Dystonia?Mitä muuta tämä voi olla?

Epätietoisuus pahinta

Hei!

Tässä kuvaus oireistani,vastatkaa pliis jos jollain samankaltaisia tai kokemuksia dg.epäilyistäni!Olen 29vuotias,pienen tytön äiti.

Sairastanu masennusta v.2003 asti,lääkityksenä oli Cipralex joka vaihdettu nyt kesäkuussa-08 Efexoriin.Muuten aina ollu perusterve.

keväällä-08 alkanu PAHAT niska oireet.Kipu niskan ja pään alueella aivan uutta,en ole koskaan sellaista kokenu!Sitten oikea käsi puutui n.vkoksi aivan kuin "halvaantuneeksi".
Sairaslomaa,Sirdaludia:oireet helpotti n.vkossa.
Ajoittain yhä käsi puutuu/pistelee.

Nyt kesällä niskakipu tullut ikuiseksi vieraaksi.Lisänä alkoi aamukankeus.Siis n.1-2x/kk herään aamulla oloon että olisin jyrän alle jäänyt.Sattuu pahiten niska-hartiat-pää,mutta koko kroppa kankea ja arka.Ylösnousu tapahtuu hammasta purren ja lähes itkien.Tätä kestää n.vkon ajan,kunnes tilanne hieman helpottaa-hetkeksi.
Tav.särkylääkkeet ei anna pienintäkään vastetta,samoin Sirdalud tullut turhaksi.

Nyt uutena parin kk ajan lepovapina,joka pahinta pään alueella.Kun menen makaamaan,voi joku raajoistani(eniten oik.puoliset)nytkähtää ihan kuin "säpsähtäisin", pää voi käydä olalla tai leuka nousta äkisti.Päänvapinaa esiintyy kuitenkin myös istuessa ja seistessä.Se vain yksinkertaisesti tärisee.MM,kampaajalla sain kuulla ihmetystä "tuleeko helposti kylmiä väreitä" ja lääkäri melkein hermostui katsoessaan korviani,miksi "jännitän niin etten ole paikoillani".=( Kun en voi asialle mitään.

Niska on jäykkä ku mikä!Vaikka makaan,niin "tunnen" sen kokoajan.Nyt tärinä ja nykäykset pahentuneet viimeisien vkojen aikana huimasti,ovat päivittäisiä.

Myös elohiiriä on esiintynyt nyt muutaman kk sisällä kasvoissa ja vartalolla.Oikea käsi on kipuillut ihan kuin olisi "rasitusvamma".Ensin olkapää kipuili,nyt on siirtynyt kyynertaipeeseen.Mikään kipulääke,kylmägeeli tms ei auta.Kipu on KOVA!Toissailtana sääriä särki ja kolotti kun menin nukkumaan.Olisi tehnyt mieli upottaa ne kuumaan ämpäriin tai painella ja hieroa.Toisaalta olivat kosketusarkoja.

Sauna tuntuu hyvältä,mutta aamulla olen sitten raato.Samoin hieronta tuntuu hyvältä,mutta seur.aamu on itkua ja kärsimystä-> pahentavat tilannetta.

Fysiatri ja neurologi käyty läpi,samoin monet monet peruslääkärit.Tension necistä lähdettiin ,nyt vahvin dg.epäily on Dystonia.Neurologian polille odotan aikaa,epätietoisuus on tuskaa!!!

Lääkityksenä kokeiltu; Lähes kaikki perus paracetamolit tulehduskipulääkkeet,Sirdalud,Arcoxia,Tramal,Panacod,Diapam,ja nyt aloitettu Rivatril.
Tramal ainoa josta vaste kipuun,Rivatrilia otin ensimmäisen 0,5mg eilen illalla ja nukuin yön hyvin..en osaa muuta vielä siitä sanoa.

Tramal siis tällähetkellä ainoa pelastusrenkaani,muuten kärvistelisin puolet kuukaudesta sängyn pohjalla.

urheilu on jäänyt kokonaan-en jaksa saada itseäni liikkeelle.Venyttely on täyttä tuskaa-kuin yrittäisi taivuttaa rautakankea.Tällähetkellä kipu taas huipuissaan;yläselkä,varsinkin lapaluut ovat kuin tulessa,viiltävässä sellaisessa,ja niska ja pää kamalassa "puristuksessa".Käsi tärisee kun mm.juon lasista.

