Haluan kertoa kuinka minä löysin MAP kirkon.
Noin kaksi vuotta sitten,kun temppeli avattiin Espooseen,päätin mielenkiinnosta mennä katsomaan sitä.
Sinne oli pitkät jonot,paikka oli täynnä muitakin asiasta kiinnostuneita.
En todellakaan tiennyt mitä odottaa,enhän edes tiennyt mikä se oikein on.
Kun astuin sisään tunsin tulleeni paikkaan jossa en koskaan ollut käynyt,tai voinut kuvitella olevan olemassakaan.
Ihmeellinen rauha ja lämpö täytti minut,vaikka jonot kiemurtelivatkin ja paljon ihmisiä odotti vuoroaan.Tätä tunnetta kesti koko kotimatkan ja illankin.
Ajattelin myöhemmin olleeni sinä päivänä ehkä jotenkin tavallista herkempi kun käynti vaikutti sillä tavalla minuun.
Päätin toistaa kokemani ja menin uudelleen parin päivän päästä,ja sama juttu,sama tunne tuli heti taas.
Toisella kerralla tilasin Mormonien kirjan jonka sainkin.Selailin vähän kirjaa ja laitoin sen hyllyyn,jossa se sitten olikin vuoden koskemattomana.
Aloin käydä koti seurakuntani (Ev.Lut.)tilaisuuksissa,kävin myös muutaman muun (Vapaakirkon ja Helluntai srk:n) ja tapasin mukavia ja kannustavia ihmisiä noissa kaikissa.
Meni vuosi kunnes eräänä päivänä huomasin/muistin Mormonien kirjan hyllyssä,otin sen ja etusivulla oli käsin kirjoitettu lähetyssaarnaajien yhteystiedot.
Panin kirjan sivuun,muistellen ihmisen kertomuksia,kuten jos heihin ottaa yhteyttä ei eroon pääse jne..=)
Päätin kuitenkin rohkaistua ja soitin..numero oli vaihtunut,niin kuin saarnaajatkin,vuoden aikana.
Sain kuitenkin lähetyssaarnaajien toimivan numeron ja soitin.Sovimme tapaamisen ja sen ensimmäisen jälkeen toisenkin.
Päätin mennä sakramentti kokoukseen (Jumalanpalvelukseen) seuraavana sunnuntaina,ihan mielenkiinosta.
Pidin siitä,ilmapiiri oli lämmin ja ystävällinen,ihan kuin muissakin seurakunnissa joissa kävin,mutta jotenkin vielä paljon kotisampi.Aloin lukea Mormonien kirjaa,suorastaan ahmin tietoa kirkosta.
Tapasimme enempi tai vähempi satunnaisesti töitteni takia lähetyssaarnaajien kanssa.
Nyt on yli vuosi kulunut ensi tapaamisesta,olen tutkinut pyhiä kirjoituksia,tutustunut moniin kirkon jäseniin ja etsinyt tietoa MAP kirkosta monelta kantilta.
Tiedän sen että tämä kirkko on minua varten.
Monille minun kirkon jäsenyydestä kiinnostuneelle,en tosiaankaan ole vielä MAP kirkon jäsen,mutta pian olen kun saan ottaa vastaan kasteen.
Yksi asia josta paljon puhutaan on että kirkon puolelta jotenkin painostettaisiin tutkijaa liittymään.
En todellakaan ole kokenut sitä,vuosi meni(kaksi oikeastaan)eikä kukaan ole pakottanut kasteelle,kärsivällisesti on kysymyksiin vastattu,moni lähetys saarnaaja pari on ehtinyt vaihtua ja monia hyviä keskusteluita on käyty.:-)Näin minulla,jollain toisella varmaan on toinen tarina.
Olisi kiva kuulla jos joku muu miettii kirkoon liittymistä,kuinka hän on kokenut tutkijana olon.
Noin kaksi vuotta sitten,kun temppeli avattiin Espooseen,päätin mielenkiinnosta mennä katsomaan sitä.
Sinne oli pitkät jonot,paikka oli täynnä muitakin asiasta kiinnostuneita.
En todellakaan tiennyt mitä odottaa,enhän edes tiennyt mikä se oikein on.
Kun astuin sisään tunsin tulleeni paikkaan jossa en koskaan ollut käynyt,tai voinut kuvitella olevan olemassakaan.
Ihmeellinen rauha ja lämpö täytti minut,vaikka jonot kiemurtelivatkin ja paljon ihmisiä odotti vuoroaan.Tätä tunnetta kesti koko kotimatkan ja illankin.
Ajattelin myöhemmin olleeni sinä päivänä ehkä jotenkin tavallista herkempi kun käynti vaikutti sillä tavalla minuun.
Päätin toistaa kokemani ja menin uudelleen parin päivän päästä,ja sama juttu,sama tunne tuli heti taas.
Toisella kerralla tilasin Mormonien kirjan jonka sainkin.Selailin vähän kirjaa ja laitoin sen hyllyyn,jossa se sitten olikin vuoden koskemattomana.
Aloin käydä koti seurakuntani (Ev.Lut.)tilaisuuksissa,kävin myös muutaman muun (Vapaakirkon ja Helluntai srk:n) ja tapasin mukavia ja kannustavia ihmisiä noissa kaikissa.
Meni vuosi kunnes eräänä päivänä huomasin/muistin Mormonien kirjan hyllyssä,otin sen ja etusivulla oli käsin kirjoitettu lähetyssaarnaajien yhteystiedot.
