Evoluution sanotaan hävittävän nopeasti haitalliset geenimutaatiot. Miksi sitten maailmassa on n. 7000 perinnöllistä sairautta? Miksi evoluutio ei olekaan, lupauksista huolimatta, kyennyt niitä hävittämään? Onko mitään merkkiä, että ne edes olisivat vähenemässä vai lisääntyvätkö?
Toinen juttu kun sanotaa etuja antavan geenimuttaation rikastuvan ja leviävän. Ajatellaas, että jonkun äijän yhdessä siittiössä tapahtuu jokin oikein edullinen mutaatio. Kun siittiöitä on 300 - 500 miljoonaa ja jos lasketaan lapsen tekoon tarvittavan vaikkapa 10 yritystä niin edullisen mutaation todennäköisyys ihmiseksi asti on vain noin 1:3,5-5 miljardia !
Aika epätodennäköistä olisi ihmiskunnan evoluutio sitä tietä. Samat suhdeluvut kai lienevät eläimilläkin tai vielä huonommat kun muistetaan, että ne ovat kiimassa vain kerran vuodessa. Ei olisi maapalolon iän aikana paljon muutoksia ehtinyt tulemaan.
Toinen juttu kun sanotaa etuja antavan geenimuttaation rikastuvan ja leviävän. Ajatellaas, että jonkun äijän yhdessä siittiössä tapahtuu jokin oikein edullinen mutaatio. Kun siittiöitä on 300 - 500 miljoonaa ja jos lasketaan lapsen tekoon tarvittavan vaikkapa 10 yritystä niin edullisen mutaation todennäköisyys ihmiseksi asti on vain noin 1:3,5-5 miljardia !
Aika epätodennäköistä olisi ihmiskunnan evoluutio sitä tietä. Samat suhdeluvut kai lienevät eläimilläkin tai vielä huonommat kun muistetaan, että ne ovat kiimassa vain kerran vuodessa. Ei olisi maapalolon iän aikana paljon muutoksia ehtinyt tulemaan.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Olisiko kenties hedelmällisempää (pun not intented) laskeskella, mikä on hyödyllisen mutaation todennäköisyys yhdessä siittiössä? Kas kun niitä hyödyllisen mutaation omaavia siittiöitä voi siellä pallissa kelluskella yhtä aikaa useita. Jopa semmoinenkin on mahdollista, että kahdessa eri siittiössä on yhtä aikaa eri mutaatiot, joista kumpikin on hyödyllinen.
puhuinkin yhdestä mutaatiosta. Jos jokainen hyvä ominaisuus jalostuu niin silloin pitää tarkastella jokaista ominaisuutta erikseenkin.
Tietty ominaisuus ei jalostu yhtään nopeemmin sen takia, että äijällä on monta hyvää ominaisuutta.
>>Jos jokainen hyvä ominaisuus jalostuu niin silloin pitää tarkastella jokaista ominaisuutta erikseenkin. >>
Tietysti. Ongelmana on, että tarkastelet myös melko mielipuolisesti vain yhtä mutaatiota mihin tahansa kohtaan genomia etkä rajoita sitä tähän ominaisuuteen. Sama merkillinen asennoituminen löytyy myös siitä, (sen lisäksi että lähdet siitä että mutaatiot jakautuvat siittiöihin riippumattomasti, oletus joka on käsittääkseni äärimmäisen mielikuvituksellinen)että tämän jälkeen tarkastelet vain yhden siittiön mutaatioita.
Lyhyesti, laskuissasi ei ole juuri mieltä.
En ole bilsan tohtori niin miksi et kertoisi miten on. Koska en ymmärrä selityksestäsi yhtään mitää eikä varmaan moni muukaan. Lieneekö ymmärrettäväksi tarkoitettukaan vaiko pelleilyksi.
Minusta avaukseni jutska on käytännön tasolla ihan OK. Siimahäntään on tullut hyvä mutaatio ja miten se saataisiin monistumaan. Mikä siinä on pielessä?
Tarkastelen vain yhden siittiön mutaatiota koska miksi tietty mutaatio tapahtuisikaan joka siittiössä. Tietenkin jos oletetaan saman mutaation tapahtuvan jatkuvasti ja aina kaikkiin siimahäntiin niin silloin asia on toinen.
