Tässä värssyjä heille jotka menettivät läheisen
23.9 hyvin ikävällä tavalla, ilman omaa syytään.
Värssypaketti
Ei mahdu se asia sanoihin,
ei lauseisiin, ei kyyneliin,
miten paljon sä meille merkitset.
On kuvasi piirtynyt sydämiin,
sinä ansaitset parhaimmat kiitokset.
Kaikki opetus elämästä
mikä sinulta saatu on,
on sisältö enemmästä
se rakkaus pyyteetön.
Siksi lausumme kiitoksen sulle
kaikesta mitä annoit meille.
Vain muistot ja rakkaus lohduttaa,
olkoon leposi rauhaisaa.
On kuin aurinko laskenut ois,
isän silmä kun hiljaa sammui pois
Koskaan ei tiedä,
onko aikaa paljon vai vähän.
Yhtäkkiä vain huomaa,
se päättyi tähän.
Kun sammui sydän läheisen,
on aika surun hiljaisen.
Kun iäisyyden kutsu soi,
ei ihmiskäsi mitään voi.
On lähdön hetki salainen,
vain Luoja yksin tietää sen.
On tiedossa yksin Korkeimman,
miten pitkä on taival vaeltajan.
Siksi lausumme kiitoksen sulle
kaikesta mitä annoit meille.
Vain muistot ja rakkaus lohduttaa,
olkoon leposi rauhaisaa.
On kuin aurinko laskenut ois,
silmäsi kun sammui pois
Voit itkeä hänen lähtöään
tai iloita hänen elämästään.
Voit sulkea silmäsi ja rukoilla,
että hän palaa tai avata silmäsi
ja nähdä sen minkä hän jätti jälkeensä.
Sydämesi voi olla tyhjä, koska et näe häntä enää,
tai sen voi täyttää rakkaus jonka yhdessä jaoitte.
Voit kääntää selkäsi huomiselle ja
elää menneessä tai iloita huomisesta
menneen voimalla.
Voit joko muistaa vain sen,
että hän on poissa tai vaalia hänen muistoaan ja
antaa sen elää.
Voit antaa kyynelten huuhtoa
hänen muistonsa mielestäsi
tai tehdä niinkuin hän haluaisi:
hymyillä, avata silmäsi, rakastaa
ja jatkaa elämää.
Usko valoisasti, rakasta runsaasti
ajattele totta ja tee oikein.
****
Ei enää matkallasi karikoita, ei myrskyjä,
vain tyyntä ulappaa ja lokkien kirkunaa.
Määränpää sinulla tiedossa on,
et tarvitse karttaa, et kompassia.
***
Sydämeeni jäi suuri ikävä,
mutta sinulla on hyvä olla.
***
Nyt kellot soi, tahdoit kuulla sen.
Kun taistelu päättynyt on viimeinen,
Vielä eilen taistelit, nyt täytyy sun luovuttaa.
Paljon siis jää jälkeesi sun,
kauniit muistot elämän taistelun.
Me emme tienneet lähtösi lähenevän,
eikä ajan vähenevän.
Muisto kaunis vie eteenpäin meitä,
vaik'on sydän,silmät täynnä kyyneleitä.
Ei päivää tiedä, ei hetkeä kukaan
milloin on mentävä noutajan mukaan.
Kauniina nauhana vuosien päivät
helmenä jokainen muistoksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmistä en yhdenkään kadota sallis.
Päämme nyt painuu, sydän on hiljaa
me nöyrrymme edessä noutajan.
Hän korjannut on tähkän mi taipui,
on auttanut häntä ken matkalla vaipui.
Voit itkeä hänen lähtöään
tai iloita hänen elämästään.
Voit sulkea silmäsi ja rukoilla,
että hän palaa tai avata silmäsi
ja nähdä sen minkä hän jätti jälkeensä.
Sydämesi voi olla tyhjä, koska et näe häntä enää,
tai sen voi täyttää rakkaus jonka yhdessä jaoitte.
Voit kääntää selkäsi huomiselle ja
elää menneessä tai iloita huomisesta
menneen voimalla.
Voit joko muistaa vain sen,
että hän on poissa tai vaalia hänen muistoaan ja
antaa sen elää.
Voit antaa kyynelten huuhtoa
hänen muistonsa mielestäsi
tai tehdä niinkuin hän haluaisi:
hymyillä, avata silmäsi, rakastaa
ja jatkaa elämää.