Panin kirjan sivuun,muistellen ihmisen kertomuksia,kuten jos heihin ottaa yhteyttä ei eroon pääse jne..=)
Päätin kuitenkin rohkaistua ja soitin..numero oli vaihtunut,niin kuin saarnaajatkin,vuoden aikana.
Sain kuitenkin lähetyssaarnaajien toimivan numeron ja soitin.Sovimme tapaamisen ja sen ensimmäisen jälkeen toisenkin.
Päätin mennä sakramentti kokoukseen (Jumalanpalvelukseen) seuraavana sunnuntaina,ihan mielenkiinosta.
Pidin siitä,ilmapiiri oli lämmin ja ystävällinen,ihan kuin muissakin seurakunnissa joissa kävin,mutta jotenkin vielä paljon kotisampi.Aloin lukea Mormonien kirjaa,suorastaan ahmin tietoa kirkosta.
Tapasimme enempi tai vähempi satunnaisesti töitteni takia lähetyssaarnaajien kanssa.
Nyt on yli vuosi kulunut ensi tapaamisesta,olen tutkinut pyhiä kirjoituksia,tutustunut moniin kirkon jäseniin ja etsinyt tietoa MAP kirkosta monelta kantilta.
Tiedän sen että tämä kirkko on minua varten.
Monille minun kirkon jäsenyydestä kiinnostuneelle,en tosiaankaan ole vielä MAP kirkon jäsen,mutta pian olen kun saan ottaa vastaan kasteen.
Yksi asia josta paljon puhutaan on että kirkon puolelta jotenkin painostettaisiin tutkijaa liittymään.
En todellakaan ole kokenut sitä,vuosi meni(kaksi oikeastaan)eikä kukaan ole pakottanut kasteelle,kärsivällisesti on kysymyksiin vastattu,moni lähetys saarnaaja pari on ehtinyt vaihtua ja monia hyviä keskusteluita on käyty.:-)Näin minulla,jollain toisella varmaan on toinen tarina.
Olisi kiva kuulla jos joku muu miettii kirkoon liittymistä,kuinka hän on kokenut tutkijana olon.
Vastaukset 50
Vanhimmat
ja totuuden kaipuu auttavat ihmisiä löytämään hengellisen kotinsa. Minä olen ollut MAP-kirkon jäsen jo vuodesta 1956 ja olen saanut monia voimakkaita hengellisiä tunteita erilaisissa tilanteissa. Ollessani Temppelin avointen ovien aikaan oppaana ja monissa muissa tehtävissä auttamassa vieraita saapumaan temppelille tutustumiskäyntiä varten, niin koin kaikissa tehtävissä todella hyvää ja lämmintä tunnelmaa.
Tuntui kuin olisi saanut jotain taivaallista henkeä tilanteisiin ja ihmisetkin olivat hyvin ystävällisiä ja moni kertoi suurenmoisesta kokemuksesta. Myös moni ystäväni ja entinen työtoverini antoi myönteistä palautetta. Joitakin jäi harmittamaan ettei kerennyt uudelle käynnille. Ehkä se olisi tuonut henkilöitä vielä lähemmäksi kirkkoamme aivan kuten sinulle kävi.
Sitä samaa tunnetta minäkin temppelissä koin,varmaan moni muukin.Kyllä ihmisistä selvästi näki että temppeli oli tehnyt heihin vaikutuksen.
Pyhiä kokemuksia ja tunnetta saa myös lukuisissa katolisissa katedraaleissa eri puolilla maailmaa. Kaikissa aistii samaa "jumalan läsnäoloa", hartautta ja kauneuden kokemista. Ne kaikki on Jumalan kunniaksi rakennettu ja niihin on pantu paras työ ja taito eikä materiaaleissa ole säästetty. Samanlaista pyhyyttä saattaa kokea myös, varsinkin vanhoissa, ev.lut. kirkoissa. Niissäkin huokuu ihmisten jumalkaipuu, vähemmän prameasti vain. MAP-temppeleistä on koottu kuvateoksia, joista näkee niiden erikoislaadun ja kauneuden. Ulkonäöltään SLC:n temppeli vertautuu katolisten katedraaleihin. Kun ihminen kokee itsensä pieneksi, hänen psyykeensä on helppo vaikuttaa.
vieraillut useassa kirkossa,katedraalissa ja vastaavissa pyhissä paikoissa niin suomessa kuin monessa ulkomaassakin.
Ehdottomasti sellaista tunnetta voi siellä aistia.
Temppelissa käynti vaikutti silti minuun ihan erityisellä tavalla,sellaisella tavalla jonka varmasti muistan koko elämäni ajan.
haluaisin jutella sun kaa .mulla on aivan sama kriisi..olen käynyt vapaakirkoty,hellunt.city.löyty vain lisää levottomuutta.......
jutellaan vaan,onnistuu yv:nä esim.jos kirjaudut vaikka www.lds.net/forums/suomalainen-keskustelupalsta/ Ois kiva kuulla sun ajatuksia.
Vaikutat ihan hömeliltä kun jatkuvasti puolustat mormonilahkoa mutta kun kysytään, milloin liityit jäseneksi, kiellät ja väität, ettei sinua olekaan kastettu.
Kummallista venkoilua eestaas. Lopeta semmoinen.
että vain mormoneiksi kastetuilla on lupa "puolustaa" tai pikemminkin olla rienaamatta sitä, mitä kutsut virheellisesti mormonilahkoksi?
Tiedoissasi on puutteita.
Älä sinä sekaannu tähän.
kirjoitusta ennen kuin itse aloit kirjoittaa? Menen kasteelle ihan lähiaikoina ja siten liityn MAP kirkkoon.