Mutta meneekö mutaatiot niin, eikö mutaatio ole päinvastoin harvinainen juttu?
olet vetänyt hatusta oletuksen, että tuo hyödyllinen mutaatiosi ei *voi* olla tapahtunut jossakin toisessa siittiössä samanaikaisesti. Ja viet sen sitten pidemmälle, että se ei voi ilmaantua saman henkilön siittiöön kymmenen kuksimiskerran aikajaksolla uudestaan. Entäpä jos se tapahtuukin vaikka yhdessä 10 miljoonasta siittiöstä? Tai yhdessä sadasta tuhannesta? Tietysti voidaan olettaa myös, että se tapahtuu vaikkapa keskimäärin yhdessä viidestä sadasta miljardista siittiöstä. Mutta tällöinhän joka tuhannellella miehellä olisi se jossakin siittiöistään, se olisi siis monilla miljoonilla miehillä tälläkin hetkellä. Vaikuttaisiko tämä mitenkään sen mahdollisuuteen päätyä syntyvään ihmiseen asti, mitä luulet?
On mutaatioita, joiden tapahtumisfrekvenssi tunnetaan todennäköisyyslaskujen perusteella. Muistaakseni sirppisoluanemian aiheuttava mutaatio oli yksi niistä. Se ei nyt ole varsinaisesti hyödyllinen mutaatio täällä, mutta se suojaa malarialta ja on siksi yleinen malaria-alueilla.
tekisi saman geenimutaation aina uudestaan ja uudestaan. Sellaista voimaahan ei ole vaan päinvastoin korjausmekanismit estävät sangen tehokkaasi muutokset.
Siten jokainen muutos on harvinaisuus. Toisin sanoen, poikkeus eikä sääntö.
Myöskaan sama mutaatio tuskin on useammassa kuin yhdessä siimahännässä. Niin harvinaisia mutaatiot ovat.
...joka aiheutti sen siinä ensimmäisessä, voinee aiheuttaa sen myös toisessa. Vai väitätkö, että on teoreettisesti mahdotonta, että sama mutaatio tapahtuisi toisen kerran? Ja jos niin on, niin miksi joidenkin mutaatioiden tapahtumisfrekvenssit tunnetaan todennäköisyyslaskennan perusteella? Eikö jokainen koskaan tapahtunut mutaatio olekaan erilainen kuin kaikki muut tapahtuneet mutaatiot?
Kun todistelet asiaa todennäköisyyksien perusteella, niin käsien heiluttelu (muutos on harvinaisuus, tuskin on) ei anna sinulle dataa, jonka perusteella mitään voisi laskea. Sinulla pitää olla tietoa siitä, kuinka todennäköisesti tuo sinun hyödyllinen mutaatiosi tapahtuisi siittiössä, että todistelullasi olisi edes jokin peruste.
että, "voinee". Mutta tuoko on paras perusteesi kun evoluutioteoria puhuu kuitenkin varmana asiana.
Silti vaikka tulisi muutos myöhemmin toiseenkin siittiöön on sen todennäköisyys ihmiseksi tulemiseen edelleen se sama kuin ensimmäiselläkin oli.
Ei todennäköisyys siitään kasva. Joka siittiöllä se on aivan yhtä pieni. Kuviteltakoon vaikka joka panokerralla ominaisuus olisi 10:ssä siittiössä on todennäköisyys silti 1:35-50 miljoonaan. Täytyy aika monesti kiksauttaa, että tulisi edes yksi jälkeläinen jolla se ominaisuus on.
Sittenkin on epävarmaa onko kyseessä periytyvä ominaisuus vai pitäisikö ko. ominaisuus olla molemmilla vanhemmilla ennen kuin periytyy. Eli todennäköisyydet pysyy turhan pieninä evoteorian kannalta katsoen.
>>Mutta tuoko on paras perusteesi kun evoluutioteoria puhuu kuitenkin varmana asiana.