Usko valoisasti, rakasta runsaasti
ajattele totta ja tee oikein.
Ei enää matkallasi karikoita, ei myrskyjä,
vain tyyntä ulappaa ja lokkien kirkunaa.
Määränpää sinulla tiedossa on,
et tarvitse karttaa, et kompassia.
Sydämeeni jäi suuri ikävä,
mutta sinulla on hyvä olla.
Nyt kellot soi, tahdoit kuulla sen.
Kun taistelu päättynyt on viimeinen,
Vielä eilen taistelit, nyt täytyy sun luovuttaa.
Paljon siis jää jälkeesi sun,
kauniit muistot elämän taistelun.
Ei päivää tiedä, ei hetkeä kukaan
milloin on mentävä noutajan mukaan.
Tuli sulle nyt vuoro lähteä pois,
juuri kun kesä kaunein tullut nyt ois.
Kauniina nauhana vuosien päivät
helmenä jokainen muistoksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmist? en yhdenkään kadota sallis?.
Päämme nyt painuu, sydän on hiljaa
me nöyrrymme edessä noutajan.
Hän korjannut on tähkän mi taipui,
on auttanut häntä ken matkalla vaipui.
Tässä lohdutiuksen sanoja joita olen poiminut,
toivon kaikille enkeleitä matkaan.
Sytytetään kynttilät kaikille!
23.9 hyvin ikävällä tavalla, ilman omaa syytään.
Värssypaketti
Ei mahdu se asia sanoihin,
ei lauseisiin, ei kyyneliin,
miten paljon sä meille merkitset.
On kuvasi piirtynyt sydämiin,
sinä ansaitset parhaimmat kiitokset.
Kaikki opetus elämästä
mikä sinulta saatu on,
on sisältö enemmästä
se rakkaus pyyteetön.
Siksi lausumme kiitoksen sulle
kaikesta mitä annoit meille.
Vain muistot ja rakkaus lohduttaa,
olkoon leposi rauhaisaa.
On kuin aurinko laskenut ois,
isän silmä kun hiljaa sammui pois
Koskaan ei tiedä,
onko aikaa paljon vai vähän.
Yhtäkkiä vain huomaa,
se päättyi tähän.
Kun sammui sydän läheisen,
on aika surun hiljaisen.
Kun iäisyyden kutsu soi,
ei ihmiskäsi mitään voi.
On lähdön hetki salainen,
vain Luoja yksin tietää sen.
On tiedossa yksin Korkeimman,
miten pitkä on taival vaeltajan.
Siksi lausumme kiitoksen sulle
kaikesta mitä annoit meille.
Vain muistot ja rakkaus lohduttaa,
olkoon leposi rauhaisaa.
On kuin aurinko laskenut ois,
silmäsi kun sammui pois
Voit itkeä hänen lähtöään
tai iloita hänen elämästään.
Voit sulkea silmäsi ja rukoilla,
että hän palaa tai avata silmäsi
ja nähdä sen minkä hän jätti jälkeensä.
Sydämesi voi olla tyhjä, koska et näe häntä enää,
tai sen voi täyttää rakkaus jonka yhdessä jaoitte.
Voit kääntää selkäsi huomiselle ja
elää menneessä tai iloita huomisesta
menneen voimalla.
Voit joko muistaa vain sen,
että hän on poissa tai vaalia hänen muistoaan ja
antaa sen elää.
Voit antaa kyynelten huuhtoa
hänen muistonsa mielestäsi
tai tehdä niinkuin hän haluaisi:
hymyillä, avata silmäsi, rakastaa
ja jatkaa elämää.
Usko valoisasti, rakasta runsaasti
ajattele totta ja tee oikein.
****
Ei enää matkallasi karikoita, ei myrskyjä,
vain tyyntä ulappaa ja lokkien kirkunaa.
Määränpää sinulla tiedossa on,
et tarvitse karttaa, et kompassia.
***
Sydämeeni jäi suuri ikävä,
mutta sinulla on hyvä olla.
***
Nyt kellot soi, tahdoit kuulla sen.
Kun taistelu päättynyt on viimeinen,
Vielä eilen taistelit, nyt täytyy sun luovuttaa.