Vielä minua ei ole kastettu.
iskekää vastaan, että tämä tms1 ei tekisi viimeistä ja suurta virhettä. Pelastakaa hänet hellariksi.
kysymykseesi vastauksen jo aloitusviestissään.
Ja minä sekaannun tällä palstalla mihin tahansa aina kun minua huvittaa, kunnes ylläpito puuttuu asiaan.
Eiköhän hän tarvitse ihan tavallista psykoterapiaa. Kognitiivinen terapia voisi auttaa hänet eroon tuosta aidalla istumisen kiperästä asemasta.
kun oli siellä jo tutustunut,eikä jäänyt.
sekaannut tähän?
diagnoosi ihmismielestä,mistä valmistauduit psykiatriksi?
jankkaaminen..
kantaa kortesi kekoon.
en päättänyt.
kommenttisi, päättämätön pohtisi vielä: kirjoitanko vai enkö.
Oli mukavaa lukea kokemuksiasi temppelissa käynnistä.
Itse en päässyt avoimien ovien aikana paikan päälle, mutta olin henkilökohtaisesti paikalla maanmurtotilaisuudessa 2003.
Se oli minulle hengellisesti vaikuttava tilaisuus.
Nyt on puolivuotis yleiskonferenssi viikonvaihde Salt Lake Cityssa, ja lauantain aamukokouksessa julkaistiin 5 uuden temppelin rakentamisesta.
Minä olen ollut MAP-kirkon jäsen 49 vuotta ja nauttinut koko ajasta täysin siemauksin.
Löysin mielenkiintoisen kääntymys kertomuksen vuodelta 1831. Henkilön nimi on Philo Dibble. Se on tuolla kolmannella kotimaisella kielellä.
"One morning I was standing at my gate when two men drove up in a two-horse wagon, and asked me to get in and go home with them, about quarter of a mile distant. On the way, one asked me if I had heard the news, and informed me that four men had come to Kirtland with a golden Bible and one of them had seen an angel. They laughed and ridiculed the idea, but I did not feel inclined to make light of such a subject. I made no reply, but thought that if angels had administered to the children of men again I was glad of it; I was afraid, however, it was not true. On my return home I told my wife what I had heard.
The next day I was intending to go fifty miles south to the town of Suffield, Ohio, to pay some taxes, but my wife thinking that one or two days would not make much difference about that, proposed that we should hunt up those strange men in Kirtland.
The next morning I took my wife, another man and his wife, and started for Kirtland. When we arrived there, the men we were seeking had gone to the town of Mayfield, but were to return to Kirtland the next day. The following morning I hitched up my carriage and again drove to Kirtland, one of my neighbors accompanying us with his team and family. On arriving there, we were introduced to Oliver Cowdery, Ziba Peterson, Peter Whitmer, Jr., and Parley P. Pratt. I remained with them all day, and became convinced that they were sincere in their professions. I asked Oliver what repentance consisted of, and he replied, "Forsaking sin and yielding obedience to the gospel!..."
Loppu onkin sitten historiaa. Philo kastettiin loka- tai marraskuussa 1831.
Seurasin itsekin eilistä yleiskonferenssia siinähän kerrottiin mm.Roomaan tulevasta temppelistä.Muut 4 rakennetaan amerikan mantereelle.Kiitos kertomuksesta ja hyvää pyhäpäivän jatkoa.
harkitsee tarkoin ja sitten tekee päätöksen jonka oikeaksi tuntee.
samaa mieltä siitä.Ei päätös minultakaan hetkessä tullut.:-)
miettinyt MAP-kirkkoon liittymistä, vaikka jouduin nuorena lähetyssaarnaajien painostuksen alle.
Pari lähkäriä alkoi näet käydä kodissani viikottain, ja jo hetken kuluttua he alkoivat ehdotella kasteelle menoa.
Käännytystahti kiihtyi jonkin ajan kuluttua, jolloin saarnaajat halusivat tulla käymään kaksi kertaa viikossa, "jotta Pyhä Henki ei katoaisi kodistanne", he selittivät.
Vierailut sujahtivat Mormonin kirjaa lukiessa ja dia-esityksiä katsellessa. Huomasin jo alkuvaiheessa, että kyseessä on ei-kristillinen järjestö, enkä missään tapauksessa halunnut sitoutua sellaiseen.
Kun ilmoitimme, ettemme todellakaan liity kirkkoon, vierailut loppuivat eivätkä saarnaajat halunneet olla enään meidän kanssamme missään tekemisissä. Se tuntui kovin oudolta, olimmehan sentään pitäneet yhteyttä lähes vuoden. Kutsuin heitä kakulle ja mehulle, mutta kohteliaan kiitoksen myötä saimme huomata, ettemme ole enään "kiinnostavia suomalaisia nuoria ihmisiä", joita olimme aluksi olleet.
näin minun kohdallani.Varmaan on ihmisestä kiinni minkä kukakin kokee painostukseksi,itse ei sellaista kohdallani ollut.Jos olisi ollut,ei kai vuotta olisi annettu miettiä.
MIKSI ihmeessä et heti alussa sanonut että et halua heidä enään tulevan, jos jo heti alussa tiestit kirkkomme olevan humpuukia. Minusta on erittän valitettaqvaa että jotkut valehtelevat lähetyssaarnaajille ja nämä innoissaan käyvät useaan kertaan lopulta pettyen.
