1. Suomen valtiollisen itsenäisyyden palauttaminen.
Valtio on silloin itsenäinen kun se ei ole minkään muun valtion alainen. EU:n perustuslailla Unionista tulee liittovaltio ja Suomesta sen osavaltio.
2. Suomen kansan palauttaminen ylimmän vallan haltijaksi.
EU-Suomessa ylin valta on EU:n elimillä eikä Suomen kansalla. Eduskunnalla ei ole ollut oikeutta luovuttaa kansalle kuuluvaa valtiovaltaa kenellekään - ei myöskään EU:lle. Nyt Suomen valtiojohto aikoo uusia laittomuuden hyväksymällä EU:n perustuslain.
3. Aidon demokratian palauttaminen.
Demokratiassa eli kansanvallassa kansalaiset voivat päättää tulevaisuudestaan ja valita lainsäätäjät. EU-Suomen laeista säädetään valtaosa Brysselissä ja ne ovat Suomen omien lakien yläpuolella. EU ei ole demokratia vaan harvainvalta, jota ohjaavat suuryritysten ja suurten jäsenmaiden edut.
4. Sotien ja sotilasliittojen ulkopuolella pysyminen.
EU kokoaa taistelujoukkoja. Ne eivät ole puolustusvoimat vaan hyökkäysjoukot. EU-Suomi on mukana Unionin tulevissa sodissa ja myös sen ristiriidoissa muiden suurvaltojen kanssa. Puolueettomuuspolitiikka olisi paras turva Suomelle, sillä tosipaikan tullen suomalaiset joutuvat kuitenkin vastaamaan itse itsestään.
5. Oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan pyrkiminen.
EU:ssa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Toisinkin voisi olla. Oikeudenmukaisempi yhteiskuntakehitys on mahdollinen, mutta ei EU:ssa. Kasvavat EU:n nettojäsenmaksut vievät niitä miljardeja, joilla voitaisiin parantaa peruspalveluita Suomessa.
6. Siirtyminen kiihkokapitalismista kohti tervettä markkinataloutta.
Pääomien, yritysten ja työpaikkojen rajoittamaton siirtely lisää työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Keinottelua on hillittävä ja markkinoiden on palveltava kansalaisia eikä päinvastoin.
7. Oman talous- ja työllisyyspolitiikan palauttaminen.
Osana eurotaloutta Suomi imetään kuiviin pääomista kun ulkomaiseen omistukseen siirtyneiden yritysten voitot viedään pois maasta. Samalla putoaa pohja hyvinvointipalveluilta.
Kestävälle pohjalle voimme rakentaa taloutta ja tulevaisuutta kun meillä on oma talouspolitiikka ja oma raha.
8. Oman ruuantuotannon turvaaminen.
Puhdas kotimainen ruoka on perusihmisoikeus. Oma maataloustuotanto voidaan turvata vain itsenäisessä Suomessa.
9. Kansainvälinen yhteistyö.
Vain sellainen voi tehdä aitoa yhteistyötä, joka hallitsee itseään. EU-Suomi on sidottu EU:n politiikkaan, joka riistää köyhimpiä maita ja hyödyttää harvoja. Itsenäinen Suomi voisi olla edelläkävijä YK:ssa ympäristöasioissa ja rauhan rakentamisessa.
EU on kansainvälisessäkin politiikassa ongelma - ei ratkaisu.
10. Tulevien sukupolvien takia.
Emme saa pettää tulevia suomalaisia sukupolvia ja sitoa heitä EU:n liittovaltiokehitykseen. EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, jota emme olisi saaneet EU:n ulkopuolella.
Valtio on silloin itsenäinen kun se ei ole minkään muun valtion alainen. EU:n perustuslailla Unionista tulee liittovaltio ja Suomesta sen osavaltio.
2. Suomen kansan palauttaminen ylimmän vallan haltijaksi.
EU-Suomessa ylin valta on EU:n elimillä eikä Suomen kansalla. Eduskunnalla ei ole ollut oikeutta luovuttaa kansalle kuuluvaa valtiovaltaa kenellekään - ei myöskään EU:lle. Nyt Suomen valtiojohto aikoo uusia laittomuuden hyväksymällä EU:n perustuslain.
3. Aidon demokratian palauttaminen.
Demokratiassa eli kansanvallassa kansalaiset voivat päättää tulevaisuudestaan ja valita lainsäätäjät. EU-Suomen laeista säädetään valtaosa Brysselissä ja ne ovat Suomen omien lakien yläpuolella. EU ei ole demokratia vaan harvainvalta, jota ohjaavat suuryritysten ja suurten jäsenmaiden edut.
4. Sotien ja sotilasliittojen ulkopuolella pysyminen.
EU kokoaa taistelujoukkoja. Ne eivät ole puolustusvoimat vaan hyökkäysjoukot. EU-Suomi on mukana Unionin tulevissa sodissa ja myös sen ristiriidoissa muiden suurvaltojen kanssa. Puolueettomuuspolitiikka olisi paras turva Suomelle, sillä tosipaikan tullen suomalaiset joutuvat kuitenkin vastaamaan itse itsestään.
5. Oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan pyrkiminen.
EU:ssa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Toisinkin voisi olla. Oikeudenmukaisempi yhteiskuntakehitys on mahdollinen, mutta ei EU:ssa. Kasvavat EU:n nettojäsenmaksut vievät niitä miljardeja, joilla voitaisiin parantaa peruspalveluita Suomessa.
6. Siirtyminen kiihkokapitalismista kohti tervettä markkinataloutta.
Pääomien, yritysten ja työpaikkojen rajoittamaton siirtely lisää työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Keinottelua on hillittävä ja markkinoiden on palveltava kansalaisia eikä päinvastoin.
7. Oman talous- ja työllisyyspolitiikan palauttaminen.
Osana eurotaloutta Suomi imetään kuiviin pääomista kun ulkomaiseen omistukseen siirtyneiden yritysten voitot viedään pois maasta. Samalla putoaa pohja hyvinvointipalveluilta.
Kestävälle pohjalle voimme rakentaa taloutta ja tulevaisuutta kun meillä on oma talouspolitiikka ja oma raha.
8. Oman ruuantuotannon turvaaminen.
Puhdas kotimainen ruoka on perusihmisoikeus. Oma maataloustuotanto voidaan turvata vain itsenäisessä Suomessa.
9. Kansainvälinen yhteistyö.
Vain sellainen voi tehdä aitoa yhteistyötä, joka hallitsee itseään. EU-Suomi on sidottu EU:n politiikkaan, joka riistää köyhimpiä maita ja hyödyttää harvoja. Itsenäinen Suomi voisi olla edelläkävijä YK:ssa ympäristöasioissa ja rauhan rakentamisessa.
EU on kansainvälisessäkin politiikassa ongelma - ei ratkaisu.
10. Tulevien sukupolvien takia.
Emme saa pettää tulevia suomalaisia sukupolvia ja sitoa heitä EU:n liittovaltiokehitykseen. EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, jota emme olisi saaneet EU:n ulkopuolella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuntatasolla noita asioita on turha alkaa tauhkoamaan.
http://ipu.fi/default.asp?page=97
Itsenäisyyspuolueen kunnallisvaaliohjelma 2008
Kohti parempaa huomista
Kuntien jatkuvasti kasvavat taloudelliset ongelmat ovat seurausta EU:n määräysten alaisina toimivien hallituksen ja eduskunnan päätöksistä. Nämä ovat vetäytyneet vastuustaan peruspalvelujen rahoituksessa ja siirtäneet kunnille lisää velvoitteita.
Terveydenhoitoa ja muita peruspalveluja lamauttava kriisi on korjattavissa vain hallituksen ja eduskunnan päätöksillä, joilla kunnille maksetaan niiden tarvitsemat riittävät valtionosuudet. Jotta tämä on mahdollista ja jotta Suomessa voidaan toteuttaa inhimillistä ja oikeudenmukaista politiikkaa, on palautettava maamme itsenäinen päätösvalta. Se tapahtuu irtautumalla EU:n määräysvallasta eduskunnan päätöksellä. EU-jäsenyyden vastustaminen on parasta kuntapolitiikkaa!
1. Peruspalvelut on turvattava viivytyksettä kaikille kuntalaisille.
2. Alle 1000 euron kuukausitulot on vapautettava kunnallisverosta.
3. Terveydenhoidon epäkohdat on korjattava.
Terveydenhoidon rakenteita on järjestettävä uudelleen siten, että nykyinen kilpailutilanne kuntien yksin ylläpitämien terveyskeskusten ja yhdessä muiden kuntien kanssa ylläpitämien sairaanhoitopiirien omistamien keskussairaaloiden kesken poistuu. Nykytilanne aiheuttaa sen, että osa hoitoa tarvitsevista jää ilman sitä.
Leikkauksiin ja muuhun hoitoon on voitava päästä nykyistä nopeammin. Lääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa on saatava tarvetta vastaava määrä mm. koulutuspaikkoja lisäämällä.
Julkisen ja yksityisen terveydenhoidon parhaat puolet on otettava käyttöön siten, että kaikki potilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa kohtuuhintaan. Terveydenhuollossa nyt ilmenevä hoitoketjujen toimimattomuus ja hoitohenkilöstön ylikuormitus on poistettava.
Terveyskeskus-, poliklinikka- ja sairaalamaksut on pidettävä kohtuullisina. Terveydenhoidossa on entistä enemmän panostettava sairauksien ennalta ehkäisyyn.
4. Kouluissa on huolehdittava sekä oppilaiden että opettajien jaksamisesta mm. pitämällä opetusryhmät riittävän pieninä. Ongelmia on torjuttava ennalta lisäämällä voimavaroja sosiaalitoimen perhetyöhön ja muuhun ennalta ehkäisevään työhön. Opettajille on tarjottava tarpeen mukaista täydennyskoulutusta ja oppilashuollon toimivuuteen on kiinnitettävä huomiota. Hyvin toimivia kyläkouluja ei saa lakkauttaa.
