uusin geenitutkimus antaa viitteitä siitä, että vuorokausirytmin jatkuva epätahti saattaa villiinnyttää normaalit solut syöpäsoluiksi. Samat geenit, jotka käynnistävät ja sammuttavat melatoniinin erityksen, todennäköisesti säätelevät myös solujen kasvua.
Valosaaste-termi lähtöisin tähtitieteilijöiltä
Valosaaste on melko uusi termi, jonka käyttö on lähtöisin tähtitieteilijöiltä. Suomessa Ursa on kampanjoinut valosaastetta vastaan. Ursan mukaan taivaalle heitetty sekä muutoin väärin suunnattu valo maksaa, vaikka siitä ei ole valaistuksellista hyötyä.
Valojen oikealla suuntaamisella ja käytöllä voidaan saada suuria säästöjä. Lisäksi Ursan mielestä ihmisillä on oikeus nähdä tähtitaivas ja muut taivaanilmiöt.
Ylen ympäristötietopalvelu
"
http://www.yle.fi/uutiset/
(==> Ympäristö ja kehitys ==> Öinen valosaaste voi lisätä syöpäriskiä)
Tämänkin saamme luontoa ymmärtämättömien toimiemme vuoksi.
Turha valaistus maksaa enemmän kuin sen suorat kustannukset. Maksajana veronmaksajat.
YLE24 UUTISET
"
Öinen valosaaste voi lisätä syöpäriskiä
07.10.2003, klo 17.26
Öisen valosaasteen epäillään lisäävän ihmisen syöpäriskiä, erityisesti naisten riskiä sairastua rintasyöpään, kerrotaan Tiede-lehdessä.
Valosaasteen haitallisuutta pohti Yhdysvaltain tiedeviikolla Denverissä professori George Brainard Philadelphian Thomas Jefferson -yliopistosta. Brainardin mukaan hypoteesi on jo saanut tukea sekä väestötutkimuksista, eläinkokeista että soluviljelmistä.
Connecticutin yliopiston professori Richard Stevens esitti jo vuonna 1987 teorian, jonka mukaan ihmisen sisäisen kellon rytmihäiriöt selittävät osittain teollistuneiden länsimaiden korkeita rintasyöpälukuja. Biologista ajastinta sairastuttaa erityisesti öinen valosaaste, joka loistaa kaikkialla kaupunkiympäristössä.
Tarpeettoman voimakas yöaikainen valo lamaa elimistön pimeähormonia melatoniinia, jota kutsutaan myös kellohormoniksi, koska se pitää ihmisen keskuskellon tarkassa ajassa.
Vain öiseen aikaan erittyvä melatoniini pitää puolestaan kurissa muita hormoneja, kuten estrogeenia, jonka liiallinen eritys lisää rintasyövän riskiä.
Sokeilla vähemmän rintasyöpää
Suomalaiset epidemiologit havaitsivat reilut kymmenen vuotta sitten, että sokeat naiset sairastavat selvästi muita naisia vähemmän rintasyöpää. Erikoinen tulos tarkentui jatkotutkimuksessa, johon poimittiin näkövammaisten rekisteristä yli 10 000 naista.
Kansanterveyslaitoksen tutkijan, dosentti Pia Verkasalon mukaan vamman laatu piti yhtä syöpätilastojen kanssa: mitä vaikeampi näkövamma, sitä vähemmän rintasyöpää.
Tutkijoiden mielestä ilmiön selitys on, että sokeita naisia suojaa rintasyövältä heidän elimistönsä luonnostaan suuri melatoniinipitoisuus. Vamman takia valo ei pääse laskemaan melatoniinituotantoa.
Sokeiden naisten muita alhaisemmat rintasyöpäluvut on osoitettu Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Pia Verkasalon mukaan melatoniinin osuus pitäisi vielä varmistaa. - Pitäisi pystyä osoittamaan, että melatoniini selvästi vaikuttaa estrogeenipitoisuuksiin, hän toteaa.
