Kenellä on tallella

17. Ville Itälä Folktingetin juhlapuhujana. Kirje 1.
"Kokoomuksen puheenjohtaja Itälä otti tiukan kannan kummankin kotimaisen kielen opetukseen: pakollisuus täytyy säilyttää osana perusopetusta. Se on keskeinen osa. kulttuuriamme ja identiteettiämme, osa sitä, jota sanomme yleissivistykseksi" Ministeri ei miettinyt sekuntiakaan, kiitti Henrik Lax Ville Itälää lupautumisesta juhlapuhujaksi Vaasaan, selostaa Pohjalainen (7.11.01) Ruotsalaisuuden päivän pääjuhlaa Vaasassa 6.11.01.

-----

Ote sotaveteraanien kirjeestä Valtioneuvostolle 18.12.1995: "Kansanedustaja Henrik Lax on määritellyt suomalaisuutta Helsingin Sanomissa maamme itsenäisyyspäivänä 6.12.1995. Sen mukaan ruotsin kieli kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen ja identiteettiin. Nyt siis tiedämme, että emme ole sivistyneitä. Kukaan allekirjoittaneista ei osaa ruotsia. Mutta raskaammin koskee tieto siitä, että emme ole suomalaisia, koska suomalaiseen identiteettiin kuuluvaa ruotsin kieltä me emme ymmärrä emmekä osaa puhua. Meille sotaveteraaneille on arvokasta tietää, pitääkö nykyinen valtiovalta meitä suomalaisina."

-----

Folktingetin ensimmäisessä ruotsalaisuuden päivän juhlassa sata vuotta sitten piti juhlapuheen Axel Olof Freudenthal , Helsingin yliopiston professori, Suomen ruotsalaisen kansallisliikkeen alkuunpanija, jolle hänen opettajansa Upsalan yliopistosta kirjoitti: "Hän (Freudebthal) oli Suomessa ruotsalaisuuden , ruotsalaisen sivistyksen, koko eurooppalaisen kulttuurin esitaistelija, joka seisoi kasvotusten idän (suomalaisen) raakalaisuuden kanssa." (Professori LA Puntilan väitöskirja "Ruotsalaisuus Suomessa", Otava 1944.) Näytteitä Freudenthalin teeseistä. (Puntila)

"Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria". "Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen rotu.". "Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen uralla.". "Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa." "Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."

Aamulehti 10.11.96: Ruotsalaisuuden päivän pääjuhlaa (6.11.1996) vietettiin Helsingin Svenska Gårdenilla. Koulupoika Robert Hagelstam kyseli siellä: Mahtavatko suomenkieliset ylipäätään tietää, että ruotsalaiset olivat täällä ensin. Illan esitelmöitsijä, historioitsija Carl Jakob Cardberg vahvisti koulupojan tiedot: Kun ruotsalaiset 1100-luvulla tulivat Uudellemaalle, oli seutu autio ja tyhjä.

Luotettavammat historioitsijat ja tutkijat ovat eri mieltä kuin ruotsalaiset.

Rimbert (k. 888) Hampurin-Bremenin arkkipiispa , Pyhän Anskariuksen elämänkerran kirjoittaja, kertoo 800-luvun puolivälissä, kirjoittaessaan oman aikansa historiaa, itämerensuomalaisten kaupungeista, maakuntahallinnosta ja aarteista. "Venäläisille he lähettivät rahaa, kultaa ja muita aarteita, saadakseen näistä liittolaisia saksalaisia vastaan", hän sanoo.

Tutkija Eero Muurimäki 1988 : "Suomalaisten asuma-alueelta löydetyt kivikauden ja pronssikauden eineet osoittavat, että suomalaisilla on ollut noina aikoina kehittyneempi kulttuuri kuin germaaneilla Skandinaviassa."

Museoviraston tutkija Leena Tomanterä 1995: "Rautakauden korusto 100-luvulta 400-luvulle on koko Baltiassa samankaltaista. 600-luvulle tultaessa Suomen alueella tehtiin paljon omaleimaisia koruja, joita ei muualla valmistettu."

Juhlapuhuja Ville Itälä liittyy kitkattomasti ruotsalaisuuden päivän ruotsalaisiin juhlapuhujiin, todistamaan, että "älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille". Miksi Ville Itälälle Henrik Laxin julistus on arvokkaampaa kuin tutkijoiden selvitys. Eikö Itälän itsekritiikki ymmärrä kysyä, miksi ruotsinkielisille on perin tärkeää julistaa suomalaiset alempirotuisiksi.