Vai - kuuluiko asemasotavaihe Saksan ja Suomen väliseen sotilaalliseen yhteistyöhön.
Puhkaistaan porukalla tuo myytti asemasota, oliko sitä lainkaan ja jos oli niin oliko se Hitlerin määrääyksin tapahtunut sotilaallinen salainen operaatio?
Asemasotavaihe ja neuvostojoukkojen suurhyökkäys
Suomen asevoimat ryhmittyivät saavutettuaan niille asetetut tavoitteet vuoden 1941 lopulla kaikkialla puolustukseen. Suomalaisille sota oli odottamista ja kaivautumista eli asemasotaa, jota kesti 2,5 vuotta. Vanhempia ikäluokkia kotiutettiin työvoimaksi kotirintamille asemasodan alettua. Myös joukot järjestettiin uudelleen. Syntyivät Kannaksen, Aunuksen ja Maaselän ryhmät. Suomalaiset valtasivat Suursaaren ja Suur-Tytärsaaren. Keväällä 1942 suomalaisilla oli Suursaari ja Someri, saksalaisilla Tytärsaaret ja neuvostoliittolaisilla Seiskari ja Lavansaari. Laatokalle perustettiin kesäksi 1942 kaksi laivasto-osastoa, joihin kuului suomalaisia, saksalaisia ja italialaisia aluksia. Neuvostoilmavoimat pommittivat Helsinkiä rajusti kolme kertaa kymmenen päivän välin painostaakseen Suomea rauhanneuvotteluihin ja suomalaiset vastasivat pommituksiin pommittamalla vuorostaan Leningradin alueen lentokenttiä. Suomi torjui Neuvostoliiton rauhanehdot mahdottomina täyttää. Odotettavissa oli
Neuvostojoukkojen suurhyökkäys , joka sitten alkoikin 9.6.1944. Suurhyökkäystä tuki 1000 lentokonetta ja hyökkäyksen tukemiseksi tehtiin 27 300 lentoa. Myös Neuvostoliiton laivastovoimat tukivat kesällä 1944 voimakkaasti maavoimia erityisesti Viipurinlahden operaatioiden aikana, jolloin myös Kotkaa ja Haminaa pommitettiin useita kertoja Neuvostoilmavoimien taholta. Suurhyökkäys hiljeni elokuun jälkeen jälleen asemasodaksi.
Karjalan kannaksella oli kaikki suomalaisvoimat mukaan luettuina 75 000 miestä: Länsi-Kannaksella Neljännessä Armeijakunnassa olivat 10. ja 2. divisioona, Itä-Kannaksella oli 15. divisioona ja 19.prikaati, Vammelsuu-Taipale asemassa olivat 3. ja 18. divisioona sekä ratsuväkiprikaati sekä Viipurissa oli Suomen valiojoukko, panssariprikaati.
Aunuksen kannaksella oli edessä neljä divisioonaa ja prikaati ja näiden takana divisioona ja prikaati. Maaselän kannaksella oli edessä kaksi divisioonaa ja prikaati sekä näiden takana divisioona. Rukajärven suunnalla oli 14. divisioona ja Sallan suunnan reservinä 3.prikaati.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2ysz.htm
Puhkaistaan porukalla tuo myytti asemasota, oliko sitä lainkaan ja jos oli niin oliko se Hitlerin määrääyksin tapahtunut sotilaallinen salainen operaatio?