On ikävää että lähetyssaarnaajilla ei sillon ollut aikaa tulla mehulle ja kakulle edelleen, mutta heidän on ikävä kyllä keskityttävä tehtäväänsä ja jos työ ei luonasi mennyt eteenpäin, niin he nähtävästi joutuivat tekemään muita hommia. Itse katson mehuttelun lopun vailtettavaksi, mutta se oli silloinen toiminta tapa. Lopujen lopuksi kun katsoo totuutta silmiin, niin näillä lähetyssaarnaajilla on oma elämänsä useinkin muualla, kuin Suomen maassa, he ovat täällä vain "töissä". Ehkäpä käsky tuli työnanatajalta...
Etköhän sinäkin alussa ollut kiinnostunut ja hieman kahden vaiheella ja siksi annoit heidän edelleen tulla. Päätit sitten syystä tai toisesta että mormonismi ei ole se oikea ja sitten kerroit lähetyssaarnaajille, että et halua nähdä heitä enään.
Kuule jos ne lähetyssaarnaajat eivät pettymykseltään (Suomessa ei kasteta kuin etelä ameriikassa tai Afrikassa satoja kuukaudessa) huomanneet sanoa että ok... hyvä ei se mitään. Salli nyt minun kuitenkin poistaa mielestäsi tuo sinua vaivannut juttu:
Tode on ihan OK jos et halunnut liittyä tai jos tunnet että mormonismi on väärin! Ihan kiva, kun olet omalla tiedonportaalasi oikealla paikalla.
Kaikkea hyvää sinulle ja toivon, että olet onnellinen uskossasi, minä ainakin olen omassani.
Toivon, että sinun kohdallasi on siloista pintaa raapaistu vähän syvemmältäkin. Pinnalta katsottuna kaikki näyttää niin auvoiselta ja ystävälliseltä, mutta koko totuus ei yleensä tule ilmi seurakunnassa käymisellä eikä lähetyssaarnaajien opetuksista. Et osaa kysyä tarkkoja kysymyksiä, jotka alkavat myöhemmin askarruttaa ja sitten kun kysyt, sinulle ei vastata. Seurakunnassa on selvästi eliittiä, sisäpiiriläisiä ja sitten niitä, joista ei juurikaan välitetä (en puhu pappeudesta). Eli aivan samanlaista kuin muissakin yhteisöissä. Sinun tulee olla valmis ottamaan (mitä moninaisimpia - eikä Jumalalle sanota ei) tehtäviä vastaan ja antamaan aikaasi kirkon toimille kokouksissa ja opetustilaisuuksissa käymisen lisäksi. Opit outoja ja niitä kaikkia voi olla mahdotonta hyväksyä. Temppelirakennukset ovat upeita ja niiden tehtävänä on myös psykologisesti vaikuttaa ja hämmentää ihmisiä. Avoimien ovien päivän jälkeen et sitten sisälle pääsekään ennen kuin Sinulla on piispasi puhuttelun jälkeen saamasi temppelisuositus taskussasi osoituksena nuhteettomuudestasi mormonina ja täysien kymmenysten maksajana. Temppeliin pääsysi riippuu rahasta, (brutto)tuloistasi maksamisistasi kymmenyksistä, paastouhreista ja alkoholin, tupakan ja kuumien juomien (kahvi, tee) välttämisestä jne. - Kaiken tutkijana saamasi opetuksen ja yhteydenpidon päämääränä on kasteelle meneminen, tunnet sen painostuksena tai et. Se on hienovaraista ja - jälleen - ystävällistä. Mieti tarkkaan.
Tuon kun kaikki "tutkijat" pitäisivät mielessään mormonien käännytystyön aikana.
mitä oikein tarkoitat seurakunnan elitiillä tai sisäpiirillä? Minusta MAP-kirkossa vallitsee melko hyvä tasa-arvo. Tietysti kaikkien kanssa ei voi eikä ehdi olla yhtä paljon tekemisissä, mutta kirkon tehtävissä, koti- ja kotiopetuksessa, temppelissä yms. kaikki ovat kyllä samalla viivalla.
Mitä sitten tarkoitat niillä asioilla, joista et osaa kysyä tarkkoja kysymyksiä ja mitä oudoilla opeilla? Outous riippuu ihmisestä, toiselle on outoa toinen, toiselle toinen.
Kyllä kirkon tehtävistä voi kieltäytyä. Aluksi ne voivat tuntua vaikeilta, mutta niistä oppii paljon ja niissä hankituista taidoista on hyötyä muuallakin, esim. opiskelussa ja työelämässä.
Sen, maksaako kymmenykset brutto- vai nettotuloista, voi itse päättää.
Olet saanut oudon kuvan MAP-kirkosta tai ainakin yrität luoda sitä muiden mieliin. Onneksi sentään kaikki olivat sinulle ystävällisiä. Niin on melko harvoissa paikoissa tässä maailmassa.
sarkastisen hienovarainen ja ystävällinen.
Tavallaan hellyttävää huolenpitosi oman ratkaisunsa tehneen osalta, kuinka hellyttäviä ovat sitten vaikuttimesi.
No sinunkaltaisllesi kansalaisillekin on paikkansa, salaliittoteoriatkin vaativat kannattajat elääkseen ja elättääkseen vaalijansa.
Niin luulen kyllä saaneeni käsiini kaiken saatavilla olevan tiedon MAP kirkosta,luettu on niin puolesta kuin vastaankin olevien näkemyksiä.
Sinällään mitään minulle uutta et kertonut.