Aamu alkanut lääkityksellä tramal 100mg ja Rivatril 0,25mg.
Voisiko kyseessä olla kuitenkin fubromyalgia,jos vapina johtuisi Efexorista.(joka aloitettu nyt kesällä siis)Vai voiko kuulua fm;n?Olen ymmärtänyt että juuri pään vapinan ja nykäysten vuoksi dystonia on nyt päädg.epäily.
Itse kuitenkin kallistuisin fm:n,koska Tramalista on apua ja olen kärsinyt viimeiset 2,5v äärettömästä stressistä.

Jos kokemuksia,tietoa,vinkkejä,ihan mitä vaan,niin vastailkaahan.Parhaan avun ja tuen saisin niistä,joilla itsellä jonkinlaista vastaavaa,että olisi edes juttukumppani jonka kanssa vaihtaa ajatuksia.
Oon aina ollut energinen ja urheilullinen-nyt koko elämä menny alaspäin niin ettei perässä pysy.Myös paino noussu 12kg kahden vuoden aikana.=( Efexor poisti jatkuvan väsymyksen,mutta kyllä yhä saa tsempata itteään ettei jää aamulla sänkyyn päiväksi.orm.asioiden hoitaminen tuntuu raskaalta,oon kuin loppuun palanu raunio.Haluaisin vain nukkua ja nukkua ja nukkua ja herätä kun kaikki olisi taas hyvin.

-Kaikista vastauksista kiitollinen!-

10

7479

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mimili-67

      Hei
      Olen 41 v. mulla ei tuollaisia oireita, eikä tähän liittyvää, lähinnä kirjoitan siksi, että meitä nuoria on, joiden kanssa voi jutella. Katso juttu minkä kirjoitin tänne.

    • kohtalotoveri?

      Hei! Olen 24-vuotias nainen ja minulla samanlaisia oireita kun sinulla. Minulla kävely vaikeudet alkaneet n.15 vuotiaana. Jalat on tosi jäykät ja kramppailevat todella kivuliaasti.Myös niska,hartiat ja selkä kipeät ja sellaista polttavaa kipua ja myöskin hieronta pahentaa minullakin. Kylmä kangistaa huomattavasti. Illalla nukkumaan mennessä ja unen aikana minulla myös tulee säpsähtelyjä jalkoihin. Jalat ovat todella kipeät lähes kokoajan ja niissä on puristava ja kiristävä tunne. Myös sormista puristusvoimat heikentyneet ja voimat yleensäkin. Minulta löytyi magneettikuvista pohkeiden alueelta lihas rasvoittumista,marraskuussa otetaan lihasbiopsia ja verikokeita,lääkärin vahva epäilys:neurologinen dystrofia. Jännittää ja pelottaa....Onko sinulle tehty jalkojen magneettia?

      • alkuper.

        Hei ja kiitos vastauksista!

        Mulla ei ole tällähetkellä takana kuin kaularangan MRI kuvaus,fysiatrin ja neurologin tutkimukset.Aikaa odotan neurologianpkl:lle tarkempiin tutkimuksiin.

        Mulla jalkojen särky oli nyt uusi ilmiö,aiemmin lähinnä ollu vaivaa oikean käden kanssa. Mut oli kyllä kamala tunne-pakottava,puristava kipu polvista alaspäin.Tällähetkellä pohkeissa kramppituntemusta.eivät kramppaa,mutta tunne kuin joku olisi "sykkyrällä" niiden sisällä..ja toisessa pumppaa elohiiri.

        Epätietoisuus ja odottaminen on raskainta..ja oon huomannu et aikaa menee itsensä tarkkailuun kokoajan..ts.tuntuu ett elämä pyörii oireiden ympärillä.

        Oikein paljon voimia ja jaksamista sulle!!!KIrjoitellaan vointeja ja uutisia!


      • kohtalotoveri
        alkuper. kirjoitti:

        Hei ja kiitos vastauksista!

        Mulla ei ole tällähetkellä takana kuin kaularangan MRI kuvaus,fysiatrin ja neurologin tutkimukset.Aikaa odotan neurologianpkl:lle tarkempiin tutkimuksiin.

        Mulla jalkojen särky oli nyt uusi ilmiö,aiemmin lähinnä ollu vaivaa oikean käden kanssa. Mut oli kyllä kamala tunne-pakottava,puristava kipu polvista alaspäin.Tällähetkellä pohkeissa kramppituntemusta.eivät kramppaa,mutta tunne kuin joku olisi "sykkyrällä" niiden sisällä..ja toisessa pumppaa elohiiri.