Silti vaikka tulisi muutos myöhemmin toiseenkin siittiöön on sen todennäköisyys ihmiseksi tulemiseen edelleen se sama kuin ensimmäiselläkin oli.>Ei todennäköisyys siitään kasva. Joka siittiöllä se on aivan yhtä pieni. Kuviteltakoon vaikka joka panokerralla ominaisuus olisi 10:ssä siittiössä on todennäköisyys silti 1:35-50 miljoonaan. Täytyy aika monesti kiksauttaa, että tulisi edes yksi jälkeläinen jolla se ominaisuus on.>Sittenkin on epävarmaa onko kyseessä periytyvä ominaisuus vai pitäisikö ko. ominaisuus olla molemmilla vanhemmilla ennen kuin periytyy. Eli todennäköisyydet pysyy turhan pieninä evoteorian kannalta katsoen.
.......Perinnöllisyystieteessä resessiivinen eli väistyvä ominaisuus tulee näkyviin yksilön ilmiasussa eli fenotyypissä vain, mikäli sitä ei ole peittämässä dominoivan ominaisuuden aiheuttavaa alleelia. Yksilöillä on aina kaksi alleelia samasta geenistä ominaisuutta kohden. Resessiivinen ominaisuus näkyy siis ilmiasussa vain, mikäli kummatkin alleelit ovat samanlaiset eli yksilö on resessiivinen homotsygootti. Resessiivinen alleeli voi periytyä monen sukupolven yli ilman, että se tulee näkyviin ilmiasussa.
T t
T T T T t
t T t t t
Resessiivistä alleelia kuvataan oikealla olevassa esimerkissä pienellä kirjaimella t, kun taas vastaavasti dominoivaa isolla. Vain tapauksessa tt resessiivinen ominaisuus voi tulla näkyville. Muissa tapauksissa dominoiva (T) ominaisuus tulee näkyville.......
Jos on resessiivinen eikä dominoiva niin mahdollisuus periytymiseen on aika huono. Vai väitätkö, että aina 100 % varmuudella periytyy jos ominaisuus on vain toisessa vanhemmassa? Siis voisitko sanoa selkokielellä niin kaikki lukijat ymmärtäisi mitä haluat sanoa?
jotta minäkin ymmärrän. Kun ei ole tuttuja nuo resessiiviset ja alleelit ja mitä lie.
Kun siis lapsella on hyvä ominaisuus niin tuleeko se esiin lapsella vaiko ei ja jos tulee niin millä ehdoin.
Ajattelen vaan sitä, että eihän huonotkaan ominaisuudet aina puhkea jos ei ole molemmissa vanhemmissa niin miten sitten hyvät käyttäytyisivät eri tavalla?
>>Sittenkin on epävarmaa onko kyseessä periytyvä ominaisuus vai pitäisikö ko. ominaisuus olla molemmilla vanhemmilla ennen kuin periytyy.
Wikistä: Polygeeniset ominaisuudet ovat eliöillä ominaisuuksia, joiden kehitystä säätelevät useat vuorovaikutuksessa olevat geenit. Toisin kuin yhden geenin määrittelemät kvalitatiiviset ominaisuudet (kuten Gregor Mendelin tutkimat suora- tai angorakarvaisuus ja kelta- tai vihersiemenisyys), polygeeniset ominaisuudet ovat usein kvantitatiivisia (kuten pituus ja paino). Tällaisten ominaisuuksien muuntelu ole ryhmiteltävissä selvästi toisistaan erottuviin tyyppeihin, koska sen lisäksi että niiden syntyyn vaikuttaa useampia geenejä, ei useinkaan mikään geenien alleeleista ole dominoiva, vaan niiden vaikutus on summautuva.
Eli ei kaikki ominaisuudet suinkaan ole yhden geenin määräämiä, ja polygeenisissä ominaisuuksissa ei usein ole dominoivaa alleelia ollenkaan, joten tuon mutaatiomme mahdollisuudet vaikuttaa ilmiasuun ja sitä kautta selviytymiseen sen kuin paranevat.
Yksi ominaisuus tavattoman monista tehostuu. Jos on eläin tai kala tai jotain niin poikaskuolleisuus vie sen viimeistään. Mahtaako kalojen poikasista ehkä joka tuhannes selviytyä kutuikään asti. Eli todennäköisyys pitää taas jakaa tuhannella.
Sitte sillä onnekkaalla, joka välttää kaikki vaarat selviytymisen ratkaisee kuitenkin kaikkien ominaisuuksien keskiarvo. Voidaan uskoa, että sille on tämän hvyän lisäksi tullut muutama huonokin ja näin keskiarvo ei ole yhtään sen parempi.