Vuoden olen asiaa harkinnut(itse asiassa 2vuotta)
Joten suinpäin en tosiaan ole liittymässä.
asiaa lähes vuosi ja lähetyssaarnaajat opettivat varmaankin metä suhteessa enemmän kuin sinua. Isäni kävi henkilökohtaisesti keskusteluja kaikkien kaupungissa olevien uskontokuntien edustajien kanssa ja vain MAP-kirkko sai lopulta hänet vakuuttuneeksi samoin kuin koko perheen. Ja tämä vakuuttuneisuus ei perustunut vain opetukseen vaan Pyhän Hengen todistukseen, joka seurasi tuota tutkimista ja rukoilemista.
Odotettua puppua.
Kukaan ei ole oikeutettu sanomaan, mistä kymmenykset maksetaan. Kukin saa päättää, mikä on hänen vuotuista tuloaan. Puhuminen bruttotulosta on väärää tietoa.
mieltä olet? Kiitos luonnehdinnasta, vaikka en ymmärräkään, mihin se perustuu. Ei ainakaan "faktoihin" eikä "todisteisiin", joita täällä yleensä kaipaillaan.
Mukavaa työviikkoa sinulle!
Outo vastaus tuo "kukaan ei ole oikeutettu sanomaan, mistä kymmenykset maksetaan..." Kuten tietänet, se nyt kuitenkin on lähtökohta ja kymmenykset pitäisi maksaa myös muista tuloistasi kuin vaan ansiotyöstäsi saamastasi. Eli 1/10 KAIKISTA tuloistasi. Mitä jäsenet oikeasti maksavat ja mistä on ihan puhdas omantunnon kysymys eikä siitä selvitystä pyydetä. Ei kirkko sitä ole justeerannut eri maissa erilaiseksi, esim. Suomen korkean veroprosentin huomioiden. Jos vastaat piispallesi maksaneesi täydet kymmenykset - etkä ole niin tehnyt - omatunto ei vaivaa piispaa vaan sinua. Tieto ei ole väärää mutta vastauksesi on vääristelevä.
Olet "käynyt temppelissä" avoimien ovien päivänä, eli siis vieraillut katsomassa erinomaisen laadukkaasti rakennettua, kauniisti sisustettua rakennusta näkemättä ja kokematta niitä näytelmiä joita siellä kunnon mormoneille esitetään. Arvostatko Vapaamuurareita? Tutki myös heidän riittejään ja symboleitaan.
Tunnen monia, jotka kävivät Leppävaaran temppelissä avoimien ovien aikana. Suurin osa totesi rakennuksen olevan hienon - mutta oudon.
Toivotan sinulle kaikkea hyvää.
ainutlaatuinen rakennus Suomessa. Ei ihme, että se tuntuu joistakuista oudolta.
Tuntuisikohan Sininen moskeija tutummalta? Entä Angkor Wat?
Minä muuten tunnen ihmisiä, joista esimerkiksi Temppeliaukion kirkko tuntuu tosi oudolta.
Kas kun eivät ole kermavaahdolla sitä kuorruttaneet. Vaikka sehän olisi ollut tuhlausta, kuin tunkion kukitusta tai sontaläjän kiillottamista.
Mormonismi ei muutu yhtään todemmaksi siitä että temppelirakennus on "hieno".
vieraillut siellä? Vai taas kerranko ihan mutu tuntumalla kirjoitit?
nähnyt amerikkalaista hotellia muualla, kuin elokuvissa.
Helsingin temppelissä on paljon kansallisia piirteitä. Arkkitehti sai tästä ohjeen ja se toteutettiijn. Kalusteet ovat monin osin suomalaisia malleja. Seinäpaneeleissa on visakoivua. Ulkorakenteissa on rapakivigraniittia. Telestisen huoneen suuri maalaus on suomalainen maisema jne.
selvästi tunnepuolelle.
Tunteillakin on paikkansa, mutta niiden ilmaisemisessa kannattaa käyttää harkintaa. Minä ainakin sain purkauksestasi viestin, että jokin sinua temppelissä kismittää ja kentis käy kateeksi.
Mietin vain, mistä se johtuu. Kyllähän maailmaan rakennuksia mahtuu, yksi temppelikin Espooseen!
kiitti kivasta kirjoituksesta.
On paljon yhtymäkohtia minun omaan kertomukseeni. Laita nettiin kanssa!
Koeatan tulla tilaisuuteen.
vai oli sinulla samansuuntaisia yhtymäkohtia,kerro joskus aina on kiva kuulla. =)
iskee kimppuusi koko raamatun siteeraten? =)
tiedä,eipä ole häntä tainut muutamaan päivään näkyä.
Ylipappi Eljasib ja muut papit aloittivat työn. He rakensivat Lammasportin, vihkivät sen käyttöön ja pystyttivät portinpuoliskot. Sitten he jatkoivat edelleen Sadantornille sekä Hananelintornille. 2 Tästä eteenpäin rakensivat jerikolaiset, ja sitten jatkoi Sakkur, Imrin poika. 3 Kalaportin rakensivat senaalaiset, ja he tekivät myös sen puuosat, pystyttivät portinpuoliskot ja tekivät niihin lukot ja salvat. 4 Kalaportista eteenpäin korjasi muuria Meremot, Urian poika, Kosin pojanpoika. Seuraavana työskenteli Mesullam, Berekjan poika, Mesesabelin pojanpoika, ja sitten Sadok, Baanan poika. 5 Seuraavaa osuutta korjasivat tekoalaiset, mutta heidän ylimyksensä eivät nöyrtyneet tekemään työtä Herralle.
