sen kun joku osaisi selittää.niin että olisi uskottavaa olisin taas pikkuriikkisen viisaampi.
Mitä on köyhyys ja mitä on rikkaus
xcvbnm,.
211425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Rikas ei ole se jolla on paljon vaan se jolta vähän puuttuu.
Pitää mielestäni paikkansa.
Käsitteet ovat tunnetiloja.
Joku on vähään tyytyväinen.
Toiselle ei riitä mikään.
Sivullisen on turha yrittää arvioida asiaa koska arvio perustuu omaan arvomaailmaan eikä se kaikilla ole sama.
Vaikka valtaosa ihmisistä niin ajatteleekin.
Jos ei kykene hyvinvointivaltiossa saamaan päivittäin ruokaa, lääkkeitä, asuinolot heikot, vaate-kenkä asiat huonosti, on mielestäni köyhä.
Hygieniataso, lääkärin saatavuus, on monille ulottumattomissa.
On myös henkistä köyhyyttä, vaan siitähän tässä ei liene kyse?
Mieleeni se aloituksesta kylläkin tuli.
Nuo y.m. filosofeeraukset sopinevat paremmin määrittelemään köyhyyttä jonkun vissin köyhyysrajan yläpuolella (Tämä raja määrittyy nykyoloissa parhaiten vissinä prosenttiosuutena työelämässä olevan keskiluokan keskituloista, jonka luokan tulotasoa juuri nämä pakollisetkin elinkustannukset seuraavat). Tämän köyhyysrajan alapuolella sitten nuo y.m. filosofeeraukset menettävät merkitystään sitä emmän mitä alemmas tulotasossa mennään alle tämän köyhyysrajan.
Köyhyys on elämistä tuloilla jotka juuri ja juuri kattavat, tai eivät edes kata pakollisia elinkustannuksia.
Lisäksi nykyoloissa köyhyys rajoittaa köyhän sosiaalisen elämän lähes yksinomaan niin, että se eristää hänet muista ihmisistä.
Köyhyyteen kuuluu aina myös vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien puutetta oman asemansa korjaamiseksi.
Siis tämä tällainen on taloudellista köyhyyttä.
Kun taloudellinen asema pitkälti määrittää myös sosiaalisen aseman niin merkitsee köyhyys köyhyyttä myös sosiaalisissa suhteissa, ja erityisesti niin jos tätä asiaa tulkitaan vauraamman keskiluokan kriteerein.
Sitte tietenkin voidaan puhua monenkin laisista muista köyhyyksistä kuin varsinaisesti tästä taloudellisesta köyhyydestä.
Vissi prosenttiosuus keskituloista!?!
Varsinainen noidankehä joka takaa hamaan ikuisuuteen kyseisen "köyhyyden" säilymisen.
Aivan turha väittää ettei nykyään Suomessa jokaisella ole mahdollisuus riittävään, sopivaan ravintoon ja mahdollisuuteen suojautua ilmaston vaikutuksilta.
Omista valinnoista riippuu hyvin paljon.
Niukoilla tuloilla toimeen tulevan täytyy tietenkin tinkiä trendien seuraamisesta, nautintoaineista, ravintolasyömisestä, eineksistä, kalliista harrastuksista yms. täyttääkseen peruselämisen tyydyttävät tarpeet.
esittämässäni asiassa mitään kovin huvittavaa olisi.
Kyllä sitä tietenkin voi määrittää köyhyyden sellaisilla kriteereillä millä haluaa. Se vaan on nykyolojen ja nykyisen talouden rakenteen huomioiden tämä y.m. vissi prosenttiosuus keskituloista sellainen kriteeristö jolla on eniten merkitystä käytännön elämän vaikeutumisen suhteen.
Se sitten mikä tuoksi köyhyysrajan prosenttiosuudeksi määritetään on asia joka riippuu siitäkin mihin mittaan taloudessa kaikki mahdollinen on otettu bisneksen tai rahatalouden piiriin.
Tällainen kriteeristö on myös hyvä vertailtaessa eri maissa vallitsevaa köyhien osuutta väestöstä, edellyttäen että vertailtavat maat ovat talouden rakenteensa ja teknisen kehityksensä suhteen saman kaltaisia. Tällaista vertailua voi tehdä monillakin eri prosenttiosuuksilla, ja siten saada esiin vertailtavien maiden erot taloudellisen eriarvoisuuden suhteen.