5. Lasten päivähoidon lisäksi on huolehdittava sairastuneen lapsen kotihoidon järjestämisestä.
6. Laitoshoidon painottamisen sijasta on ryhdyttävä tukemaan vanhusten selviytymistä kotona. Kuntien on järjestettävä vanhusten ja sairaiden kotihoito ja ateriapalvelut. Hoito- ja palvelumaksut on pidettävä kohtuullisina.
7. Omaishoitajien on saatava riittävä palkka ja vapaa-aika.
8. Vallitsevan köyhyysongelman poistamiseksi on toteutettava perustulojärjestelmä, joka rohkaisee toimeliaisuuteen ja mahdollistaa riittävän toimeentulon kaikissa elämän tilanteissa. Sen piiriin kuuluisivat esim. pienituloiset eläkeläiset, nykyisin työttömyystuen ja erilaisten sosiaalitukien varassa elävät sekä opiskelijat ja prekaarit eli pätkätyöläiset. Perustulojärjestelmä vähentäisi nykyisin suurta valtion ja kuntien sosiaalihenkilöstön tarvetta ja toisi näin säästöjä julkisiin menoihin.
9. Terveellinen ja lähellä tuotettu ruoka kuntien hankintoihin.
10. Energiaa on säästettävä. Kunnissa on suosittava uusiutuvaa energiaa.
Hajautettu ja samalla turvallisempi energiantuotanto luo hyvinvointia koko maahan.
11.Sähkö- ja lämpö- sekä vesi- ja viemärilaitokset on säilytettävä kuntien omistuksessa.
12.Kohtuuhintainen asunto jokaiselle.
Kohtuuttoman korkeiksi kohonneita asuntojen hintoja ja muita asumiskustannuksia on alennettava toteuttamalla seuraavat toimenpiteet:
Siirrytään asuntojen tuottajien ja pankkien ehdoilla toteutettavasta asunto- ja tonttipolitiikasta asunnontarvitsijoiden, siis maksajien ehdoilla tapahtuvaan asuntojen rakentamiseen.
Kilpailua asuntorakentamisessa ja asuintalojen saneerauksessa lisätään ja selvitetään korruption vaikutus siihen, että monissa kunnissa tontteja ja saneeraustehtäviä annetaan tietyille suosikeille.
13. Kuntien on kohdeltava yrityksiä tasapuolisesti elinkeinopolitiikassa, esim. päätettäessä kuntien hankinnoista. Tieverkosto on pidettävä hyvässä kunnossa koko maassa. Maaseudun autioittaminen on pysäytettävä myös elinkeinotoimintaa monipuolistamalla.
14. Nuorille on järjestettävä pätevät ohjaajat ja tarpeelliset kokoontumistilat.
15. Joukkoliikenteen kehittämisen tulee olla yksi kuntien painopistealueista sekä kuntalaisten palvelutarpeiden takia että ympäristösyistä. Palvelulinjoja on järjestettävä sinne, missä muu joukkoliikenne ei ole riittävää.
16. Kaikille kuntalaisille kuuluu oikeus viihtyisään ja luonnonläheiseen ympäristöön.
17. Kirjastojen palvelut on pidettävä maksuttomina ja riittävän laajoina.
Kirjastot on pidettävä auki myös viikonvaihteessa ja iltaisin.
18.Luottamushenkilöitä kahlitseva puolue- ja ryhmäkuri on kiellettävä.
19. Kuntien henkilökunta on valittava vain pätevyyden, ei puoluekannan perusteella. Kunnan ylimmät viranhaltijat on valittava kuntalaisten yleisellä äänestyksellä.
20. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja kansanäänestyksiä on lisättävä.
Kunnanvaltuuston päätös on alistettava kunnalliseen kansanäänestykseen, kun merkittävä osa kuntalaisista sitä vaatii. Äänestyksen tuloksen on oltava sitova.
Suurimpiin kaupunkeihin ja kuntaliitosten seurauksena syntyneisiin kuntiin on
perustettava kunnallisvaalien yhteydessä valittavat, lähidemokratiaa toteuttavat kunnanosavaltuustot päättämään oman kunnanosansa asioista ja antamaan kunnan viranomaisille lausunnot omaa kunnanosaa koskevista esityksistä.
21. Kuntaliitokset ovat joskus perusteltuja, mutta niistä ei löydy patenttiratkaisua kuntien ongelmiin.
Kuntaliitoksia ei tule toteuttaa vastoin asukkaiden enemmistön kantaa. Kuntaliitosten taustalla on nykyisen valtiojohdon pyrkimys toteuttaa EU:n ajamaa politiikkaa, joka tähtää julkisten palvelujen yhä suurempaan yksityistämiseen. Tämä yksityistäminen on torjuttava, koska se merkitsee yhä kasvavaa eriarvoisuutta.
Samma på svenska: http://ipu.fi/default.asp?page=83