6 Vanhanportin korjasivat Jojada, Paseahin poika, ja Mesullam, Besodjan poika, ja he tekivät myös sen puuosat, pystyttivät portinpuoliskot ja tekivät niihin lukot ja salvat. 7 Siitä eteenpäin muuria korjasivat gibeonilainen Melatja ja meronotilainen Jadon sekä gibeonilaiset ja mispalaiset; tämä osuus oli lähellä Eufratin länsipuolisen maakunnan käskynhaltijan virkapaikkaa. 8 Seuraavaa osuutta korjasi kultaseppä Ussiel, Harhajan poika, ja sitä seuraavaa hajuvoiteiden valmistaja Hananja. He rakensivat Jerusalemin muuria Paksullemuurille asti. 9 Siitä eteenpäin työskenteli Refaja, Hurin poika, Jerusalemin alueen toisen puolen päällikkö. 10 Sitten korjasi Jedaja, Harumafin poika, oman talonsa kohdalla olevaa osuutta, ja siitä eteenpäin korjasi muuria Hattus, Hasabnejan poika.
11 Seuraavan osuuden sekä Uunitornin korjasivat Malkia, Harimin poika, ja Hassub, Pahat-Moabin poika. 12 Uunitornista eteenpäin muuria korjasi Jerusalemin alueen toisen puolen päällikkö Sallum, Lohesin poika, tyttäriensä kanssa. 13 Laaksoportin kunnosti Hanun yhdessä Sanoahin asukkaiden kanssa. He korjasivat sen, pystyttivät portinpuoliskot ja tekivät niihin lukot ja salvat, ja he korjasivat myös tuhat kyynärää muuria, Lantaportille saakka.
14 Lantaportin kunnosti Malkia, Rekabin poika, Bet- Keremin alueen päällikkö. Hän korjasi sen, pystytti portinpuoliskot ja teki niihin lukot ja salvat. 15 Lähdeportin kunnosti Sallun, Kol-Hosen poika, Mispan alueen päällikkö. Hän korjasi ja kattoi sen, pystytti portinpuoliskot ja teki niihin lukot ja salvat. Lisäksi hän korjasi Vesijohtolammikon muurin kuninkaan puutarhan kohdalle ja Daavidin kaupungista alas johtaville portaille asti. 16 Nehemia, Asbukin poika, Bet-Surin alueen toisen piirin päällikkö, korjasi seuraavan osuuden aina Daavidin sukuhaudalle, tekolammikolle ja sotilaiden kasarmille saakka.
17 Seuraavina korjasivat muuria leeviläiset, johtajanaan Rehum, Banin poika, ja seuraavana oli oman alueensa puolesta korjaamassa muuria Hasabja, Keilan alueen toisen puolen päällikkö. 18 Sitä seuraavana työskenteli hänen veljensä Bavvai, Henadadin poika, Keilan alueen toisen puolen päällikkö. 19 Sitten korjasi muuria Eser, Jesuan poika, Mispan päällikkö, siitä kulmasta, mistä noustaan asevarastoon. 20 Baruk, Sabbain poika, korjasi seuraavaa osuutta, kulmauksesta ylipappi Eljasibin talon oven kohdalle. 21 Meremot, Urian poika, Kosin pojanpoika, jatkoi Eljasibin talon oven kohdalta talon toiseen päähän asti. 22 Siitä eteenpäin työskentelivät Jerusalemin ympäristön papit.
23 Seuraavina korjasivat Benjamin ja Hassub muuria omien talojensa kohdalta, ja sitä seuraavana työskenteli Asarja, Maasejan poika, Ananjan pojanpoika, samoin oman talonsa kohdalla. 24 Binnui, Henadadin poika, korjasi muuria Asarjan talon luota aina siihen kulmaan saakka, jossa muurin suunta vaihtuu. 25 Palal, Usain poika, korjasi muuria läheltä kulmaa ja ylempää tornia, joka ulkonee kuninkaan palatsista vartiopaikan luona. Seuraavina olivat Pedaja, Pareosin poika, 26 ja Ofelin alueella asuvat temppelipalvelijat. He korjasivat muuria idässä Vesiportin kohdalle, muurista ulkonevaan torniin saakka.
27 Seuraavaa osuutta, muurista ulkonevan suuren tornin kohdalta Ofelin muuriin asti, korjasivat tekoalaiset. 28 Hevosportilta eteenpäin olivat työssä papit, kukin oman talonsa kohdalla. 29 Sitten työskenteli Sadok, Immerin poika, oman talonsa kohdalla, ja hänestä seuraavana Semaja, Sekanjan poika, Itäportin vartija. 30 Seuraavaa osuutta korjasivat Hananja, Selemjan poika, ja Hanun, Salafin kuudes poika. Seuraavana työskenteli Mesullam, Berekjan poika, oman asuntonsa kohdalla. 31 Kultaseppä Malkia korjasi seuraavan osuuden, temppelipalvelijoiden ja kauppiaiden talon kohdalle, Mifkadportin edustalle, muurinkulmauksen tornihuoneeseen asti. 32 Tornihuoneen ja Lammasportin välisen osuuden korjasivat kultasepät ja kauppiaat.
Vastustajien juonet
33 Kun Sanballat sai kuulla meidän rakentavan muuria, hän vihastui kovin. Meitä pilkaten 34 hän sanoi veljilleen ja Samarian sotajoukolle: "Mitä nuo kurjat juutalaiset oikein tekevät? Aikovatko he rakentaa muurin uudelleen? Sitäkö varten he toimittavat uhrejaan? Luulevatko he saavansa muurin valmiiksi yhdessä päivässä? Kuvittelevatko he herättävänsä palaneet kivet tuhkakasoista eloon?" 35 Ja ammonilainen Tobia sanoi hänen vierellään: "Antaa heidän yrittää. Heidän rakennelmansa sortuu, jos vain kettukin hyppää sen päälle."