Eikä ihminen tai eläin ole vanhempiensa keskiarvo vaan jotain muuta. Edelleen, periikö sen jälkeläiset kyseisen hvyän ominaisuuden. Teoreettisesti jahkailleen voidaan uskoa hyvien ominmaisuuksien periytyvän mutta se olisi niin vähämerkitykselllinen ja hidas prosessi että ei se mitään merkittävää aikaan saisi kuitenkaan mitenkään järkevässä ajassa.
On aika pieni mahjdollisuus tavata toisen sukupuolen yksilö, jolla olisi sattumalta sama geenimuunnos. Todennäköisyys on alle 1:1000. Näin perimän mahdollisuus vain pienenee.
Oletetaan, että hyödyllinen ominaisuus on resessiivinen t. Vastaava dominoiva alleeli on T. Yksilöillä on aina kaksi alleelia samasta geenistä ominaisuutta kohden. Yksilöä tämän alleelin suhteen kuvaa siis joko TT, Tt tai tt. TT:llä ja Tt:llä resessiivinen ominaisuus ei tule näkyviin, tt:llä tulee.
Jos molemmat vanhemmat ovat tt, lapsi on 100% varmuudella tt, ja hyödyllinen ominaisuus tulee näkyviin.
Jos toinen vanhemmista Tt ja toinen tt, niin 50 % todennäköisyydellä lapsi on Tt (ei tule näkyviin, mutta on ominaisuuden perinyt ja voi periyttää myös omille lapsilleen) ja 50% todennäköisyydellä tt (tulee näkyviin)
Jos toinen vanhemmista on TT ja toinen tt, niin lapsi on 100% varmuudella Tt.
Jos toinen vanhemmista on TT ja toinen Tt, niin lapsi on 50% todennäköisyydellä TT ja 50% todennäköisyydellä Tt
Jos kumpikin vanhemmista on Tt, niin 25% todennäköisyydellä lapsi on TT, 50% todennäköisyydellä Tt ja 25% todennäköisyydellä tt.
Selvensikö?
Jos esimerkkinä olisi villihevosten lauma johon tuodaan huomattavasti suurempi ori sukua jatkamaan ja parantamaan. Nyt kun menemme muutaman sukupolven jälkeen katsomaan tuota laumaa, emme voi havaita mitään muutosta lauman jäsenistä tuon oriin ominaisuuksien säilymisestä.
Näitä kokeitahan on tehty laihoin tuloksin.
"...Näitä kokeitahan on tehty laihoin tuloksin. "
Joo. Näitä kokeita kutsutaan myös eläinjalostukseksi.
Taisin vähän oikoa mutkia noissa säikeen todennäköisyslaskuissani, mutaatiohan voi tosiaan tulla muuhunkin ituradan soluun kuin gameettiin. Eikös tästä olisi seurauksena se, että ne mutaatiot voivat esiintyä ryppäinä, esim. saman yksilön kaikissa sukusoluissa olisi sama hyödyllinen mutaatio? Pekuloin nyt vähän aiheella, vaikka kohta kai joku kretsupelle tulee kirkumaan, että evoluutti muutti taas väitettään.
- Voisiko se edistää mutaation fiksautumista johonkin pieneen paikallispopulaatioon, josta se sitten leviäisi koko kantaan?
- Jos kyseessä on resessiivinen ominaisuus, joista tuolla toisaalla väiteltiin, niin se kai edistäisi mahdollisuutta, että muutaman sukupolven kuluttua ne t-alleelit sattuisivat samaan yksilöön ja vaikuttaisivat fenotyyppiin, kun sama mutatoitunut yksilö saisi useita jälkeläisiä. Vai johdattelenko ajatusta ihan väärin?
Onpa omakohtaistakin kokemusta.
Meillä oli Isällä huippunopea Suomenhevonen ja kilpauran jälkeen sillä teetettiin vrsoja. Mutta yhtäkään emänsä veroista ei sen jälkeläisistä tullut.
Eläinjalostus todistaa, että hyvien ominaisuuksien periytyminen on tavattoman vaikeaa toteuttaa edes suunnitellen.