Tätä yhteyttä tutkitaan nyt laajasti Yhdysvaltain terveysviraston ja Syöväntutkimuslaitoksen rahoittamissa tutkimuksissa. Myös muut hormonaaliset syövät, kuten huimasti yleistynyt eturauhassyöpä, kiinnostavat tutkijoita.
Eläinkokeissa hiiret ja rotat saavat rintasyövän, kun niiltä poistetaan melatoniinia erittävä käpylisäke ja niitä pidetään pysyvästi valaistussa tilassa. Melatoniinikorvaushoito sen sijaan hillitsee kasvaimia.
Yhdysvaltalaistutkija David Blask istutti rottiin ihmisen syöpäsoluja ja altisti eläimet yövalolle. Seurauksena oli, että jyrsijöiden melatoniinituotanto lakkasi ja syöpäsolut villiintyivät. Sama ilmiö toistuu soluviljelmässä. Ihmisen rintasyöpäsolujen kasvu voidaan pysäyttää kellohormonilla.
Lyhytaaltoinen valo estää melatoniinin erityksen
Brainard on omassa tutkimuksessaan osoittanut, että valo on voimakas käpylisäkkeen jarru. Jos ihminen altistetaan valolle keskellä yötä, melatoniinin eritys pysähtyy kuin seinään. Erittäin pieni ärsyke, hieman yli luksin valomäärä, riittää saamaan tämän aikaan. Tällainen valo on vain hieman kirkkaampi kuin kuun loiste.
Brainardin mukaan olennaisin vaikuttaja on valon aallonpituus. Melatoniinin erityksen estää tehokkaimmin lyhytaaltoinen 460 - 500 nanometrinen valo, joka on sinivihreää valoa. Keinovalot kuten hehkulamput, loistavat juuri tätä valoa.
Lapsen yöpöydälle Brainard suositteleekin lamppua, jonka spektrissä on ripaus pidempää punaista aallonpituutta. Se valaisee mutta ei häiritse melatoniinin eritystä.
Ongelmallisinta valoa on ulkoa sisälle tunkeutuva valo, joka häiritsee unta. Ihminen ja muut nisäkkäät tarvitsevat yöllä pimeyttä - siihen olemme sopeutuneet historian aikana. Elimistömme kaipaa pimeitä öitä, mutta valoisia päiviä.
Kaikkialle ulottuva keinovalo on vasta sata vuotta vanha ilmiö. Nykyinen yhteiskunta, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa tuottaa väistämättä ihmisen keskuskellon rytmihäiriöitä, jotka pitkään jatkuessaan lisäävät vaaraa sairastua syöpään.
Tutkimusten mukaan vuorotyötä tekevien naisten rintasyöpäriski on 30 - 60 prosenttia suurempi kuin päivätyöläisten. Eturauhassyöpä taas uhkaa liikennelentäjiä, joilla toistuva aikavyöhykkeiden ylitys sotkee keskuskellon toimintaa.
Myös uusin geenitutkimus antaa viitteitä siitä, että vuorokausirytmin jatkuva epätahti saattaa villiinnyttää normaalit solut syöpäsoluiksi. Samat geenit, jotka käynnistävät ja sammuttavat melatoniinin erityksen, todennäköisesti säätelevät myös solujen kasvua.
Valosaaste-termi lähtöisin tähtitieteilijöiltä
Valosaaste on melko uusi termi, jonka käyttö on lähtöisin tähtitieteilijöiltä. Suomessa Ursa on kampanjoinut valosaastetta vastaan. Ursan mukaan taivaalle heitetty sekä muutoin väärin suunnattu valo maksaa, vaikka siitä ei ole valaistuksellista hyötyä.
Valojen oikealla suuntaamisella ja käytöllä voidaan saada suuria säästöjä. Lisäksi Ursan mielestä ihmisillä on oikeus nähdä tähtitaivas ja muut taivaanilmiöt.
