NL:n rippeet (KGB lukee trikkuvan ukon silmissä) miehittävät vielä entistä NL:n aluetta, jota länsi rakentaa. Opposition vainot kiihtyvät, mitään ei ole vain lännen kupla. Koko länsi vahvistuu päivä päivältä. Balttiaa tulee myös erikoisesti vahvistaa. Maalinsa hakevat ohjukset tulevat myös Israeliin Iranin varalta. Venäjällä ei ole vapaita uutisia. Pitkässä juoksussa Venäjästäkin tulee vapaa. Meillä on potentiaalia yhdessä Saksan kanssa työllistää eniten.
Ilmavoimat on käynnistämässä Hornet-hävittäjiensä laajan uudistusurakan toista vaihetta. Tarkoituksena on varmistaa 1995 riviin tulleiden koneiden käyttökelpoisuus yli vuoden 2020 sekä varustaa Hornetit toimimaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.
"Hornet suunniteltiin rynnäkköhävittäjäksi, joka taistelee tiensä kohteelle, pudottaa pomminsa ja taistelee tiensä takaisin", sanoo ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg.
Tähän saakka koneita on käytetty vain Suomen ilmavoimien ainoassa sotienjälkeisessä roolissa, torjuntahävittäjinä, jotka ampuvat alas vihollisen lentokoneita. Nyt Horneteista tehdään myös rynnäkkökoneita asentamalla niihin pommeja, liitopommeja ja ilmasta maahan -ohjuksia.
Se maksaa maltaita. Kaksivaiheisen prosessin ensimmäinen osa, MLU 1 maksaa 325 miljoonaa euroa. MLU 2:n tarkkoja kustannuksia ei tiedä kukaan, koska kaikkia laitevalintoja ei vielä ole tehty. Ilmavoimissa arvellaan kuitenkin, että kakkosvaihe maksaisi ohjuksineen 1,3 miljardia.
Kokonaissumma nousisi näin 1,625 miljardiin. Se tekisi uusimistyöstä Suomen rauhanajan historian toiseksi suurimman asekaupan Hornetien alkuperäisen hankinnan jälkeen. 64 konetta maksoivat kolme miljardia euroa.
MLU-rahoilla saadaan entistä suorituskykyisempiä koneita ja vähän lisää tehokasta käyttöaikaa. Viimeisenkin koneen koko uusimistyö valmistuu Patrialta 2015.
Ilmavoimat on käynnistämässä Hornet-hävittäjiensä laajan uudistusurakan toista vaihetta. Tarkoituksena on varmistaa 1995 riviin tulleiden koneiden käyttökelpoisuus yli vuoden 2020 sekä varustaa Hornetit toimimaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.
"Hornet suunniteltiin rynnäkköhävittäjäksi, joka taistelee tiensä kohteelle, pudottaa pomminsa ja taistelee tiensä takaisin", sanoo ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg.
Tähän saakka koneita on käytetty vain Suomen ilmavoimien ainoassa sotienjälkeisessä roolissa, torjuntahävittäjinä, jotka ampuvat alas vihollisen lentokoneita. Nyt Horneteista tehdään myös rynnäkkökoneita asentamalla niihin pommeja, liitopommeja ja ilmasta maahan -ohjuksia.
Se maksaa maltaita. Kaksivaiheisen prosessin ensimmäinen osa, MLU 1 maksaa 325 miljoonaa euroa. MLU 2:n tarkkoja kustannuksia ei tiedä kukaan, koska kaikkia laitevalintoja ei vielä ole tehty. Ilmavoimissa arvellaan kuitenkin, että kakkosvaihe maksaisi ohjuksineen 1,3 miljardia.
Kokonaissumma nousisi näin 1,625 miljardiin. Se tekisi uusimistyöstä Suomen rauhanajan historian toiseksi suurimman asekaupan Hornetien alkuperäisen hankinnan jälkeen. 64 konetta maksoivat kolme miljardia euroa.