Jos taas vertaillaan köyhyyttä samassa maassa eri historiallisina aikoina niin silloin tämä köyhyysrajan prosenttiosuus on sitä suurempi mitä kehittyneempi (ja mitä enemmän monopolistisia rakenteita sisällään pitävä) on talouden rakenne ja tekniikan/automaation taso noina eri historian aikoina.
Minuakin risoo tuo 60%:n määrite!
Sen mukaan aina tulee olemaan itsensä köyhiksi tuntema joukko.
Raja sopii vain kateuden ja tyytymättömyyden lietsomiseen.
Me lienemme siellä köyhyyden rajamailla.
Elelemme kahdestaan aikanaan hankitussa, vanhassa omistuskolmiossa.
Tulomme ovat 1227,13E/kk / henkilö.
Jos keskitulo on 2045,20E tai enemmän niin olemme köyhiä.
Kuitenkaan mistään emme koe puutetta.
Syömme terveellistä, kotona laitettua ruokaa.
Ajokilometrejä tulee vuodessa noin 5000km joten tallissa seisova, 10-vuotta vanha keskiluokkainen autokin on periaatteessa tarpeeton.
Mitään mittavampia perushankintoja ei ole tiedossa.
42" plasma kannettiin sisään 2kk sitten.
Tallentava boxi hankittiin jo edellisen plasman yhteydessä.
Suurin yksittäinen, "turha" menoerä on matkustaminen.
Olimme keväällä kuukauden Espanjassa, kesäkuussa 1,5vkoa Kroatiassa, heinä/elokuussa kiertelimme viikon Viroa, elo/syyskuussa kuukaus Espanjassa.
Menemme viikoksi joulumarkkinoille Saksaan ja jouluviikon olemme Saarenmaalla kylpylässä.
Emme kumpikaan tupakoi ja minä tyydytän vähäisen alkoholinhimoni matkoilla.
Kuntosalikortin lunastan aina vuodeksi eteenpäin.
Puskurirahastona olemme jo pitempään pitäneet 10000 - 15000E.
Köyhyysrajan alapuolella ( ilmeisesti) hoippuvina emme älyä olla tyytymättömiä!
satasella jonka olette köyhyysrajan yläpuolella on todella suuri merkitys. Pystytte tarvittaessa suhteellisen helposti säästämään vaikkapa juuri ulkomaan matkoistanne. Sekin vielä että jos eläisitte yhden hengen taloudessa noilla tuloillanne, niin lähemmäs 2000€/kk tulonne pitäisikin olla jotta nykyisen elintasonne pitämään pystyisitte.
Myös oma edullinen ja viihtyisä asunto vielä nykyoloissakin(vaikkakin asumiseen on veroa, piiloveroa ja erilaista pakollista maksua paljon tullut) kompensoi pieniä tuloja, varsinkin niin jos ei tule mitään isompia remontteja.
Vaikka työmarkkina-asemanne olisikin heikko niin jos olette jo suht. iäkkäitä ja inflaatio ei aivan hillittömäksi ryöstäydy ja isompia remonttejakaan ei asuntoonne tule niin todennäköisesti myös delaatte ennen kuin ainakaan ihan köyhiksi päädytte.
Mutta se nyt kuitenkin näyttää teilläkin olevan, että köyhyyspalstalle pitää teidänkin hakeutua kun mielitte olojenne kanssa rehvastella.
Kävin tarkistamassa ja taidamme todella olla tuon köyhyysrajan yläpuolella.
Putkessa/sairaseläkeläisinä tulomme ovat suunnilleen samat kuin yhdellä ikäluokkamme tuttavaperheellä.
Asumismuoto samoin.
He ovat mielestään niin pirun köyhiä että kuvittelin meidän kuuluvan samaan ryhmään.
Päivittäisessä kulutuksessa ja elämäntavoissamme on eroja.
Koko ikämme niukoilla tuloilla sinnittely on muokannut elämäntapamme nykyiseen malliin.
Harkitsemme ja suunnittelemme.
Taloomme on tehty kallis kattoremontti ja putki- sekä parvekeremppa on tulossa.
Eivät tule yllättäen.
Matkoissa ei ole paljon säästämistä.
Kevään Espanjan lennot (päivällä) 214E/hlö.
Joulukuun Saksa 86E/hlö.
Kokonaishintoja!
Keskustan hotsku 42E/2hlöä. Kh, tv.
Vuotuisesta kiertomatkasta tai risteilystä voisi säästää mutta lisäviikko risteilyn yhteydessä on houkuttelevan halpa. Välimerellä ja Atlantilla alle 100E/hlö.
Karibialla (vain kahdesti) kalliimpi.
Muutama tuntemamme tosi köyhä poikamies elää paljon huolettomampaa elämää kuin me.