        Epätietoisuus ja odottaminen on raskainta..ja oon huomannu et aikaa menee itsensä tarkkailuun kokoajan..ts.tuntuu ett elämä pyörii oireiden ympärillä.

        Oikein paljon voimia ja jaksamista sulle!!!KIrjoitellaan vointeja ja uutisia!

        Osaakohan kukaan sanoa kuuluuko tähän sairauteen sellainen oire että kävellessä lähtee "aalto" päästä varpaisiin ja samalla vie kaikki voimat ja tuntuu että kaatuu eikä pysty kävelemään,eli kaikki siis lamaantuu hetkeksi,samalla huimaa myös jonkin verran. Normaali tila palautuu melko nopeasti. Näitä kohtauksia tulee muutaman kerran viikossa nyt ollut muutaman viikon ajan. Kenelläkään vastaavaa???


    • Dystonikko jo n. 15 vuotta

      hei, ja ens innäkin jaksamista ja halaus sinulle vaikeana aikana! Olen sairastanut servikaalista dystoniaa 15 vuotta ja oireet kuulostavat juuri nykimisten ja niiden laadun vuoksi dystonialta. Varma en tietysti voi olla, neurologi on ainoa joka voi diagnoosin tehdä. Koska epätietoisuus on todella raskasta ja kaikenlaisia pelkoja on mielessä, sinun pitäisi pian päästä neurologille. Ammattitaitoisen neurologin pitäisi kyetä tunnistamaan dystoniaoireet heti. Toki muutkin vaihtoehdot pitää sulkea pois. Itselläni sairastumisen alkuvaihe oli rankin, koska juoksin lääkäriltä (muulta kuin neurologilta) toiselle ja sain lähinnä vähätteleviä, mielenterveyttäni koskevia kommentteja tyyliin "onko sinulla stressiä" tai "oletko harkinnut terapiaa", ja vihdoin varasin suoraan yksityiselle neurologille ajan. Tämä lääkäri tunnisti oireeni heti. Muut neurologiset sairaudet suljettiin pois ja aloitin fysioterapian ja sain lääkkeet, jotka myös nostivat mielialaa, koska olin henkisesti aivan romahduspisteessä. Oireet kipuineen ja muineen hyvin samat kuin sinulla. Nykyisin sairaus on hallinnassa, saan botuliinruiskeet niskaan ja hartioihin n. 4 kk välein, ja suun kautta Rivatril 0,5 mg ehkä puolikas aamuisin että pää ei "nakkele" töissä. Ja kun tulee pahoja kausia, otan Rivatrilia 2-3 kpl päivässä (väsyttää mutta nykimistä parempi vaihtoehto : ). Koitan välillä pitää päivän pari ilman Rivatrilia esim viikonloppuna ja lomilla,jotta sietokyky ei kasvaisi. Nykyisin elän suht normaalia elämää, kipuja on ajoittain mutta siihenkin on tottunut. Masennus iskee silloin kun kipu on kova (kuvailemasi) ja tuntuu että se ei ikinä lopu, mutta vuosien varrella on tullut tieto ja luottamus että vaikea kausi MENEE ohi vaikkei sillä hetkellä tunnu. Silloin kun odotin diagnoosin vahvistusta n 15 v sitten, olin äärimmäisen ahdistunut, masentunut ja väsynyt fyysisesti ja henkisesti. Tietäisitpä, miten tuntuu silloisilta omilta ajatuksilta se kun sanot että "voisipa vaan nukkua ja kun aamulla herää, kaikki olisi hyvin"! Kirjoitin siksi niin pitkän tarinan, että tuli niin ne raskaat muistot sairauden alussa mieleen, vaikka tietysti en voi tietää onko sinulla juuri dystonia. Ja toisaalta hyvä mieli itseni suhteen koska tilanne on niin huimasti parantunut minulla alkuajoista. Toivottavasti olet jo saanut tietää! Paljon jaksamista ja parempaa jat koa sinulle, klisee muua totta: et ole yksin! Ja dystonia on muuten siinä mielessä "kiitollinen" sairastettava, että vaikka onkin parantumaton, se alun kauheuden jälkeen alkaa hyvällä lääkityksellä helpottua ja useimmilla "muuttaa muotonsa" paremmaksi! Tsemppiä ja vielä iso halaus! T. Nainen 39 v, jo vuosia hyvin dystonian kanssa pärjännyt ja elämästä nauttinut

      • Dystonia-potilas

        Liitänpä oman stoorini tähän ketjun jatkeeksi. Miä sain servikaalisen dystonian diagnoosin tämän vuoden syyskuussa. Ensimmäiset botoxit pistettiin samalla kerralla. Sitä ennen oli yksi neurologin käynti ja sen jälkeen dystoniaan erikoistuneen neurologin varmistus asiasta ja ne pistokset.