Ylen ympäristötietopalvelu
"
http://www.yle.fi/uutiset/
(==> Ympäristö ja kehitys ==> Öinen valosaaste voi lisätä syöpäriskiä)
Tämänkin saamme luontoa ymmärtämättömien toimiemme vuoksi.
Turha valaistus maksaa enemmän kuin sen suorat kustannukset. Maksajana veronmaksajat.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Yle Teksti-TV Sivu 103/2
KOTIMAA YLE24 PERJANTAI 2/3
ENERGIANSÄÄSTÖÖN esitetään lakia,
joka velvoittaisi julkista alaa olemaan
esimerkkejä energian käytössä Kauppa-
ja teollisuusministeriön työryhmä
ehdottaa myös energiayhtiöille
velvollisuutta neuvoa energiankäytössä.
Tämä taitaa liittyä johonkin EU-ohjelmaan, josta joskus luin juttua. Ideana oli, että ensin tutkitaan ja kehitetään energian säästöä julkisissa rakennuksissa ja saatu tieto hyödynnetään sitten ohjeiksi/säännöiksi muille rakennuksille.
Katsotaan jos löydän - tai joku toinen löytää - siitä lisää juttua tänne.
Jos valaistusta vähennetään, rikollisuus voi lisääntyä. Samoin tapaturmat. Veikkaisin että niiden vuoksi ihmisten terveys vaarantuu ja rahaa menee paljon enemmän. Niin, toki jos sammuttaisimme vain "turhat" valot pois mutta milläs menet sanomaan varmaksi mikä valo on turha missäkin milloinkin...
>Turha valaistus maksaa enemmän kuin sen suorat
>kustannukset. Maksajana veronmaksajat.
Vain jos se tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuulivoimalla. Sen käytön maksavat veronmaksajat pussistaan. Sen sijaan vaikkapa ydinsähköä eivät maksa, eivät sitten tippaakaan ketkään muut kuin ne jotka sitä käyttävät. Tämäkin on hyvä muistaa.
Variksia ei kannata valaista millään verukkeella.
Valosaastetta taivaalle voidaan vähentää paljon alle puoleen kohdentamalla, jo pelkästään laittamalla varjostimia suuntaamaan horisontin alle. Huoltoasema (miehittämätön tai ei-miehitetty yöllä) on helpompi varastaa jos lamput häikäisee kaukotarkkailijat mutta on hämärätä pumppuin lähellä. Sen sijaan jos suuntaa muutaman spotin pumppuihin ja seteliautomaatteihin katoksen alla niin variksia ei tarvi niin paljon valaista ja spotin alla varkaalle tulee äkkiä hiki...
Valaistus ja voimavarat kannattaa kohdentaa, kompastelet sinäkin jos pitää pelkästään heikon kaupunginkajon hämärässä kompuroida ahtailla kujilla tai lähiön poluilla.Klo 23-06 voisi vähentää valaistusta entisestäänkin vielä syvempään minimiin, koska ihmisiä liikkuu silloin hyvin vähän ja varkaita ei muutenkaan ole väkeä vahtaamassa.
Mulla on muuten myös tähtitieteen harrastajana oma lehmäkin ojassa.
terv. Mr.K.A.T.
Väität edelleen veronmaksajien maksavan tuulisähkön pussistaan ja ydinsähköä eivät!
Jos veronmaksaja käyttää tuulisähköä hänen se tuleekin maksaa, mitä vatvomista tuossa on.
Ei minun sähkölaskussani ainakaan puhuta mitään tuulisähköstä.
Ydinsähköäkään ei minulta laskuteta samasta syystä.
Kyllä ydinsähkökin pitää sen maksaa joka käyttää sitä.