36 Kuule, Jumalamme, kuinka meitä pilkataan! Anna heidän herjauksensa osua heihin itseensä, anna heidän joutua ryöstettäviksi ja vangeiksi vieraaseen maahan! 37 Älä anna anteeksi heidän rikoksiaan äläkä unohda heidän syntejään, sillä he ovat loukanneet rakentajia!
38 Me jatkoimme rakentamista. Muuri oli jo koko pituudeltaan puolessa korkeudessa, ja siitä kansa sai intoa työhön.
Daavid rakennutti itselleen taloja Jerusalemiin, ja hän määräsi myös paikan Jumalan liitonarkulle ja pystytti sitä varten teltan. 2 Sitten hän sanoi: "Ainoastaan leeviläiset saavat kantaa Jumalan arkkua, sillä heidät Herra on valinnut kantamaan sitä ja palvelemaan häntä ikuisesti." 3 Daavid kutsui kaikki israelilaiset Jerusalemiin, jotta he yhdessä noutaisivat Herran arkun siihen paikkaan, jonka hän oli sitä varten varannut. 4 Hän kokosi myös Aaronin jälkeläiset ja leeviläiset: 5 Kehatin sukua 120 miestä, päämiehenä Uriel, 6 Merarin sukua 220 miestä, päämiehenä Asaja, 7 Gersomin sukua 130 miestä, päämiehenä Joel, 8 Elisafanin sukua 200 miestä, päämiehenä Semaja, 9 Hebronin sukua 80 miestä, päämiehenä Eliel, 10 ja Ussielin sukua 112 miestä, päämiehenä Amminadab.
11 Sitten Daavid kutsui papeista Sadokin ja Abjatarin sekä leeviläisistä Urielin, Asajan, Joelin, Semajan, Elielin ja Amminadabin 12 ja sanoi heille: "Leeviläisten sukujen päämiehet! Puhdistautukaa ja pyhittäkää itsenne ja veljenne ja tuokaa sitten Herran, Israelin Jumalan, liitonarkku paikkaan, jonka olen sitä varten valmistanut. 13 Koska te ette viime kerralla olleet mukanamme, niin Herra, meidän Jumalamme, löi meitä. Emme osanneet lähestyä häntä oikealla tavalla." 14 Papit ja leeviläiset puhdistautuivat ja pyhittivät itsensä Herran, Israelin Jumalan, arkun noutamista varten. 15 Sitten leeviläiset nostivat Jumalan arkun tankojen varassa olkapäilleen, niin kuin Mooses Herran sanan mukaisesti oli käskenyt.
16 Daavid käski leeviläisten päämiesten asettaa heimolaisistaan laulajat laulamaan riemuvirsiä lyyran, harpun ja symbaalien säestyksellä. 17 Tähän tehtävään leeviläiset asettivat Hemanin, Joelin pojan, ja hänen sukulaisistaan Asafin, Berekjan pojan, sekä lisäksi Merarin jälkeläisistä Etanin, Kusajan pojan. 18 Heidän avustajinaan toimivat heidän heimolaisensa Sakarja, Jaasiel, Semiramot, Jehiel, Unni, Eliab, Benaja, Maaseja, Mattitja, Elifelehu, Mikneja, Obed-Edom ja Jeiel, jotka olivat ovenvartijoita. 19 Laulajista Hemanin, Asafin ja Etanin tuli helisyttää pronssisymbaaleja, 20 Sakarjan, Asielin, Semiramotin, Jehielin, Unnin, Eliabin, Maasejan ja Benajan tuli soittaa lyyraa korkeassa äänialassa 21 ja Mattitjan, Elifelehun, Miknejan, Obed-Edomin, Jeielin ja Asasjan säestää laulua harpuilla matalassa äänialassa. 22 Kenanja, leeviläisten laulajien päämies, johti laulua, koska hänellä oli siihen erityinen taito. 23 Berekja ja Elkana olivat arkun vartijoina. 24 Sebanja, Josafat, Netanel, Amasai, Sakarja, Benaja ja Elieser, jotka olivat pappeja, soittivat torvia Jumalan arkun edessä. Myös Obed-Edom ja Jehia toimivat arkun vartijoina.
25 Sitten Daavid, Israelin vanhimmat ja tuhannenpäälliköt lähtivät kaikkien riemuitessa kuljettamaan Herran liitonarkkua Obed-Edomin talosta. 26 Kun leeviläiset Jumalan avulla lähtivät kantamaan liitonarkkua, uhrattiin seitsemän sonnia ja seitsemän pässiä. 27 Daavid oli vaatetettu hienoimmasta pellavasta tehtyyn viittaan, ja samoin olivat vaatetetut arkkua kantavat leeviläiset, laulajat ja Kenanja, joka johti laulua. Daavidilla oli yllään myös pellavainen kasukka.
28 Niin Israelin väki nouti Herran liitonarkun riemuhuutojen raikuessa ja torvien, trumpettien ja symbaalien, lyyrain ja harppujen soidessa. 29 Mutta kun Herran liitonarkku oli tulossa Daavidin kaupunkiin, Saulin tytär Mikal katseli ikkunasta. Nähdessään kuningas Daavidin tanssivan ja karkeloivan Mikal mielessään halveksi häntä.