1. Sairaudet eivät ole niin letaaleja että ne tappaisivat kaikki sairastuneet.
2. Sairaudet johtuu epäedullisista mutaatiosta
3. Sairaudet periytyvät resessiivisesti eli nillä on kantaja joka ei itse sairastu mutta jos lapsi saa molemmilta vanhemmiltaan mutatoituneen geenin niin lapsi sairastuu.
on JUURI ne kasvit joita tarvitsee ylisimpien sairausten(syöpä jne) parantamiseen. Aika kummallista että sattumoisin luonnossa on sellaista
IR säteiden filtteröinti ja magneettikenttien oikea polarisaatio voi ehkäistä tätä. iinkuin maassa oli olosuhteet silloin 5000 vuotta sitten ennen Nooan tulvaa.
Aika ihmeellistä että sinä osaat parantaa syövän ja lukuisia muita yleisiä sairauksia keneltä tahansa, etkä vieläkään ole saanut Nobelin palkintoa. Kovin kummallista. Mistähän ihmeestä se johtuu?
Ettet tiedä, että hihhuliprofeettojesi väittämä vesivaippa maapallon yllä olisi nostanut ilmakehän lämpötilan kiehuvaksi, tuottanut sietämättömän paineen ja estänyt näkyvän valon pääsyn maailmaan.
Edellä mainittujen lisäksi resessiivisistä tautigeeneistä on populaatiolle se hyöty, että ne estävät sukusiitosen, kun sukusiitettyjälkeläinen saa molemmilta vanhemmilta ko. tautigeenin ja sairas jälkeläinen kuolee.
On muistettava että evoluutio toimii populaatiotasolla ei yksikötasolla.
Lisäksi ihmisen evoluutio taitaa olla täysin tai ainakin lähes täysin pysähtynyt länsimaissa, koska biologista valintaa ei tapahdu, vaan ihmiset voivat itse päättää kuka lisääntyy. Sairaat eivät kuole vaan hoidettaan.
koskapa mitään ehtoja ei ole evoluution kannattajat aikaisemmin haitallisten mutaatioiden katoamiselle.
Mutta entä jos ne eivät katoa niin silloinhan ne huomaamatta rikastuvat ja tulee aika, että melkein kaikilla on joku tauti.
Mites sitten syntyvät lapset, kaikki ovat sairaita. Onko tässä kuitenkin se kressujen mainostama rappeutuminen todellista?
Minä jo huolestun miten ihmiskunnan käy sitten kun kaikilla on joku kaamee tauti.
"Evoluution sanotaan hävittävän nopeasti LISSÄÄNTYMISEN KANNALTA haitalliset geenimutaatiot."
Sori Capslokki. Ne perinnölliset taudit, jotka puhkeavat niin, etteivät ne vaikuta lisääntymiseen porskuttavat hyvin. Sen sijaan hedelmättömyys ei periydy.
"yhdessä siittiössä"
Ei kai se niin mene? Eikö tuo ole jo tahallista vääristelyä. Ensi sunnuntaina 9:30 jalkapuuhun kirkonmäelle ja pois vasta 12.00 kun viimeinenkin kirkkovieras on suntion hätistämänä poistunut.
Häpeä.
jo ihan tärisen jännityksestä. Kun en ole mikään biologian nobelisti niin joutuu kysyyn teiltä viisailta. Mutta noloo kun te viisaat ette kerro vaikka tietäsittekin.
Onko salaisten kansioitten tietoo mitä ei voi tyhmälle kansalle paljastaa?
Hedelmättömyys on myös perityvää. Esimerkkinä peruna joka kukkii mutta kukinnastaan huolimatta ei tuota hedelmää.
Evoluutioteoriaa ja perinnöllisyyttä käsittelevää kirjallisuutta on olemassa vaikka kuinka paljon. Perusteet käydään läpi jo peruskoulun biologiassa, joten salatieteestä ei todellakaan ole kysymys.
Yksi hyvä teos, jota voin suositella, on Ernst Mayr: Evoluutio. Suomeksi käännetty, perusteellinen ja melko vähilläkin perustiedoilla avautuva.
Viittaat sellaisiin tietoihin joilla on taipumus muuttua.
Jos arvo a) muuttuu, se muuttaa koko kokonaisuutta.
Ja tiedon nimellä on eri koulukuntien päätelmiä joiden todenperäisyyttä eivät tutkijat itsekään ole yksimielisesti hyväksyneet.