MLU-rahoilla saadaan entistä suorituskykyisempiä koneita ja vähän lisää tehokasta käyttöaikaa. Viimeisenkin koneen koko uusimistyö valmistuu Patrialta 2015.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikin tavoin länsi koko ajan on aktiivinen ja aseet kehittyvät ja tietokonejärjestemät osaamisineen ovat meidän. Päivittäin on monta harjoitusta ympäri maailman, mutta kaikki tulee sovittaa yhteen. Valmiutta lisätään myös valvonnan tehostamisella. Kaikki osaaminen on lännessä, eikä satelliitit ja tietokoneet palvele vihollista.
Venäjä on köyhä kehitysmaa, mutta vainot ja kansamurha jatkuu.
Julkaistu 2.10.2008 2:30:55
Lento- ja meripelastus- harjoitus Itämerellä.
Länsi-Suomen merivartiosto järjestää tänään torstaina pohjoisella Itämerellä Örön ja Hangon välisellä merialueella Suomen, Ruotsin ja Viron yhteisen lento- ja meripelastusharjoituksen.
Harjoitukseen osallistuu Suomen lisäksi helikoptereita ja vartiolaiva Ruotsista ja Virosta. Pelastustilanteessa harjoittelee myös meripelastuksen erityistilanteissa, kuten laivapaloissa käytettäviä lentokuljetteisia pelastusjoukkoja, MIRG-ryhmiä.
Pelastusharjoitus alkaa iltapäivällä ja päättyy viimeistään keskiyöllä. Harjoitusalueelle tullaan sen aikana laskemaan mereen suuri määrä maalinukkeja ja pelastuslauttoja.
Ensi lauantaina Länsi-Suomen merivartiosto järjestää keskisuuren meripelastusharjoituksen Saaristomerellä.
Julkaistu 2.10.2008 2:30:55
On niillä rahaa ostaa, mutta takuuajat menevät umpeen. Venäläiset kuolevat tauteihin ennen eläkkeelle pääsyä. Rekkajonojen siirtäminen satamiin ei poista sitä tosiasiaa, että raskas liikenne Suomen kautta Venäjälle kasvaa vauhdilla. Toisella puolella ei ole ketään. Toisaalta ei edes alkeellista kaatopaikkaa löydy ja kaikki paikat ovat täynnä jätteitä ja slummia. Business alueella on meillä hyvät länsimaiset hotellit.
Puupulasta 1943:
"Suomen hallitsevan rahavallan neuvostovastaisen politiikan toisena alkulähteenä on sen kiihkeä pyrkimys anastaa käsiinsä Neuvosto-Karjalan luonnonrikkaudet."
"Suomen puutavaran ja puuaineesta valmistettujen tuotteiden vienti on määrältään suurempi kuin vastaava vienti mistään muusta Euroopan maasta. Se käsittää 80-85 prosenttia Suomen koko viennistä."
"Ankara työväen riisto ja alhaiset työpalkat tarjosivat rauhan aikana metsäteollisuusyhtiöille mahdollisuuden maksaa säännöllisesti osakkeenomistajilleen 14-16 prosenttia, kun Skandinavian maiden vastaavilla yhtiöillä oli mahdollisuuksia maksaa vain 8-10 prosenttia."
"Asia on niin, että Suomen metsäteollisuus riistää tavattoman rutosti ei ainoastaan työvoimaa, vaan myöskin maan metsävaroja. Jokavuotinen metsänhakkuu (noin 41 miljoonaa kuutiometriä) ylittää huomattavasti, varsinkin Itä-Suomessa, luonnollisen metsänkasvun."
"Näiden tosiasiain valossa on täysin ymmärrettävää, miten ahnain silmäyksin Suomen metsäteollisuudenharjoittajat ovat katselleet Neuvosto-Karjalan suunnattomia metsiä. Siinäpä olisi laajat tantereet metsänraiskauksen jatkumiselle! Siinä olisi ääretön paljous "vihreätä kultaa".
"Tuo ylenpalttinen runsaus herätti hevosen ruokahalua ei ainoastaan Itä-Suomen metsäteollisuuden harjoittajissa, vaan myöskin heidän juoksevia tilejään hoitavissa helsinkiläisissä pankijohtajissa, selluloosa- ja paperitehtaiden suuryhtymäin pääosakkaissa ja muissa rahavaltiaissa."
("Suomi ilman naamiota", Otto-Wille Kuusinen)