Tässä ovat lueteltuina ne kansat, joiden Herra antoi jäädä asuinsijoilleen koetellakseen israelilaisia, kaikkia niitä, jotka itse eivät olleet kokeneet Kanaaninmaan valloitussotia. 2 Tämän hän teki opettaakseen Israelin uudet sukupolvet käymään sotaa, etenkin ne, jotka eivät olleet koskaan ennen joutuneet sotaa kokemaan. 3 Maahan jäivät filistealaisten viisi ruhtinaskuntaa sekä kaikki ne kanaanilaiset, foinikialaiset ja hivviläiset, jotka asuivat Libanonin vuorilla Baal-Hermonin vuoresta Lebo- Hamatiin asti. 4 Näin Herra halusi koetella israelilaisia, jotta kävisi ilmi, tottelevatko he hänen käskyjään, jotka Mooses oli antanut heidän esi-isilleen. 5 Jouduttuaan asumaan kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten seassa 6 israelilaiset alkoivat ottaa heidän tyttäriään vaimoikseen ja antaa omia tyttäriään vaimoiksi heidän pojilleen. Samalla he rupesivat palvelemaan heidän jumaliaan.
Otniel tuomarina
7 [i] Israelilaiset rikkoivat Herraa vastaan. He unohtivat Herran, Jumalansa, ja palvelivat baaleja ja aseroita*. 8 Silloin Herra vihastui israelilaisiin ja antoi heidät Kusan-Riseataimin, pohjoisen Mesopotamian kuninkaan, käsiin. He joutuivat olemaan Kusan-Riseataimin vallan alla kahdeksan vuotta. 9 Mutta israelilaiset huusivat avukseen Herraa, ja Herra lähetti heille pelastajaksi Otnielin, Kalebin nuoremman veljen Kenasin pojan, joka vapautti heidät. 10 Hänessä vaikutti Herran henki, ja hän johti tuomarina Israelia. Kun Otniel lähti sotaan, Herra antoi hänen saada voiton Kusan-Riseataimista, aramealaiskuninkaasta, ja niin Otniel alisti tämän kuninkaan valtansa alle. 11 Tämän jälkeen Israel sai elää rauhassa neljäkymmentä vuotta. Sitten Otniel, Kenasin poika, kuoli.
Ehud tuomarina
12 Israelilaiset rikkoivat jälleen Herraa vastaan, ja sen tähden Herra antoi Eglonin, Moabin kuninkaan, nousta Israelia mahtavammaksi. 13 Eglon liittoutui ammonilaisten ja amalekilaisten kanssa, voitti Israelin ja otti haltuunsa Palmukaupungin. 14 Israelilaiset olivat Moabin kuninkaan Eglonin vallan alla kahdeksantoista vuotta.
15 Israelilaiset huusivat Herraa avukseen, ja Herra lähetti heille vapauttajaksi Benjaminin heimoon kuuluvan Ehudin, Geran pojan, joka oli vasenkätinen. Kun israelilaiset lähettivät Ehudin viemään pakkoveroa Eglonille, Moabin kuninkaalle, 16 hän takoi itselleen lyhyen, kaksiteräisen miekan ja ripusti sen piiloon viittansa alle oikealle sivulleen. 17 Ehud vei veron Moabin kuninkaalle Eglonille, joka oli hyvin lihava mies. 18 Vietyään veron perille hän saattoi kantajina olleita miehiä 19 Gilgalin kivipatsaille asti, mutta palasi itse Eglonin luo. Hän sanoi Eglonille: "Kuningas, minulla on sinulle salaista asiaa." Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: "Poistukaa!" Kaikki poistuivat paikalta. 20 Kuninkaan jäätyä istumaan vilpoiseen kattohuoneeseensa Ehud astui lähemmäksi ja sanoi: "Minulla on sinulle viesti Jumalalta." Eglon nousi istuimeltaan, 21 ja silloin Ehud tarttui vasemmalla kädellään miekkaan, joka riippui hänen oikealla sivullaan, ja työnsi sen Eglonin vatsaan. 22 Terä painui sisään koko pituudeltaan, ja kahvakin upposi rasvaan, niin ettei Ehud saanut vedetyksi miekkaansa pois. Sitten Ehud meni kattohuoneen ovelle, 23 veti ovet kiinni, lukitsi ne sisäpuolelta ja poistui ikkunan kautta.
24 Ehudin lähdettyä palvelijat palasivat ja huomasivat kattohuoneen ovien olevan lukossa. Silloin he sanoivat: "Kuningas on varmaankin tarpeillaan vilpoisessa kattohuoneessa." 25 Kun kukaan ei tullut ulos, he viimein väsyivät odottamaan, hakivat avaimen, avasivat oven ja näkivät herransa makaavan kuolleena lattialla.
26 Palvelijoiden viivytellessä Ehud oli päässyt pakoon. Hän oli jo ehtinyt kivipatsaiden ohi ja pakeni Seiraan Efraimin vuorille. 27 Saavuttuaan sinne hän puhalsi torveen ja kokosi israelilaiset. He laskeutuivat vuorilta hänen johtaminaan. 28 Hän sanoi heille: "Seuratkaa minua. Nyt Herra antaa teidän kukistaa vihollisenne Moabin." He hyökkäsivät hänen jäljessään, valtasivat Jordanin kahlaamot, jotka olivat Moabin rajalla, eivätkä päästäneet sieltä ketään yli. 29 He löivät Moabin joukot, noin kymmenentuhatta miestä, kaikki voimakkaita ja urheita sotureita, eikä yksikään päässyt pakoon. 30 Sinä päivänä Moab taipui Israelin vallan alle, ja Israel sai elää rauhassa kahdeksankymmentä vuotta.
Samgar tuomarina
31 Ehudin jälkeen tuli tuomariksi Samgar, Anatin poika. Hän surmasi kuusisataa filistealaista häränajajan pistimellä. Näin hän pelasti Israelin.
vielä muuta?????