Pub:n asemesta haemme sosiaaliset kontaktimme yhdistys- ja järjestötoiminnasta.
Siellä ei kysytä tuloja.
Ajoittainen hakeutuminen tänne köyhyyspalstalle ei johdu rehvastelun (perustettoman) tarpeesta vaan tuttavapiirimme "köyhien" puheista, elintavoista ja oman tilanteemme vertaamisesta niihin.
Tarttee vastaisuudessa pysyä poissa koska emme näköjään ole köyhiä.
Jo helpotti!
Jos saisin edes 1000e eläkettä, pitäisin itseäni hyvinvoivana.
Joten kun yksinäisellä on nuo samat sähkölaskut, tv-luvat, vastikkeet, korjauskulut, mitä teillä maksaa kaksi, on ero huomattava. Ja tuo kaikki 700e /kk
vaikka olisi kaksi, se tekisi jo 1400, olisi siinäkin huima ero, kun yksin.
Olen elänyt myös perheenä, kaksin, ja ruoan osuus ei kasva samassa suhteessa, yksin eläväkin joutuu syömään, ja usein samaa ruokaa useampia päiviä. On epätaloudellista keittää pieniä määriä.
Joten kyllä te todellakin kuulutte vähintäänkin keskituloisiin.
Palkkani oli tuon, mitä te saatte nyt.
Tekstisi perusteella et suinkaan köyhä, noihin juttuihin ei ole köyhillä vara. Mieti vähän.
Tämä on tämä sama tyyppi joka on jo vuosia pyörinyt täällä ja muilla palstoilla rehvastelemassa oloillaan.
Aina tietyissä keskusteluissa muistaa mainita senkin, että heillä on satojen tuhansien eurojen säästöt/kiinteistöomaisuus.
Köyhää tuosta ei saa tekemälläkään. Uskomaton kusipää!
Pienet tulot = köyhä!
Olen ihmetellyt tuota yhtälöä.
Olen myös aidosti uskonut, tuttaviamme kuunnellessani, olevamme tulojemme puolesta köyhiä mutta ilmeisesti olemme täpärästi sen 60%:n rajan yläpuolella.
Ratkaisevaa on miten niiden niukkojen tulojen kanssa on pitemmällä tähtäyksellä elänyt.
Sinulle voin lohdutukseksi sanoa tehneeni viime talvena muutaman virhearvion ja runsaan vuoden aikana köyhtyneemme noin 150kE.
Sinnitellään!
Kun olet viestistä toiseen jaksanut hehkuttaa tuota että itse olet ollut joku metallimies tms. ja vaimosi siivooja, kaupan kassa, tms. (en nyt muista tarkkaan, mutta jotain tuollaisia ammatteja), niin väitätkö todellakin että ne kiinteistöt ja muut rahavarat on hankittu vain ja pelkästään säästämällä ja sijoittamalla?
Ette kumpikaan ole koskaan perineet mitään? Ette voittaneet missään rahapelissä? Ette saaneet rahaa jotain muuta kautta (siis säästämisen ja sijoittamisen ulkopuolelta?)
Nimittäin ihan puhtaan matemaattisesti laskien vaikuttaa erittäin uskomattomalta että niillä palkoilla on pystytty hankkimaan tuollaiset omaisuudet (samalla kasvattaen lapsia, eikö niitäkin ollut useita).
Hehkutus syntyy lukijan päässä mutta olen seurannut kolmisenkymmentä vuotta lehdistössä aika ajoin pullahtavaa köyhyyskeskustelua.
Huomattavan osan tuosta ajasta me olemme olleet määritetyn rajan alapuolella.
Tuttavapiirissämme on myös samoilla tuloilla köyhyyttään valittavia.
Aikanaan muija oli penskojen kanssa kotona saamatta lapsilisien lisäksi mistään mitään.
Liikeapulaisen palkka olisi mennyt kokonaan penskojen päivähoitoon.
Niiden vuosien jälkeen hän pääsi marketin iltakassaksi.
Siitä vuosia myöhemmin 22h/vko kassatyöhön.
Itselläni ei ole mitään ihmeellisempää erikoisosaamista mutta olen tehnyt laajalla sektorilla melkein mitä vaan, jollain tapaa.
Mummeleiden 2 x 15000E siirsimme suoraan silloin jo aikuisille lapsillemme.
Suurin voittoni on ollut Speden Peleistä 1000mk.
Emme ole juosseet muotitrendien perässä.
Lapsille ei merkkivaatteita.