Ja mitä yksittäisempiin esimerkkeihin tulemme sitä epävarmemmiksi oletustiedot muuttuvat.
Totuus ei ole mielipideasia eikä äänestyksen tulos!
on monta erilaista selitystä. Sekä teoriaa mihin tiede kykenee ja mihin ei.
Tällä palstalla esitetyt näkemykset tieteen kyvyistä totuuden paljastamiseen edustavat ties mitä ääriortodoksista näkemystä tieteestä sekä sen oletetusta kaikkivoipaisuudesta ja kyvystä antaa tyhjentävä selitys kaikkeen.
geenimutaatioita niin menkööt x-rayn alle, kuten apo calypsokin opettaa.
sairauksiin mitään sanottavaa. Onko tämä sitä kreojen puhumaa rappeutumista. Jos sairaudet eivät häviä niin miten ihmiskunnan lopulta käy.
Jos yhä useampi ihminen tulee taudin kantajaksi vaikka ei itse siihen sairastuisikaan.
Mutta kertaan asian vielä omin sanoin.
Jokaisessa ihmisalkiossa on yli sata uutta mutaatiota. Vääjäämättä jokin mutaatioista osuu joissain yksilöissä geeniin tai sitä säätelevään genomin osaan. Tällä mutaatiolla saattaa olla haitallinen vaikutus geenin säätelemiin ominaisuuksiin. Pahimmassa tapauksessa lopputuloksena on geeniperäinen sairaus. Tosin todella perinnöllinen siitä tulee vain, jos mutaation kantaja onnistuu saamaan lapsia ja siirtämään mutaation heille. Ennen lisääntymisikää tappava tai steriiliksi tekevä mutaatio karsii itse itsensä pois ennen kuin se voi levitä.
Miten tällainen tautigeeni sitten voi jatkaa olemassaoloaan? Yleisin selitys on, että yksikin virheetön versio (alleeli) tästä geenistä riittää estämään taudin puhkeamisen. Siispä tauti puhkeaa vain, jos lapsi saa molemmilta vanhemmiltaan tämän taudin alleelin. Kaikki vain yhtä kopiota kantavat pysyvät terveinä, ja lopulta taudin aiheuttava yksittäinen alleeli saattaa jopa kadota itsekseen.
Toinen perinnöllisiä sairauksia ylläpitävä tekijä on niiden puhkeamisen aikataulu. Jos virheellinen alleeli alkaa vaikuttaa vasta, kun sen kantaja on jo lisääntynyt, ei tauti karsiudu pois vaikka se olisi tappavakin. Jotkut perinnöllisen taudin aiheuttavat mutaatiot jopa parantavat kantajansa lisääntymismenestystä tai selviämiskykyä nuorella iällä, ja täten varmistavat sen säilymisen geenipoolissa.
Kolmas tekijä on taudin ilmenemisen todennäköisyys. Joissain taudeissa sopivat olosuhteet estävät sitä kokonaan puhkeamasta, esimerkiksi, koska tauti johtuu jonkin aineenvaihduntatuotteen puutteesta mutta sitä saadaankin tarpeeksi ravinnosta. Toisissa tapauksissa vain tietyt ympäristön vaikutukset laukaisevat taudin sen kantajassa. Siten suurikin osa tautialleelin kantajista voi säilyä taudittomina, ja siten "turvassa" karsinnalta. Mainittakoon, että keripukki on tavallaan perinnöllinen sairaus, sillä se johtuu geenivirheistä ihmisen C-vitamiinia valmistavassa geenissä. Emme yleensä osaa pitää sitä perinnöllisenä sairautena, koska kaikki ihmiset kantavat sille altistavia mutaatioita ja se puhkeaa vasta olosuhteissa, joissa ravinnosta ei saa riittävästi C-vitamiinia.
Näistä tekijöistä huolimatta ihmiskunnalla ei ole mitään hätää. Nämä tautien selviytymistä ylläpitävät tekijät pitävät myös huolen siitä, että taudit pysyvät harvinaisina. Lisäksi tautialleelit voivat myös kokonaan hävitä monestakin eri syystä, jotka eivät edes vaadi luonnonvalintaa. Sekä erilaiset mutaatiot ja suvullinen lisääntyminen voivat "puhdistaa" tautia kantavia sukulinjoja kokonaan.
valehdelleet kun eivät ole maininneet, että "haitallinen geenimutaatio saattaa joissain tilanteissa karsiutua pois populaatiosta".