        Pistoksista voin huomata olleen apua nyt kun niiden teho on hiipumassa ja pää taas puoltaa oikealle kiitettävissä määrin. Myös vapina on voimistunut taas. Pientä jomotusta päässäkin on tuon tuosta taas. Aiemmin oli muutaman päivän särkyjaksoja ja niihin taas palataan jos pistoksia en ottaisi. Pistokset aiheuttivat aika epämukavan olotilan pariksi viikoksi pistämisen jälkeen. Jouduin olemaan muutaman päivän jopa sairaslomalla. Niskat muljui, pää saattoi jumittua vasemmalle puolelle ja vasemmalta keskiasentoon kääntäessä niskoissa muljahti ja vastusti jonkin verran. En jaksanut kunnolla kannatella päätäni ja olisin tarvinnut oikeastaan niskatuen ensimmäiseksi viikoksi helpottamaan oloa. Kumarrella ei voinut kun pää retkahti ja hiusten pesu oli vaikeaa kun piti toisella kädellä tukea päättä jos taivutti sitä yhtään mihinkään suuntaan, ylös tai alas.

        Itselläni ei ole ollut rajuja kipuja niskoissa ja hartioissa, mutta erittäin tympeästi ovat kuitenkin olleet jumissa ja sitä myötä aiheuttaneet hyvin usein huimausta ja päänsärkyä. Minulla tuo niskojen jumi on ollut jo niin kauan jatkuvasti päällä, että miellän sen melkein jo normaalitilaksi.

        Kaikki lähti kohdallani pään vapinasta joka on alkanut jo monia vuosia sitten. Sain aikanaan diagnoosiksi essentiaalivapinan. Olin asiakaspalvelutyössä ja se alkoi haitata minua kun asiakkaat saattoivat huomauttaa tai kysyä asiasta. En suostunut ottamaan bentsopohjaisia lääkkeitä vaivaan ja beetasalpaaja ei sovi minulle. Niinpä yritin pärjätä ilman. Jatkuvat niska ja hartiavaivat saattelivat minut sitten työterveyslääkärille joka laittoi lähetteen fysioterapeutille. Fysioterapeutti huomautti pään kääntymisestä ja kallistumisesta oikealle. Ohjeiden mukaan aloin keskittää päätäni tietyin liikkein ja toimimistavoin vastakkaiseen suuntaan ja keskilinjaan. Ei apua.

        Puoli vuotta tuon jälkeen tajusin, että pääni nykii lähinnä vain oikealle ja hiukan myös pystysuunnassa. Lisäksi oikealle kallistuminen ja kääntyminen on pahentunut lyhyen ajan sisällä (vuosi). Olen myös alkanut usein purra hampaitani yhteen, onneksi en kuitenkaan öisin. On myös epämääräisiä lihasnytkähdyksiä käsissä ja jaloissa.

        Kyllä tämän sairauden kanssa pystyy elämään vaikka se ei aina helppoa ole. Helppoa ei aina myöskään ole ihmisten katseet ja ennakkoluulot. Itse olen ollut tästä sairaudestani avoin. Olen sen kohdalleni hyväksynyt ja sillä ei voi minua satuttaa enää. Joulu-ammikuun aikana saisin mennä ottamaan toisen botoxkierroksen. Ensimmäisellä kerralla annostus oli vain 60%. Hieman tuli vaikutusta nielemiskykyyn ja kaikista pahiten pelkään 100%:n annostuksella tulevaa nielemisvaikeutta. Onhan se lähes tuplasti tujumpi satsi botoxia joten sen täytyy tuntua enemmän. Aika näyttää miten käy, mutta aion silti ottaa pistokset. Oli ihan helpottavaa kun pää ei koko ajan vetänyt oikealle ja vapinakin helpottui kivasti, ei silti täysin.


    • jeccika!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

      kirjoitin tuossa vähän aikaa sittten juuri palstalle, pelokkuuttani:(

      Eli pikku sikollani alkoi dystonia jo 9v ja isosiskollani 28v:( itse olen 33v ja pelottaa milloin alan oireilla.

