Koulukiusaaminen valtamediassa

Olen koulukiusattu. Minua on kiusattu yläasteella, lukiossa ja jonkin verran myös yliopistossa. Kiusaajinani on ollut sekä oppilaita että opettajia. Näin ollen henkilökohtaisistakin syistä minua kiinnostaa ja ihmetyttää seuraava kysymys: Miksi Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jälkeen valtamediassa ei ole puhuttu koulukiusaamisesta? Missä ovat ajankohtais- ja keskusteluohjelmat joissa aiheena on kiusaaminen? Miksi ei haastatella lapsi- ja nuorisoasiantuntijoita, koulupsykologeja, ministereitä ja opettajia koulukiusaamisesta, vaikka netin keskustelupalstoja lukiessa käy selväksi, että kansalaisten mielestä koulukiusaaminen on ollut suurin yksittäinen syy molempiin ammuskeluihin? Tällainen kuva minulle on ainakin tullut lukiessani nettikirjoittelua kouluammuskeluja koskien. Median tehtävä on heijastaa kansalaisten ajatuksia ja tulkintoja, kohdentaa kysymyksensä ja esittää yhteiskuntakritiikkiä kadun miehen ja naisen näkökulmasta. Miksi näin ei tapahdu? Jo Jokelan jälkeen ihmettelin valtamedian vaikenemista asiasta, ja nyt Kauhajoen jälkeen kiusaamisaihetta ei ole juuri edes sivuttu näissä lukuisissa syiden puimisohjelmissa...

Minusta on lähes naurettavaa, että valtamediassa kys. aiheen tiimoilta haastateltavina olleet päättäjät ja erilaiset asiantuntijat ehdottavat ratkaisuksi kouluampumisiin lisärahoitusta junnu-urheiluun ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin, kuntien nuorisotiloihin satsaamista jne. Sitten toinen kestoratkaisu on tietysti netin valvonnan tehostaminen, kolmas aseiden saannin hankaloittaminen, nämäkin ratkaisuyritykset menevät aivan päin honkia. Ja sitten ovat nämä yleisen ja abstraktin tason "yhteisöllisyyden lisääminen ratkaisee kaiken"-lässyttäjät. Jonkin verran on myös haettu syytä ihan ampujien yksilöpsykologiasta, ja tässä ratkaisuna nähdään psykiatrinen interventio pahoinvoivan ihmisen elämään yhteiskunnan taholta. Joka tapauksessa se kaikkein olennaisin, koulukiusaaminen, jää valtamediassa täysin vaille huomiota. Esim. itse olen kuitenkin lähes varma siitä, että kumpaakaan näistä tragedioista ei olisi tapahtunut ilman tekijän kiusatuksi, nöyryytetyksi ja syrjityksi tulemista koulu- (ja armeija-) yhteisössä.

Toivoisin näkeväni tv:ssä näihin ampumistragedioihin liittyen haastattelu- tai keskusteluohjelman (mielellään useampia), jossa käsiteltäisiin koulukiusaamista ilmiönä, sen mahdollisia traagisia seurauksia, sekä analysoitaisiin paitsi kiusatun psyykettä, myös kiusaajan psykopaattista persoonaa. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että juuri kiusaaja-osapuolen psyyke ja persoona patologisoitaisiin ja nähtäisiin varsinaisena ongelmana, ongelman lähteenä. Nyt on valitettavasti käynyt juuri päinvastoin.
2132
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Todella monelle Kauhajoen uutisten lukijalle tuli varmasti ahaa-elämys: KOULUKIUSATTU TAAS!

Olet oikeassa siinä, että ensimmäisiä toimenpiteitä näiden tapausten jälkeen pitäisi olla suunnitelmat siitä, kuinka koulukiusaamiseen voisi puuttua entistä tehokkaammin.

Olen kuullut kommentteja tyyliin: "minäkin olen koulukiusattu, mutta en kulje ympäriinsä ampumassa ihmisiä". Nämä ovat typeriä. Eihän sen tarvitse olla kuin yksi henkilö sadastatuhannesta, jonka kokema psyykkinen paine yhdistettynä persoonallisuuden ominaisuuksiin ja aseen omistukseen tuottaa ikävän lopputuloksen.