On rehvelit antanee käsityksen, että sellainen karsiutuu. Mikä on tietysti aivan eri asia.
Mutta kun ei karsiudukaan, mitä siitä seuraa. Lisää sairaita lapsia ja kressujen rappeutumisteoria toteutuu ihan silmiemme edessä.
kuka sinulle on kertonut, että kaikki haitalliset ominaisuudet aina karsiutuvat, kun minä en ole sellaista väitettä nähnyt tällä palstalla kuin Outsider___!:n evo-opissa. Kaikki muut ovat puhuneet siitä, että kysymyksessä on todennäköisyysprosessi, jossa haitallisilla ominaisuuksilla on suurempi todennäköisyys karsiutua, mikä tietysti tarkoittaa, että kaikki haitalliset ominaisuudet eivät aina karsiudu.
....kysymyksessä on todennäköisyysprosessi, jossa haitallisilla ominaisuuksilla on suurempi todennäköisyys karsiutua,.....
Ensi kertaa näkee palstalla tuollaista tekstiä. Pysyn väitteessäni että evot ette ole ennen asettaneet karsiutumiselle mitään ehtoja.
Mistä tuli kiire alkaa siirrellä maalitolppia?
"Ensi kertaa näkee palstalla tuollaista tekstiä. Pysyn väitteessäni että evot ette ole ennen asettaneet karsiutumiselle mitään ehtoja."
Väitteesi on falsifioitavissa, jos tällä palstalla on mainittu, että evoluutioprosessi perustuu todennäköisyyksiin. Testaamme hypoteesisi syöttämällä hakuun tämän ryhmän ja tarkalleen Turkanan mainitseman sanan "todennäköisyysprosessi". Mitä löytyykään heti tällä haulla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000037576584#22000000037576584
Käyttämällä useampia tai erilaisia hakusanoja olisin taatusti saanut vaikka kuinka monta esimerkkiä, koska muistan lukeneeni sellaisia useita tälläkin viikolla, mutta se on epäolennaista, koska jo yksikin viesti osoittaa väitteesi epätodeksi.
Toivottavasti ei tahatonta. Jos et muka ole aikaisemmin nähnyt tuota, että olemme kertoneet kysymyksessä olevan todennäköisyysprosessin, niin tässä muutama linkki, joita löytyisi helposti lisääkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000037620261#22000000037620261
"Sinullekin on lukuisia kertoja kerrottu, että evoluutio ja luonnonvalinta on tilastollinen prosessi, jossa sopeutuneimmat eliöt saavat keskimäärin enemmän jälkeläisiä. Tuo keskimäärin tarkoittaa sitä, että kaikki haitalliset geenit ja ominaisuudetvät ei karsiudu."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000036461395#22000000036461395
"Tuo evo on taas jotakin muuta kuin evoluutioteoria, joka kyllä tietää useita tapoja, joilla populaatioon voi kerääntyä haitallisia ominaisuuksia tai populaation geenipooli rappeutua. Kannattaisi otta selvää myös oikeasta evoluutioteoriasta eikä keskittyä tuohon itsekeksittyyn "evoon"."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000037054205#22000000037054205
"Jaa, olet siis jo korjannut käsityksiäsi siitä, että luonnonvalinta aina välttämättä karsisi haitalliset mutaatiot pois ja että sopeutuneimmat välttämättä saisivat eniten jälkeläisiä?"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000035279188#22000000035279188
"Luonnonvalinta karsii lähes aina nuo haitalliset mutaatiot ja useimmat hyödyllisetkin karsiutuvat, mutta osa niistä pääsee leviämään populaatioon."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000037684996#22000000037684996
""Miksikäs muuten sivuutat sen evolauseen että luonnonvalinta hävittää haitalliset geenimutaatiot.""
