Miksi ihmeessä nykyajan lapset ja nuoret voivat niin pahoin? On taas tullut Kauhajoen tapauksesta keskustelua ja pohdintaa siitä, mitä on tapahtunut lapsillemme ja nuorillemme? Onko syynä vanhemmuus, koulumaailma vai koko yhteiskunta? Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia vähän.
MIKSI lapset ja nuoret
voivat pahoin?
4279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
oli koulukiusattu. Ja koko yhteiskunta on liian kilpailua. Kaikki tv-ohjelmatkin syöttää tuota kilpailua. Mutta kuka muistaa häviäjiä??? Vain voittajat muistetaan, ellei häviäjät tee jotain todella radikaalia. Siitä kauhajoen tapauksessakin oli kyse. "Häviäjä" jäi historiaan. Koko kilpailu-yhteiskunta on mätä.
että avun saanti on niin vaikeaa, ettei sitä oikeasti edes saa kuin vain vakavimmat tapaukset esim. skitsofreniaa sairastavat.
Hän myös sanoi, että aikuiset tarvitsevat kipeästi hoitoa, sillä he ovat henkisesti niin väsyneitä etteivät jaksa huolehtia lapsistaan.
Eli kyllä tämän nuorison pahoinvoinnin voi pistää vanhempien piikkiin. Niin kiusaajien kuin kiusattujen vanhemmat eivät jaksa puuttua lastensa ongelmiin.
Lisäksi vahva tekijä on se, että nuorilla ei enää ole tervitä roolimalleja. Naiset on mediassa yliseksuaalistettuja (äiti kun ei ole edes kotona tai on itse niin nuori, että on samanlainen) ja pojilla on kauheat paineet suoriutua onnistumaan, tienaamaan rahaa tai muuten ei ole mitään ja lisäksi media on täynnä väkivaltaa (isää ei ole nähnytkään koska äiti on ollut yh-äiti)
kasvatusvastuun vanhemmilta ja kaikki keinot kasvattaa. Rajoja ei pystytä antamaan, kun ei ole mitään keinoja. Kaikesta syytetään sitten vanhempia, vaikka hehän juuri ovat lapsille ja nuorille ne tärkeimmät. "Ammattikasvattajiksi" ja "ammattiauttajiksi" itseään kutsuvat kukkahattutädit ovat kaiken pahoinvoinnin alku ja juuri.
Mun mielestä tää meiän yhteiskunta on pähkähullu. Kehitetään kaikennäköistä laitetta ja systeemiä, että päästäisiin helpommalla, mutta ihmiset paiskivat entistä enemmän hommia. Edistykset koituvat vain firmijen säästöksi.
Mikään ei muutu ennen kuin lakataan vannomasta markkinavoimien nimeen valtion ja EU:n johdossa, ei ennen kuin lakkaamme yksilöinä haluamasta kaikenlaista turhanpäiväistä, ei ennen kuin vähennämme kulutusta ja samalla painetta ansaita, edetä, nostaa elintasoa. Silloin voimme hyväksyä itsemme sellaisina kuin olemme ja opettaa sen myös lapsillemme. Silloin jää aikaa lastemme ja toistemme kanssa olemiseen ja paineettomampaan elämiseen. Siitä ettei tarvitse juuri mitään voi nauttia ihan ilmaiseksi, kunhan ei salli ulkisten paineiden ohjata haluamisiaan.