Kun kirjoitin: "koettakaa nyt lukea ajatuksen kanssa...", se oli tarkoitettu nimenomaan ajattelemaan kykeneville, mutta uhraudun nyt antamaan vähän apua sinulle.
Valaistus turvallisuuden vuoksi ei tietenkään ole turhaa, sen luulisi jokaisen tajuavan.
Tärkeintä on huomata, että valosaaste on ongelma vain normaalin vuorokausirytmin mukaisessa nukkumis/lepovaiheessa. Rytmi kyllä vaihtelee, ehkäpä osittain juuri kaikkialta tunkevan valon vuoksi.
Valojen suuntaus olisi jo iso apu. Esim. pihavalaistusta voi suunnitella tämän ongelman mukaan. Isoilla kerrostaloalueilla hyöty olisi suurempi, sillä mahdollinen alueen keskellä oleva parkkialue saattaa antaa tarpeetonta valoa satoihin makuuhuoneisiin, ylimpiin kerroksiin asti.
Voidaan tietysti sanoa, että ongelma korjautuu kunnollisilla pimennysverhoilla. Järkevintä olisi korjata se valolähteiden suuntauksella tai varjostamisella.
Valosaaste ei ole riippuvainen valoenergian lähteestä. Kynttilän ja kuun valo on yhtälailla elimistön vuorokausirytmille haitallinen kuin sähkövalokin. Itse tulkitsin uutista siten, että valon määrä ja aallonpituus on merkitsevää. Näin ollen tarpeettomien ulkovalojen sammuttaminen (ja jopa suurissa toimistotaloissa) toisi selvää säästöäkin.
Yhteiskunnalle valosaaste maksaa lisääntyneiden syöpätapausten hoidon ja työkyvyttömyysaikojen muodossa. Henkilökohtainen kärsimys on ilman muuta suuri.
Kaiken kaikkiaan valosaaste on esimerkki siitä, miten vähillä tiedoilla olemme alkaneet muokata elämäämme mukavammaksi. Kukaan ei ole syyllinen, mutta nyt, kun asia on jo tiedossa, jokaisen oma asia on, tekeekö ongelmalle (jos sellainen on) jotain. Päättäjien tehtäväksi jää ongelman huomiointi yleisemmällä tasolla.
Harrastuksena ja suuremmankin kiinnostuksen kohteena tähtitiede on varmasti antoisa. Luen itsekin niitä juttuja suurella mielenkiinnolla, mutta en ole edes harrastaja.
Yleisesti tähdistä ja maailmankaikkeudesta kiinnostuneet tuntevat nöyryyttä luonnon edessä. Maailmankaikkeuden suuruutta ajatellessaan kun tajuaa ihmisen pienuuden ja sen, että maapallomme on kaikkien täällä elävien yhteinen asuinsija, miksi lieneekin ilmestynyt. Jonkun koe?
On koppakuoriaiset,
lajiluvultaan suurin eliöryhmä.
Ihminen uusimman tiedon mukaan taas näyttääpi olevan
bakteerien ja bakteerifagien elatusalusta, niitä on
solumäärältään suurin osa ihmisestä.
Universiumin mekanismi on noiden tietojen perusteella yhä enemmän ällistyttävä.
Parempi ois, kun niitä bakteereja ei tuhottais eikä aiheutettaisi mutaatioita nille esimerkiksi ylimääräisellä radioaktiivisella säteilyllä.
Radiossa haastateltiin jotain URSAn edustajaa. Kuvaannollisesti kirosi valosaasteen.
Olen nähnyt tähtitaivaan pohjoisen korpimaisemissa talvella. URSA on oikeassa siinä, että kaupunkieläjä ei ole nähnyt tähtitaivasta, ainakaan kotonaan.
Tyyppi muuten kertoi, että (muistaakseni) Tshekeissä on turha keinovalo kielletty. En tiedä tarkkaan, mitä se merkitsee, mutta liittyy ilmeisesti energian säästöön.