Asemasotavaihe ja neuvostojoukkojen suurhyökkäys
Suomen asevoimat ryhmittyivät saavutettuaan niille asetetut tavoitteet vuoden 1941 lopulla kaikkialla puolustukseen. Suomalaisille sota oli odottamista ja kaivautumista eli asemasotaa, jota kesti 2,5 vuotta. Vanhempia ikäluokkia kotiutettiin työvoimaksi kotirintamille asemasodan alettua. Myös joukot järjestettiin uudelleen. Syntyivät Kannaksen, Aunuksen ja Maaselän ryhmät. Suomalaiset valtasivat Suursaaren ja Suur-Tytärsaaren. Keväällä 1942 suomalaisilla oli Suursaari ja Someri, saksalaisilla Tytärsaaret ja neuvostoliittolaisilla Seiskari ja Lavansaari. Laatokalle perustettiin kesäksi 1942 kaksi laivasto-osastoa, joihin kuului suomalaisia, saksalaisia ja italialaisia aluksia. Neuvostoilmavoimat pommittivat Helsinkiä rajusti kolme kertaa kymmenen päivän välin painostaakseen Suomea rauhanneuvotteluihin ja suomalaiset vastasivat pommituksiin pommittamalla vuorostaan Leningradin alueen lentokenttiä. Suomi torjui Neuvostoliiton rauhanehdot mahdottomina täyttää. Odotettavissa oli
Neuvostojoukkojen suurhyökkäys , joka sitten alkoikin 9.6.1944. Suurhyökkäystä tuki 1000 lentokonetta ja hyökkäyksen tukemiseksi tehtiin 27 300 lentoa. Myös Neuvostoliiton laivastovoimat tukivat kesällä 1944 voimakkaasti maavoimia erityisesti Viipurinlahden operaatioiden aikana, jolloin myös Kotkaa ja Haminaa pommitettiin useita kertoja Neuvostoilmavoimien taholta. Suurhyökkäys hiljeni elokuun jälkeen jälleen asemasodaksi.
Karjalan kannaksella oli kaikki suomalaisvoimat mukaan luettuina 75 000 miestä: Länsi-Kannaksella Neljännessä Armeijakunnassa olivat 10. ja 2. divisioona, Itä-Kannaksella oli 15. divisioona ja 19.prikaati, Vammelsuu-Taipale asemassa olivat 3. ja 18. divisioona sekä ratsuväkiprikaati sekä Viipurissa oli Suomen valiojoukko, panssariprikaati.
Aunuksen kannaksella oli edessä neljä divisioonaa ja prikaati ja näiden takana divisioona ja prikaati. Maaselän kannaksella oli edessä kaksi divisioonaa ja prikaati sekä näiden takana divisioona. Rukajärven suunnalla oli 14. divisioona ja Sallan suunnan reservinä 3.prikaati.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2ysz.htm
Vastaukset 28
Vanhimmat
Oliko Hitler määrännyt suomalaiset järjestäytymään puolustukseen moniksi vuosiksi Kannaksella sekä Itä Karjalassa? Mitkähän olivat hänen perimmäiset motiivinsa kovin oudossa määräyksessään?
määrännyt suomalaislle yhtään mitään. Hän esitti toiveita, jotka välitti joko lähettiläs Blücher, kenraali Erfurth tai erikseen tullut lähetti kuten kenraali Jodl taio marsalkka Keitel.Asemasodan sijasta Hitler olisi mieluummin nähnyt suomalaiset aktiiveina hyökkääjinä.Toisaalta hän ymmärsi suomalaisten rajallisxet voimavarat ja omaa etua silmmälläpitävän toimintatavan.
"Hitler ei ylipäänsä määrännyt suomalaislle yhtään mitään."
Jatkosota oli talvisodan jatkoa. Asetuimme tavoitteet saavuttaessamme puolustukseen n. kahdeksi ja puoleksi vuodeksi ei Hitlerin vaan Mannerheimin käskystä.
erillissotaa.
Suomen kanssa joulukuussa 1941?
Tuosta alkaen, suurinpiirtein, alkoi asemasotavaihe ja tehdessään rauhan Suomen kanssa olisi Suomen vastaiselta rintamalta vapautunut puna-armeijan joukkoja.
Siis miksi Neuvostoliitto ei luovuttanut Äänislinnaa Suomelle vaan jatkoi taistelua? Oliko Stalinin puolelta tyhmää niputtaa Suomen hyökkäys yhteen Saksan hyökkäyksen kanssa?
Musiikkia ja Leningradin piiritystä:
http://www.youtube.com/watch?v=KnofrV_sTjo
Italialla ei ollut yhteistä maarajaa Neuvostoliiton kanssa (vain Ranskan kanssa) joten Italia olikin siis erillissotija?