Itse en joutunut koulukiusatuksi, mutta olen joutunut kokemaan sen aiheuttamia lieveilmiöitä välikäden kautta. Tiedättehän: paska valuu aina alaspäin. Voi niitä, jotka ovat alempana.

Äänestä

pistää Suomen sekaisin. Koulukiusaaminen jää
vähälle huomiolle, kun sitä harrastavat myös
opettajat. Poliitikot ym tietävät sen siinä
sen juju. Kun muutama ampuu kiusaajansa, niin
kyllä siitä puhutaan. Näin tulee käymään taas.
Ei aselaki auta, kyllä pyssyn saa. Sai kieltolain
aikana viinakin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


.Matilda.. kirjoitti:

Olen koulukiusattu. Minua on kiusattu yläasteella, lukiossa ja jonkin verran myös yliopistossa. Kiusaajinani on ollut sekä oppilaita että opettajia. Näin ollen henkilökohtaisistakin syistä minua kiinnostaa ja ihmetyttää seuraava kysymys: Miksi Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jälkeen valtamediassa ei ole puhuttu koulukiusaamisesta? Missä ovat ajankohtais- ja keskusteluohjelmat joissa aiheena on kiusaaminen? Miksi ei haastatella lapsi- ja nuorisoasiantuntijoita, koulupsykologeja, ministereitä ja opettajia koulukiusaamisesta, vaikka netin keskustelupalstoja lukiessa käy selväksi, että kansalaisten mielestä koulukiusaaminen on ollut suurin yksittäinen syy molempiin ammuskeluihin? Tällainen kuva minulle on ainakin tullut lukiessani nettikirjoittelua kouluammuskeluja koskien. Median tehtävä on heijastaa kansalaisten ajatuksia ja tulkintoja, kohdentaa kysymyksensä ja esittää yhteiskuntakritiikkiä kadun miehen ja naisen näkökulmasta. Miksi näin ei tapahdu? Jo Jokelan jälkeen ihmettelin valtamedian vaikenemista asiasta, ja nyt Kauhajoen jälkeen kiusaamisaihetta ei ole juuri edes sivuttu näissä lukuisissa syiden puimisohjelmissa...

Minusta on lähes naurettavaa, että valtamediassa kys. aiheen tiimoilta haastateltavina olleet päättäjät ja erilaiset asiantuntijat ehdottavat ratkaisuksi kouluampumisiin lisärahoitusta junnu-urheiluun ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin, kuntien nuorisotiloihin satsaamista jne. Sitten toinen kestoratkaisu on tietysti netin valvonnan tehostaminen, kolmas aseiden saannin hankaloittaminen, nämäkin ratkaisuyritykset menevät aivan päin honkia. Ja sitten ovat nämä yleisen ja abstraktin tason "yhteisöllisyyden lisääminen ratkaisee kaiken"-lässyttäjät. Jonkin verran on myös haettu syytä ihan ampujien yksilöpsykologiasta, ja tässä ratkaisuna nähdään psykiatrinen interventio pahoinvoivan ihmisen elämään yhteiskunnan taholta. Joka tapauksessa se kaikkein olennaisin, koulukiusaaminen, jää valtamediassa täysin vaille huomiota. Esim. itse olen kuitenkin lähes varma siitä, että kumpaakaan näistä tragedioista ei olisi tapahtunut ilman tekijän kiusatuksi, nöyryytetyksi ja syrjityksi tulemista koulu- (ja armeija-) yhteisössä.

Toivoisin näkeväni tv:ssä näihin ampumistragedioihin liittyen haastattelu- tai keskusteluohjelman (mielellään useampia), jossa käsiteltäisiin koulukiusaamista ilmiönä, sen mahdollisia traagisia seurauksia, sekä analysoitaisiin paitsi kiusatun psyykettä, myös kiusaajan psykopaattista persoonaa. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että juuri kiusaaja-osapuolen psyyke ja persoona patologisoitaisiin ja nähtäisiin varsinaisena ongelmana, ongelman lähteenä. Nyt on valitettavasti käynyt juuri päinvastoin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu