Loviisa 1

Ymmärrät varmaan että tuon pömpelin ylimääräinen seisottaminen maksaa aika paljon meille veronmaksajille.

Nimimerkki kirjoitti:

Ymmärrät varmaan että tuon pömpelin ylimääräinen seisottaminen maksaa aika paljon meille veronmaksajille.

Pitkäksi vuosihuolto meni, mutta nyt se alkaa olla täydellä teholla. Sellaista sattuu.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Loviisa 1:n ei pitäisi enää olla käytössäkään.

Nimimerkki kirjoitti:

Ymmärrät varmaan että tuon pömpelin ylimääräinen seisottaminen maksaa aika paljon meille veronmaksajille.

Latiakaan veronmaksajille reaktorin seisottaminen. Ei valtio omista kaikkea.

Lfg kirjoitti:

Latiakaan veronmaksajille reaktorin seisottaminen. Ei valtio omista kaikkea.

Kun ydinreaktorit seisoo pitää hankkia kallista toisenlaista sähköä.

jokapäivä kirjoitti:

Kun ydinreaktorit seisoo pitää hankkia kallista toisenlaista sähköä.

Kyllä tuollainen epäkäytettävyys on luonnollista, noin vanhalle laitokselle varsinkin.

Asia ei olekaan yksinkertainen. Ydinreaktorin palamajaksoon kuuluu loppuvaiheessa ns. venytysajo, jolloin sen teho laskee. Tavallisesti n. 80 % asti. Nyt Loviisa 1:n reaktorissa on vähän liikaa potkua tälle jaksolle, joten venytysajo jää lyhyemmäksi, eli jatkossa sähköä tulee enemmän. Polttoainetalous toki hieman kärsii, mutta ei tehdä lisämutkia asiaan.

Joku vaan kirjoitti:

Kyllä tuollainen epäkäytettävyys on luonnollista, noin vanhalle laitokselle varsinkin.

Asia ei olekaan yksinkertainen. Ydinreaktorin palamajaksoon kuuluu loppuvaiheessa ns. venytysajo, jolloin sen teho laskee. Tavallisesti n. 80 % asti. Nyt Loviisa 1:n reaktorissa on vähän liikaa potkua tälle jaksolle, joten venytysajo jää lyhyemmäksi, eli jatkossa sähköä tulee enemmän. Polttoainetalous toki hieman kärsii, mutta ei tehdä lisämutkia asiaan.

Lue lisää

Tyhmä minä mutta kertoisitko ystävällisesti mille jaksolle siinä reaktoriin ladatussa polttoaineessa on liikaa potkua?

Joku vaan kirjoitti:

Kyllä tuollainen epäkäytettävyys on luonnollista, noin vanhalle laitokselle varsinkin.

Asia ei olekaan yksinkertainen. Ydinreaktorin palamajaksoon kuuluu loppuvaiheessa ns. venytysajo, jolloin sen teho laskee. Tavallisesti n. 80 % asti. Nyt Loviisa 1:n reaktorissa on vähän liikaa potkua tälle jaksolle, joten venytysajo jää lyhyemmäksi, eli jatkossa sähköä tulee enemmän. Polttoainetalous toki hieman kärsii, mutta ei tehdä lisämutkia asiaan.

Lue lisää

Siis lataus pantiin rikkaamaksi, vai enemmän polttoainemassaa? Antoiko Stuk luvan? Otetaanko tuotannonmentys näin takaisin?

Loviisan reaktoreiden tuotto-odotus taitaa olla lähes 600 miljoonaan vuodessa, eli yhden reaktorin ylimääräinen seisokkipäivä taitaa olla miljoonan luokkaa? Valtio isona omistajana.

nimimerkki kirjoitti:

Tyhmä minä mutta kertoisitko ystävällisesti mille jaksolle siinä reaktoriin ladatussa polttoaineessa on liikaa potkua?

Reaktori on ladattu siten, että sitä voidaan ajaa vajaa 300 vrk täydellä teholla. Sitten teho alkaa laskemaan.

Eihän kevytvesireaktori mikään ikiliikkuja ole. Se on ladattava uudelleen n. vuoden välein. Vanhimmasta päästä otetaan polttoainetta pois ja tuoretta tilalle. Muita nippuja siirrellää fyysikoiden suunnitelman mukaisesti.

Seuraavien vuosihuoltojen eli vaihtolatausten ajankohdat on päätetty jo vuosiksi eteenpäin, monestakin syystä. Kun laitos seisoo suunnittelemattomasti, tuo vaihtolataus tulee "liian" äkkiä, eli suuniteltua venytysajoa ei voida harrastaa ainakaan kovin pitkään.

Joku vaan kirjoitti:

Reaktori on ladattu siten, että sitä voidaan ajaa vajaa 300 vrk täydellä teholla. Sitten teho alkaa laskemaan.

Eihän kevytvesireaktori mikään ikiliikkuja ole. Se on ladattava uudelleen n. vuoden välein. Vanhimmasta päästä otetaan polttoainetta pois ja tuoretta tilalle. Muita nippuja siirrellää fyysikoiden suunnitelman mukaisesti.

Seuraavien vuosihuoltojen eli vaihtolatausten ajankohdat on päätetty jo vuosiksi eteenpäin, monestakin syystä. Kun laitos seisoo suunnittelemattomasti, tuo vaihtolataus tulee "liian" äkkiä, eli suuniteltua venytysajoa ei voida harrastaa ainakaan kovin pitkään.