" Tuosta alkaen, suurinpiirtein, alkoi asemasotavaihe ja tehdessään rauhan Suomen kanssa olisi Suomen vastaiselta rintamalta vapautunut puna-armeijan joukkoja. "
Leningradin joukkoja venäläiset vähentivät Suomen vastaiselta rintamalta. Leeb raportoi 15.9.1941 Okh:LLE VASTUSTAJAN IRROITTAVAN JOUKKOJAAN Kannaksella, ja heittävän niitä Heeresgruppe Nordia vastaan.
Tapauksesta vielä pikkaisen Polvisen tutkimana.
VIRALLINEN TIEDOTE SAKSALAISILLE - KIELTÄYTYMINEN
HYÖKÄTÄ LENINGRADIA KOHTI. 27.8.1941 (katso viite –48 sivu-285.) kirjan sivut-17, 18, 19. Eli Freiburgin arkistoihin Polvinen viittaa.
" Erfuthin raportti OKH:lle, ( Militärgeschichtliches Forschungsamt. Freiburg.)
kanssa talvella 1941-1942?
Syy on se että Suomi kuului Neuvostoliiton mukaan Saksan kanssa fasistiseen liittoumaan ja kaikki Saksan rinnalla hyökkäävät maat niputettiin samaan ryhmään.
" Syy on se että Suomi kuului Neuvostoliiton mukaan Saksan kanssa fasistiseen liittoumaan ja kaikki Saksan rinnalla hyökkäävät maat niputettiin samaan ryhmään. "
Suomelta vaadittiin tuoloin ehdotonta antautumista, vain USA:n kanta sai Stalinin perääntymään vaatimuksissaan tilapäisesti. Isot asiat olivat tärkeimmät suurten kokoontuessa Teheraniin, Stalin antoi näennäisesti periksi, mutta jo 1944 maaliskuu Paasikiven rauhantunnustelu kokouksessa Moskovassa paljasti Stalinin todelliset tavoitteet.
samat kuin lopullinen välirauhansopimus syksyllä 1944. Viipurin menetyksen jälkeen ehdot tosin olivat hieman koventuneet:
- Hangon sijasta piti vuokrata Porkkala.
- sotasyylliset piti tuomita.
Kun Suomi täytti välirauhansopimuksen ehdot niin Stalin piti myös sanansa. Hyvät suhteet luotiin Suomen ja Neuvostoliiton välille ja lopulta Porkkalakin palautettiin etuajassa Suomelle.
"1944 maaliskuu Paasikiven rauhantunnustelu kokouksessa Moskovassa paljasti Stalinin todelliset tavoitteet".
Niinpä, itsenäinen ja saksalaisista vapaa Suomi jolla olisi hyvät suhteet Neuvostoliittoon.
Vekkuli juttu tuo ajan ja senaikaisten tapahtumien hallinnointi omiin propagandistisiin mielikuviin.
Maaliskuun ehdot ja rintamatilanne? Asiat on tiedettävä jos lähtee vertailemaan niitä syyskuun välirauan asetelmiin. Maaliskuun pakkoehdot olisivat johtaneet ehdottomasti Suomen sotaan Saksan kanssa joka oli tuolloin todella voimakas myös Suomenlahden eteläpuolellakin. Ja tämähän olikin Stalinin harras tarkoitus. Myös sotakorvaukset puolituivat siitämitä ne olivat maaliskuussa.
Saksa oli sotilaallisesti läsnä Virossa keväällä -44.
Tuo toki teki sodasta irtautumisen vaikeaksi. Joka tapauksessa sotaan Saksan kanssa piti joutua. Paasikivi kehoitti kuitenkin vakavasti hyväksymään rauhanehdot jo keväällä -44.
Syksyllä -44 oikeistopuolueiden edustajia äänesti välirauhansopimusta vastaan. Todennäköisesti olisi Suomi miehitetty jos ei-äänet olisivatkin voittaneet.
Kuka puhuu propagandaa?
Stalinin harras tarkoitus oli välttää sota Suomen kanssa ja siitä puhui puolestaan se että hän oli valmis tarjoamaan 2,3 kertaa enemmän maata kuin mitä Leningradin turvallisuus tarvitsi Kannaksella.