      Pikku siskollani on koko vartalon dystonia se on aivan kamalaa....toisella siskolla on torsio Dystonia eli niska ja kädet:(

      Pikkusiskollani lähti sairauden alussa jalat alta. hän ei voinut kohta kuin loikkia sen jälkeen tauti eteni nopeaa. Hän joutui pyörätuoliin ja nyt makaa vaan sängyssä kun mikään asento ei ole hyvä.

      Toisella siskolla alkoi käden vapinasta, kirjoittaessa painoi voimakkaasti. Urheilu pahenti Dystoniaa... eli voimakkaat lihas liikkeet, mutta toisaalta taas olen lukenut että joillain auttaa esim. juokseminen rentoutumaan.

      Pahalta kuullostaa tuo sinun tapaus, olen niin surullinen puolestasi. Toivottavasti se ei ole dystonia mikä sinua vaivaa...rukoilen puolestasi. En ole uskovainen mutta kyllä itsellä on suuri pelko ja suru sisällä.

      Minun pitäisi mennä kokeisiin mutta en uskalla... pelkään että minulla todetaan se ja en pysty elämään sen ajatuksen kanssa. Koko elämäni katsonut kun siskoni on kärsinyt ja jos sitten minäkin. Entä sitten pieni lapseni???

      Olin päättänyt että ennen raskautta tai jos tulen raskaaksi käyn ottamassa näytteet mutta enpä kerinnyt. Raskaana ollessani olin paniikissa että teenkö abortin että lapsellani ei varmasti jatku dystonia.... en voinut....lapsi syntyi ja on maailman ihanin, kuten jokaisesta äitistä oma lapsi.

      Nyt pelottaa....entä jos minä kannan geeniä sisälläni periten sen esim. äidiltäni? nyt se on pienessä lapsessanikin? se on minun syytä kaikki.

      en kestä...jos tahdot vaihtaa ajatuksia kirjoita mulle [email protected]

      toivon sinulle pikaista paranemista! haleja!

    • hoitaja

      Olen kärsinyt kertomistasi oireista yli vuoden ja pyysin työterveyslääkäriä kirjoittamaan lähetteen neurologille, ei kirjoittanut. Minulla ei ole tosin noita kaikkia kertomiasi oireita, mutta aamuisin pään lepovapina, pää tahtoo kääntyä oikealle, töissä yritän olla.. Oikeastaan oireet alkoivat jo muutamia vuosia sitten, nyt tilanne on tosi paha ja liian helposti alkoholi auttaa oireisiin, mutta aiheuttaa sitten tosi pahoja ongelmia muuten. Lääkkeetkään (Diapam ja Tenox) eivät auta.
      Vaikka olet kirjoittanut viestisi aikoja sitten, vastasin, kun oireet ovat niin samanlaisia. Lääkärille puhuin dystoniasta aikoinaan, ei tunnu ymmärtävän, kun vo:lla yritän olla "normaali" ja nojaan päätä käsiini. Ei tätä kestä!

      • harzu run

        Kiitos tästä viestiketjusta, jonka dystoniasta löysin. Oli paljon apua ja antaa voimia lukea jo pidempään sairastelleiden selviytymisestä. Minulla todettiin servikaalinen dystonia tänä vuonna parin vuoden epätietoisuuden jälkeen. Näyttää olevan yleistä, ettei sairautta heti tunnisteta kuin poikkeustapauksissa ja joillakin tosiaan pompottelu ja kärsimys jatkuu vuosia.

        Eihän se diagnoosi sairautta poista, mutta kyllä se helpotttaa kun tietää mistä on kysymys ja alkaa saada hoitoa. Parhaat vastaukset ja vertaistuen olen saanut näistä nimettömistä kokemuksista, joita täällä on kerrottu. Tänne löysin ensimmäisenä kun sain diagnoosin ja lähdin etsimään sanahaulla tietoa. Ilman tänne kerrottuja kokemuksia olisi ainakin oma sairasteluni jäänyt monta rohkaisevaa hetkeä vaille.

        Dystoniayhdistyksen sivuilla on ollut myös foorumi, jossa on saanut hienosti vertaistukea. Olen sinne kirjoitellut ja jotenkin tämä kirjoittelu vaan auttaa jaksamaan. Sivut eivät tällä hetkellä toimi, ovat ehkä päivittymässä tai muuten uudistumassa. Toivottavasti jonkunlainen avoin foorumi tulee jatkossakin säilymään myös tämän palstan lisäksi.