Lue lisää

Tarkotat sä siis että häh!
Reaktoria seisotetaan joka toinen vuosi vähintään 20 vrk ja joka toinen sellaset 60 vrk niin missä kohtaa tää sun venytysajo menee tulevaisuudessa persiillee kun tän vuoden huoltokin oli siirretty meripäivien jälkeen että kaikki deekut kerkeävät varmasti käydä vetämässä akut täytteen virtaa.

Nimimerkki kirjoitti:

Tarkotat sä siis että häh!
Reaktoria seisotetaan joka toinen vuosi vähintään 20 vrk ja joka toinen sellaset 60 vrk niin missä kohtaa tää sun venytysajo menee tulevaisuudessa persiillee kun tän vuoden huoltokin oli siirretty meripäivien jälkeen että kaikki deekut kerkeävät varmasti käydä vetämässä akut täytteen virtaa.

Lue lisää

Enää ei saada joka hommaan laadukkaita reppumiehiä. Tämän vuoden myöhästymisestä tosin vain vähäinen osa menee urakoitsijoiden piikiin.

Sama porukka huoltaa kakkosta ja se käynnistynee aikataulun mukaisesti, ensi viikolla.

Joku vaan kirjoitti:

Enää ei saada joka hommaan laadukkaita reppumiehiä. Tämän vuoden myöhästymisestä tosin vain vähäinen osa menee urakoitsijoiden piikiin.

Sama porukka huoltaa kakkosta ja se käynnistynee aikataulun mukaisesti, ensi viikolla.

Lue lisää

Että koirat haukkuu...haukkuivat ja karavaani kulkee:D
Tuskin missään enää aliarvioidaan huippuasentajien osaamisen vaikutuksia laitoksen huollettavuuden kannalta.
Parhaat ja älykkäimmät yksilöt saavat saavikaupalla euroja:)

Polttoainetaloudesta puhuessasi ihmettelen ajatuksiasi.
Oikea kuorma voidaan laskea vastaamaan jäljellä olevaa aikaa ja seuraavassa huollossa ottaa takaisin vaihdettavien polttoainenippujen osalta.
Tuskin missään olosuhteissa on päästy täyteen optimiin polttoaineen kulutuksessa.

Nimimerkki kirjoitti:

Että koirat haukkuu...haukkuivat ja karavaani kulkee:D
Tuskin missään enää aliarvioidaan huippuasentajien osaamisen vaikutuksia laitoksen huollettavuuden kannalta.
Parhaat ja älykkäimmät yksilöt saavat saavikaupalla euroja:)

Polttoainetaloudesta puhuessasi ihmettelen ajatuksiasi.
Oikea kuorma voidaan laskea vastaamaan jäljellä olevaa aikaa ja seuraavassa huollossa ottaa takaisin vaihdettavien polttoainenippujen osalta.
Tuskin missään olosuhteissa on päästy täyteen optimiin polttoaineen kulutuksessa.

Lue lisää

Turha tästä aiheesta kuitekaan on jatkaa. Ydinvoimalan polttoainekiertoon vaikuttaa moni tekijä, kuten täällä on aikojen saatossa ollut puhettakin.

Joku vaan kirjoitti:

Turha tästä aiheesta kuitekaan on jatkaa. Ydinvoimalan polttoainekiertoon vaikuttaa moni tekijä, kuten täällä on aikojen saatossa ollut puhettakin.

Moni asia vaikuttaa mutta sanoit että polttoainetalous menee retuperälle koska täydellä kuormalla ajo aloitetaan myöhemmin kuin oltiin suuniteltu.
Meneekö polttoainetalous siinä tilanteessa enemmän vai vähemmän pieleen kuin 5 vuoden keskiarvo?:D

Nimimerkki kirjoitti:

Moni asia vaikuttaa mutta sanoit että polttoainetalous menee retuperälle koska täydellä kuormalla ajo aloitetaan myöhemmin kuin oltiin suuniteltu.
Meneekö polttoainetalous siinä tilanteessa enemmän vai vähemmän pieleen kuin 5 vuoden keskiarvo?:D

Lue lisää

Mutta jos tuo ylimääräinen "seisokki" olisi tiedetty, olisi reaktori ladattu ehkä toisin. Riippuu tosin mm. siitä, millaisia huilimassa olevia polttoainenippuja on käytettävissä.
Korkeampaa matematikkaa se on.

Tulevaisuuden ennustaminen on ollut aina vaikea laji. Vaikeata on sanoa, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

Joku vaan kirjoitti:

Mutta jos tuo ylimääräinen "seisokki" olisi tiedetty, olisi reaktori ladattu ehkä toisin. Riippuu tosin mm. siitä, millaisia huilimassa olevia polttoainenippuja on käytettävissä.
Korkeampaa matematikkaa se on.

Tulevaisuuden ennustaminen on ollut aina vaikea laji. Vaikeata on sanoa, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

Lue lisää

Reppumiehistä parhaimmat eivät tule vaikka tilaa.
Monta seisokkia viidestä on päättynyt niin ettei laitosta olisi tarvinnut ajaa vähintään kuumaseisokki tilaan huollon jälkeen.
Lakumiehet ovat onneksi puhelinmatkan päässä.

Nimimerkki kirjoitti:

Reppumiehistä parhaimmat eivät tule vaikka tilaa.
Monta seisokkia viidestä on päättynyt niin ettei laitosta olisi tarvinnut ajaa vähintään kuumaseisokki tilaan huollon jälkeen.
Lakumiehet ovat onneksi puhelinmatkan päässä.

Lue lisää

Aina ei ole helppoa käyttää vanhaa venäläistä painevesilaitosta. Syy siihen tosin yhä useammin löytyy kotimaasta..