" Stalinin harras tarkoitus oli välttää sota Suomen kanssa ja siitä puhui puolestaan se että hän oli valmis tarjoamaan 2,3 kertaa enemmän maata kuin mitä Leningradin turvallisuus tarvitsi Kannaksella."
Kukas edes yrittää tuota näkemystäsi torpata. Stalin yritti saada Suomen samalla tavalla kuten sai Baltit uskomaan hyvään tulevaisuuteen neuvostokansojen joukossa....ja ilman sotaahan balteja vietiin - Siperiaan....
Kuusisen Suur-Suomelle luvattiin kuutkin taivaalta.
ja silti Suomea ei kunnolla miehitetty. Suomi oli eri asemassa kuin Baltia. Suomi olisi liitetty ilman muuta Neuvostoliittoon jos niin olisi ollut tarvis Stalinin mielestä.
Balttien hyväksi ei ollut tehtävissä mitään. Berliinistä tuli suora linja Leningradiin ja Baltit tulisivat jäämään jalkoihin. Suuren koitoksen alkaessa joko saksalainen tai puna-armeijan sotilas seisoisi Baltiassa. Stalin teki sopimuksen että tuo sotilas olisi puna-armeijasta.
Eipä tainnut olla eriasemassa, talvisodan alla. Stalin vaati alueita Suomelta nimenomaan Saksan hyökkäysuhan takia. Stalin pelkäsi hyökkäyssuunnan olevan juuri Suomi, joten Berliinistä oli suora tie Venäjälle Suomen kautta.
Suomenlahden kautta Neuvostoliitto pelkäsi Saksan hyökkäystä. Siispä Hanko ja Suomenlahden saaret piti saada puna-armeijan käyttöön. Lisäksi Suomen puolelta pystyi ampumaan tykeillä suoraan Leningradiin asti.
Suomen olleen aivan eriasemassa kuin Baltianmaat.
Heidän mukaansa ei voi verrata Suomea ja Balttiaa ainakaan enää siinä tilanteessa kun Stalin alkoi toimia saksalaisia ja Suomea vastaan.
Asemasota on varmasti tositapahtuma. Hitlerillä ei ollut sen kanssa mitään tekemistä, muuten kuin että se johtui Saksan epäonnistumisesta Barbarossa-suunnitelman toteuttamiseksi.
operaatio - vai saksan sodanpäämäärien puolesta tapahtunut strateginen suunniteltu Sonderkommando?
kapasitettia enempiin hyökkäystoimiin. Omat sodanpäämäärät eivät niitä myöskään edellyttäneet. Ei ollut vaihtoehtoa, kuin odottaa sodan ratkaisua ja toivoa parasta.
Saksan hyväksi oli tehty se, minkä suomen sodanjophto katsoi aiheelliseksi. Saksalla ei ollut määräysvaltaa Suomeen. Painostamaan se kyllä pystyi.
Sotiko Suomi Saksan sodanpäämäärien puolesta asemasotaa? Asian käsittäminen avaa mahdollisesti myytin, ettei asemasotaa ollutkaan, tai tuo esiin Suomen käyneen ERILLISSOTAANSA tavoitteiden jo täytyttyä ja siirtyi puolustukseen. Näin alkoi asemasotavaihe.
tavoitteissaan. Poliittinen tavoite eli niiden hyväksyminen rauhanteossa ei ollut mahdollista. Oli vain odotettava ja katsottava, miten sodassa käyt.Eihän kyseessä mikään myytti ollut. Saksa ei tietenkään halunnut päästää irti parasta liittolaistaan, eikä NL suostunut Suomea tyydyttäviin rauhanehtoihin.Se piti kiinni Moskovan rauhan rajoista, joita Suomi oli lähtenyt muuttamaan. Mitä ihmeellistä tässä on? Lakatkaa sotkemasta asioita.
Suomella oli tietenkin koko ajan omat sodanpäämääränsä.Tietyn ajan ne vain sopeutettiin Saksan toimiin.Kun asiat menivät pieleen, alettiin hankkiutua irti sodasta.Niitä toimia voi nimittää erillissodaksi, jos haluaa.
liitossa Saksan kanssa, ja että ei ollut mitään erillissotaa.