Paljon siis jää jälkeesi sun,
kauniit muistot elämän taistelun.
Me emme tienneet lähtösi lähenevän,
eikä ajan vähenevän.
Muisto kaunis vie eteenpäin meitä,
vaik'on sydän,silmät täynnä kyyneleitä.
Ei päivää tiedä, ei hetkeä kukaan
milloin on mentävä noutajan mukaan.
Kauniina nauhana vuosien päivät
helmenä jokainen muistoksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmistä en yhdenkään kadota sallis.
Päämme nyt painuu, sydän on hiljaa
me nöyrrymme edessä noutajan.
Hän korjannut on tähkän mi taipui,
on auttanut häntä ken matkalla vaipui.
Voit itkeä hänen lähtöään
tai iloita hänen elämästään.
Voit sulkea silmäsi ja rukoilla,
että hän palaa tai avata silmäsi
ja nähdä sen minkä hän jätti jälkeensä.
Sydämesi voi olla tyhjä, koska et näe häntä enää,
tai sen voi täyttää rakkaus jonka yhdessä jaoitte.
Voit kääntää selkäsi huomiselle ja
elää menneessä tai iloita huomisesta
menneen voimalla.
Voit joko muistaa vain sen,
että hän on poissa tai vaalia hänen muistoaan ja
antaa sen elää.
Voit antaa kyynelten huuhtoa
hänen muistonsa mielestäsi
tai tehdä niinkuin hän haluaisi:
hymyillä, avata silmäsi, rakastaa
ja jatkaa elämää.
Usko valoisasti, rakasta runsaasti
ajattele totta ja tee oikein.
Ei enää matkallasi karikoita, ei myrskyjä,
vain tyyntä ulappaa ja lokkien kirkunaa.
Määränpää sinulla tiedossa on,
et tarvitse karttaa, et kompassia.
Sydämeeni jäi suuri ikävä,
mutta sinulla on hyvä olla.
Nyt kellot soi, tahdoit kuulla sen.
Kun taistelu päättynyt on viimeinen,
Vielä eilen taistelit, nyt täytyy sun luovuttaa.
Paljon siis jää jälkeesi sun,
kauniit muistot elämän taistelun.
Ei päivää tiedä, ei hetkeä kukaan
milloin on mentävä noutajan mukaan.
Tuli sulle nyt vuoro lähteä pois,
juuri kun kesä kaunein tullut nyt ois.
Kauniina nauhana vuosien päivät
helmenä jokainen muistoksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmist? en yhdenkään kadota sallis?.
Päämme nyt painuu, sydän on hiljaa
me nöyrrymme edessä noutajan.
Hän korjannut on tähkän mi taipui,
on auttanut häntä ken matkalla vaipui.
Tässä lohdutiuksen sanoja joita olen poiminut,
toivon kaikille enkeleitä matkaan.
Sytytetään kynttilät kaikille!
Vastaukset 4
Vanhimmat
nukahdin puolessa välissä..
Värssy , vaikka muutama rivi voi tuoda lohtua surevalle , oikein asetetut sanat !
Kiitos kirjoittajalle !
kyllä yksi suruvalitteukortti lohdittu tai ainakin laittoi suremaan ja työstämään asiaa oiein kunnolla, joten kyllä oikea reaktio on esittää suruvalittelut.
Olen samaa mieltä! Halaus tai lohduttavat sanat ja kuunteliminen auttaa suruun ja tietysti se kukkapuska. Silloin helpommin tulee se itku ja vie mukanaan ainakin hiukan pahaa mieltä pois. Toivottavasti kasvattajat jatkossa entistä enemmän olisivat läsnä jo lapsina niin ehkä emme tulevaisuudessa kohtaisi ainakaan näin montaa surua yhtäaikaa. Tietysti ainahan surua tulee luonnollisten onnettomuuksien seuraamuksena, ja se on tottakai kauhean surullista mutta vieläkin surullisempaa on tämmöset terroriteot joita olemme vuosien varrella joutuneet kokemaan. Voi kumpa kaikki lapsensa menettäneet saisivat lohtua jostain niitä sanoja halauksia jne. Sankari opettaja oli taas mukana tässä toisessakin järkyttävässä tapahtumassa ja pelasti ainakin muutaman ihmishengen, ja urheutensa seurauksena kuoli itse. Enkeleitä kaikille!