Autoksi ostin takaveyo Ladan. 1500mk.
Käyttivät peräkkäin.
Pörssissä aloin leikkimään pikkusummilla 1972.
Talon rakentamisen yheydessä täytyi myydä kaikki.
Ostin yhden sijoitusasunnon osittain velaksi 1984.
Toisen 1986.
Ajoneuvon olen uusinut noin 15-vuoden välein. Alkuun tein huollot ja remontit itse.
Näpit paskassa kahdesti vuodessa. Ennakointia.
Ainoa heikkoutemme on ollut matkustaminen.
Niin kauan kuin penskat olivat mukana liikuimme, kahta poikkeusta lukuun ottamatta, omalla autolla Euroopassa.
Koskaan emme koe pihistäneemme tai säästäneemme.
Olemme vain kuluttaneet OMIEN, TODELLISTEN tarpeidemme mukaan.
Viisi vuotta sitten vaihdoimme ok:sta kerrostaloon.
Tämä köyhyyskeskustelu on hämmästyttänyt minua siksi että, kuten mainitsin, olimme vuosikausia reilusti rajan alapuolella.
Nyt yllättäen "varakkaammalla" puolella.
Muijan työhistoriaa kuvaa se että hänen työeläkkeensä brutto olisi 535E/kk.
Nykyinen sairaseläke kansaneläkkeellä täydennettynä, on enemmän.
Minusta kyse on pitemmän tähtäyksen elämäntavoista.
Vielä pörssistä.
Nousun aikana salkkumme lihoi parhaimmillaan yli 5000E/vko.
Tuo 150000E:n takaisku vituttaa mutta ei aiheuta hämminkiä.
Olen vain halunnut herättää ajatuksia teemalla: Minkä tänään jätät käyttämättä, se on huomenna kädessäsi.
minusta köyhyys pahimmillaan on kuin elämänikäinen uni, jossa nukkuu ohi potentiaaliset mahdollisuutensa, jää jokaisesta junasta asemalle seisomaan.
Ei tarvitse olla edes varsinaisesti rikas, että voi nousta kaikkiin juniin. Tarvitaan vain vähän sitä materiaalia, joka on yhteisesti sovittu kaiken hankkimisen välineeksi, eli rahaa.
sinäänsä mitään itseisarvoja vaan ne ovat seurauksia. Tyhmän ihmismielen väistämätön seuraus on köyhyys ja älykkään ihmismielen seuraus on väistämättä rikkaus. Joten älkää pohtiko mitä köyhyys ja rikkaus ovat. Pohtikaa sitä, mistä ne johtuvat ja mitä yksilö itse voisi tehdä kartuttaakseen älykkyyttään ja viisauttaan, ja sen myötä vaurastua. Että silleen.
taitaa olla jokseenkin pelkästään peritöntönä saatu mitä sitten onkin saatu.
Vähän se menee tämä älykkyyden testaus 'henkimaailman' jutuiksi jos pelkästään jotain abstrakteja asioita pyritään mittaamaan. Jonkinlaista tällaista 'henkimaailman' älykkyyttä voidaan varmasti katsoa olevan esim. kyvyn ymmärtää ja kehittää matemaattisia rakenteita ja todisteluja.
Jos taas lähdemme mittaamaan älykkyytenä käytäntöön soveltavista tehtävistä suoriutumista niin silloin tulee mukaan kokemukseen perustuvia ja kulttuurisiakin tekijöitä(ehkä vähiten tällaisia tekijöitä tulee jossain teoreettisessa klassisessa perusfysiikassa) ja tällöin emme enää mittaakkaan pelkkää älykkyyttä.
Sitten voidaan mitata kykyä selviytyä erilaisista fyysisiä liikkeitä vaativista suorituksista, ja tällöin selvästi mittaamme jo jotain ihan muuta kuin pelkkää älykkyyttä.
Mutta mitäpä näistä kunnes toisin sovitaan ja tarkempaa määritystä vaaditaan niin älykkyys merkitköön kullekkin mitä se hänen mieleensä tuo.
Siis minun arvioni asiaan on se että yhtäältä varsinaisen älykkyyden mitä meillä on me lähinnä perimme, ja toisaalta älykkyyttä ei ole ihan mielekästäkään erottaa pelkästään 'henkimaailman' jutuksi.