        Olen itse kirjoitellut sairastumisestani ja kokemuksistani myös blogiin, joka löytyy haulla "Katse vasempaan päin". Eli sairastan servikaalista dystoniaa, joka kiskoo päätäni vasempaan.

        http://harzurun.blogspot.fi

        Mielelläni lukisin muidenkin blogeja jos sellaisia löytyisi, itse en ole kuin pari löytänyt. Avoimuus ei ole aina helppoa, varsinkaan sairastelun kanssa, mutta on näistä kertomuksista vuosienkin päästä paljon apua. Tietää ainakin, että moni muukin kipuilee samantyylisten vaivojen kanssa ja selviää kuitenkin päivästä ja yöstä toiseen.

        Voimia kaikille! Teille jotka tänne vuosia sitten kirjoittelitte ja teille jotka minun laillani löydätte näitä kirjoituksia yksin kipuillessanne ja pohtiessanne.


    • theamy

      Hei,

      tutullani on ollut tuo diagnoosi jo pitkän aikaan. Nyt hän löysi yhteyden sairautensa ja Venäjällä löydetyn "uuden" parasiitin välillä käytyään bioresonanssi testissä. Aika järkyttävää infoa, mutta suosittelen että tutustutte asiaan. Löysin pari linkkiä aiheesta englanniksi jotka kannattaa lukea huolella läpi (käytä vaikka Google translatea jos englanti ei suju):
      http://en.shram.kiev.ua/top/patents_medicine/medicine_13/medicine_4.shtml

      https://cassiopaea.org/forum/index.php?topic=32749.0

      Huom! Tämä ei ole mikään joukki vaan tosista totta! Ystävälläni, joka sairastaa Dystoniaa, on nyt myös todettu tuo Ropeworm. Kun luen noita ensimmäisessä linkissä olevia oireita niin kuulostavat oikeilta (mm. neurologisia oireita, vapina).

      Ainakaan tuosta suositellusta hoidosta ei ole haittaa. Tässä siitä ohjeet:
      For those interested here is the method for the main treatment as I best understand it:
      • Before beginning the treatment do one 2 litre water enema (Temperature=20-22°C) to cleanse.
      • There is the suggestion that the next enema should be done between 1am and 2am due to it being the time period that parasites in general are most active.
      • Eucalyptus Leaves Broth enema Recipe:
      Put 30 grams of Eucalyptus leaves in 1 litre of boiling water and boil for 15min. Then cover and leave to soak for 2-3 hours. Immediately prior to use reheat to 40-42 C strain and add 15-30 drops of Eucalyptus oil.
      • Administer Eucalyptus Broth Enema and hold for 15-20min. After release administer another enema with 200ml of Lemon Juice.
      • Follow this with a 2 litre water enema in the same manner as you began.
      • Treatment method should be done for 8-10 days

      Eipä ainakaan ole haittaa kokeilla tuota puhdistusta! Jos ei tuota ropeworm:ia ole niin on muutenkin hyvä puhdistaa suolta aikaajoin.

      Toivottavasti tästä on apua!

      Amy

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ominaisuutta arvostat eniten hänessä?

      Ihastuksessasi, rakkautesi kohteessa
      Ikävä
      148
      2473
    2. Miksi mies kääntyy poispäin

      Ja teeskentelee, ettei näe minua, kun törmäämme vahingossa? 🫣
      Ikävä
      176
      1694
    3. Kysy jotain kaivatultasi

      Laita tunnisteet molemmista
      Ikävä
      92
      1588
    4. Kerro kaivatustasi.

      1. Minkälainen koti 2. Ammatti 3. Ulkonäkö 4. Ikä
      Ikävä
      69
      1543
    5. Kai me nainen jollain tasolla tykätään

      Toisistamme kun tämä on kestänyt niin kauan
      Ikävä
      79
      914
    6. Kesä, kesä!

      Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k
      Tunteet
      6
      895
    7. Minkälaisesta seksistä

      haaveilet kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      68
      861
    8. Tarkkanäköisyys

      Oon muuten pirun hyvä huomaamaan asioita! Senhän sä varmaan kyllä jo tiesitkin.
      Ikävä
      59
      825
    9. Milloin viimeksi

      Tunsit perhosia vatsassa? 🦋🦋
      Ikävä
      61
      798
    10. Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.

      Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes
      Maailman menoa
      152
      755
    Aihe