JOS Suomi soti liitossa Saksan kanssa asemasotavaihetta, niin silloinhan ei erillissodasta tarvitsisi kenenkään puhua mitään.
Kaksi ja puolivuotinen Suomen asemasotavaihe, olivatko liittolaiset suunnitelleet strategiansa tältä pohjalta? Ei historia taida löytää vertaistaan
liittolaista mitä oli pieni Suomi Saksan liittolaisena. Tältä pohjalta onkin hyvä jatkaa vääntöä.
ei merkitse sitä, että on oikeassa.Tietysti Suomi oli aseveli/kanssasotija/liittolainen, mutta veti aina sopivissa kohdissa kohti omia päämääriään. Tietysti mieluummin yhdessä Saksan kanssa. Eihän voinut ajatella, että Suomi olisi yksin lyönyt NL:n tai käynyt sen kanssa sotaa ja sitten sattumoisin huomamnut Saksan olevan samalla puolella.Mutta omaa peliä me pelattiin. Senhän osoittaa irtiotto kesällä -44.
Asemasotavaihetta ei kukaan suunnitellut. Se oli seuraus siitä, että sota ei ratkennutkaan suunnitellulla tavalla.Eihän Saksakaan ollut suunnitellut häviötään. Sodat harvoin toteutuvat ennalta ajatellusti.
"Mutta omaa peliä me pelattiin."
Juuri niin paljon kuin Saksa salli. Heti kun se pariin otteeseen poliittisesti konahti täältä alettiin heti kumartelemaan perse pitkällä :D
olleet kuitenkin selvillä? Oliko suunnitelmat auki mennä mahdollisesti myös......? Kannaksen hyökkäysvaiheessa?
" Asemasotavaihetta ei kukaan suunnitellut. "
sodanpäämäärä oli Talvisodassa menetetyn alueen liittäminen takaisin Suomeen. Senhän eduskuntakin hyväksyi. Muita päämääriä (Suur-Suomi) on hahmoteltu suppeassa "sotakabinetissa": Ryti, Mannerheim, Rangell, Tanner, Wallden.Niitä ruvettiin toteuttamaan, kun tilanne katsottiin otolliseksi.
Mannerheim ei koskaan tehnyt/teettänyt pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä suunnitelmia etukäteen. Hän päätti operaatioista niiden tullessa ajankohtaisiksi. Niinpä Saksan hyökkäyksen epäonnistumisen varalta ei ollut suunnitelmia.Ei ollut Saksallakaan.Oli vain istuttava alas ja odotettava. Sitä sanotiin asemasodaksi.Kun se loppui, ruvettiin taas uudessa tilanteessa improvisoimaan, kunnes lopulta päästiin sodasta irti. Ei ollut operaatiosuunnitelmaa saksalaisten häätämisestä Lapistakaan.
Tältä pohjaltahan aikanaan syntyi Arvi Korhosen ajopuu-teoria. Suomi vain mukautui tapahtumien virtaan ja toivoi parasta. Ei se tietysti ihan niinkään mennyt, vaan Suomi toimi tehokkaassti silloin, kun toimeen tartuttiin.Siinä riittää veivaamista.
Useat saksalaiset kenraalit olivat varmoja että Barbarossa kestää vain muutaman viikon. Myös Suomessa puhuttiin vain kesäsodasta kesällä 1941.
Sota kuitenkin pitkittyi ja Suomessakin alettiin epäillä Saksan kykyä voittaa sota.
Asemasotavaihe syntyi pakon sanelemana - Suomi jatkaa hyökkäystä ja avustaa Saksaa vain mikäli on täysin varmaa että Saksa voittaa sodan.
Suomi ihmetteli vuoden 1942 paikoillaan kuin täi tervassa. Oli viisasta olla jatkamatta hyökkäystä mikäli Saksa kuitenkin häviäisi sotansa. Lisäksi
Suomi tulisi häviämään jatkosodan mikäli Saksan rintama sortuisi, "uskoks työ et myö hävitään tää sota?"