Jos näin on niin varsinaista älykkyyttämme emme juurikaan voi itse kehittää. Mitä taas tulee mielen harjoittamiseen esim. joidenkin kiharien teoreemojen todistelujen kanssa saati mitä tulee n.s. yleissivistyksen hankkimiseen, niin tällaiset asiat kai harvemminn ketään auttavat vaurastumaan. Jos ne joitain vähän auttavat vaurastumaan niin toisten tilannetta ne sitten vastaavasti heikentävät tässä suhteessa(siis verrattuna siihen jos olisivat jättäneet tuon aktiviteetin tekemättä).
Tuskin myöskään fyysisten liikkeiden vaikka vaativienkin harjoitteleminen paljon vaurautta lisää muuta koin epäsuorasti esim. niin että siten pysyy terveempänä.
Vaurastuminen, samoin kuin huippujohtajuus eivät vaadi huipuälyä vaan sopivan luonteen yhdistyneenä keskinkertaiseen älyyn.
Todella älykkäät ja luovat ihmiset tuskin koskaan ovat rikkaita, ainakaan omasta ansiostaan!
Ihminen voi olla älykäs olematta silti järkevä!
Olen köyhä, koska olen sairastunut jo nuorena. Siinä ei keskimääräistä selkeästi suurempi älykkyys ja korkeakoulututkinto auta.
Itseasiassa jos en olisi ollut niin oppimiskykyinen ja -haluinen, olisin ehkä ennen sairastumistani ehtinyt kunnolla työelämään ja tuloni ja omaisuuteni olisivat nyt sairastumisesta huolimatta paremmat. Voi olla, etten olisi edes sairastunut, jollen olisi lähtenyt opiskelemaan. Sairastumiseeni osaltaan todennäköisesti vaikuttivat opiskelustressi sekä opiskeluajan heikko ravinto (joka taas johtui köyhyydestäni).
Tunnen monia itseäni paljon vähemmän koulutettuja samoin kuin itseäni vähemmän älykkäitä, joiden tulotaso on moninkertaisesti minua parempi. Minä elän köyhyysrajan alapuolella, he eivät. Eikä ulospääsyä minulle näy, ellen parane. Jos taas paranen, niin kuka palkkaa keski-ikäistä, jolla on sairastumisen takia isoja aukkoja työhistoriassa? Saisin korkeintaan satunnaisia keikkahommia, ja tuskin niitäkään omalta alaltani.
Mitä minun olisi siis pitänyt tehdä toisin? Olla sairastumatta? Olla lähtemättä opiskelemaan korkeakouluun, vaikka kaikki minulle sitä koulumenestykseni ja älykkyyteni perusteella suosittelivat? Valita rikkaammat vanhemmat tai painostaa heitä olemaan hankkimatta lisää lapsia (tulen isosta perheestä, joten perittävääkään ei kauheasti jää, koska jakajia on paljon).
Niinpä. Ainoa, mihin noista olisin itse voinut vaikuttaa, on se, että olisin valinnut korkeakoulun sijaan vaikka ammattikoulun. Silloin taas sinun kaltaisesi kuorossa syyttelisivät, että olisit opiskellut pidemmälle.
Tiedoksesi, Suomessa muuten palkkojakaan ei määrää henkilön älykkyys tai koulutustaso, vaan enemmänkin kysynnän ja tarjonnan laki. Monilla aloilla vaaditaan korkeaa koulutusta ja älykkyyttä, mutta palkkataso on huono, koska näille aloille on koulutettu liikaa väkeä. Esimerkiksi putkimiehet sen sijaan ansaitsevat hyvin, koska heistä on pulaa. Eipä minun nuoruudessani, kun koulutusvalintojani tein, tällaista tilannetta vielä kukaan arvannut. Sen sijaan sanottiin, että korkeakoulutus kannattaa aina.
Rikas ihminen on köyhä-ihminen mutta sillä on enemmän rahaa! :)
noh.. vitsi vitsi.
mutta pitää sanoa että tunnen paljon ihmisiä ja suoraan sanoen köyhät ihmiset ovat paljon näppärämpiä löytämään elinkeino tapoja kuin rikkaat! Sillä kun rikas köyhtyy se useimmiten menee täysin lukkoon miten säästää menoissa! pienelläkin elitasolaskulla Ex-rikas ajaa itsensä vararikkoon eikä osaa dynaamisesti säädellä elintasoa!
ihmisiä kuin tuolla rapakon takana; ampuvat perheensä ja itsensä kun talous ja liiketoiminta kaatuvat. Ei voi kuin ihmetellä miksi todella vauras ihminen tekee sellaista kuin taas uutisista sai lukea. Tuskin sellaisesta asemasta aivan keppikerjäläiseksi joutuu kukaan koskaan. Todellisuuden taju on pahasti häiriintynyt monella suhteessa rahaan.