Myös Outsider___!:llekin on useita kertoja jo aikaisemmin kerrottu, että evoluutioteoria tuntee useita mekanismeja, joilla haitallisia ominaisuuksia tai geenejä keräytyy populaatioon. Tällaisia ovat mm. geneettinen ajelehtiminen pullonkaulailmiön tai perustajavaikutuksen takia tai siten, että haitallinen geeni kytkeytyy fyysisesti jonkin hyödyllisen geenin kanssa tai seksuaalivalinnan tuottamien haitallisten ominaisuuksien kasautuminen. Luonnonvalinta siis karsii haitallisia mutaatioita, mutta tuo karsinta ei ole ehdotonta, että aina ja kaikki haitalliset ominaisuudet ja geenit karsiutuisivat ja tämä on tällä palstalla kerrottu lukuisia kertoja. Miksi se ei mene perille?"
Niin, voisitko vastata tuohon viimeiseen kysymykseen?
Kun nyt evo-oppineet ovat joukolla todistaneet, että ihmiskunnassa olevia perinnöllisiä sairauksia ei evoluutio eikä luonnonvalinta hävitä niin eikös tässä ole teidän omasta toimestanne todistettu rappeutuminen.
Jos entiset sairaudet eivät katoa ja koko ajan tulee uusia niin....??? Minä sanoisin sitä rappeutumiseksi.
Ilmiö nähdään nykyään ehkä nopeampana kuin koskaan. Nuorten ihmisten psyyken heikkous on vakava ilmiö. Kyllä ennen olosuhteet olivat aika lailla kovemmat jo lapsesta alkaen mutta päänupit pysyivät terveinä.
Rappeutumista omalla laillaan on tietenkin itsensä syöminen sairaaksi mitä eläimet eivät tee. Niilläkin on tässä suhteessa enemmän järkeä.
"Kun nyt evo-oppineet ovat joukolla todistaneet, että ihmiskunnassa olevia perinnöllisiä sairauksia ei evoluutio eikä luonnonvalinta hävitä niin eikös tässä ole teidän omasta toimestanne todistettu rappeutuminen."
Jotkut linjat rappeutuvat ja jotkut eivät. Sinä ilmeisesti kuvittelet, että evoluutio tuottaisi täydellisiä olentoja, mutta sellaista ei evoluutioteoriassa edes väitetä. Riittää, kun perimä on riittävän hyvä populaatiossa.
"Jos entiset sairaudet eivät katoa ja koko ajan tulee uusia niin....???"
Geneettisiä "sairauksia" katoaa koko ajan. Niitä ei vain luokitella sellaisiksi, koska niitä ei ole ehditty luokitella. Jos sinä todella haluat ymmärtää, mistä on kysymys, niin ota selvää geneettisistä sairauksista, niiden syistä, ilmentymistä ja seurauksista sekä niiden suhteesta periytymiseen.
"Rappeutumista omalla laillaan on tietenkin itsensä syöminen sairaaksi mitä eläimet eivät tee. Niilläkin on tässä suhteessa enemmän järkeä."
Ilmeisesti et ole huomannut, että ihmisen evoluutio on aika hidas prosessi monestakin syystä.
1) Ihminen lisääntyy hitaassa syklissä
2) Vaikka ihminen kuolisikin liikalihavuuden aiheuttamaan sairauteen, on ihmisellä useimmiten ollut tarpeeksi pitkä elämä lisääntymisen kannalta.
3) Liikasyömisen ongelma on ollut nykyisessä laajuudessa ollut vallalla vasta hyvin vähän aikaa.
***Jotkut linjat rappeutuvat ja jotkut eivät.***
Mitä tuo tarkoitta ihmiskuntaan sovitettuna?
***Sinä ilmeisesti kuvittelet, että evoluutio tuottaisi täydellisiä olentoja,***
En kuvittele sellaista kun olentoja tuottavaa evoluutiota ei edes ole.
***Riittää, kun perimä on riittävän hyvä populaatiossa.***
Tuotahan minä olen koko ajan toimittanut. Ei evo tuota mitään parempaa ja sopeutuvampaa. Keskiarvo ratkaisee ja koko luonnossa keskinkertaisuudet ratkaisevat ja muodostavat enemmistön. Huiput tulevat ja menevät, eivätkä tee pysyväistä majaa.
***Geneettisiä "sairauksia" katoaa koko ajan.***
Mistäs tiedät? Kun perimään on tullut jokin vika niin mikä sen joskus sukupolvien päästä osaa palauttaa ennalleen. Korjausmekanismithan yrittävät estää myös korjaaat mutaatiot.
***Ilmeisesti et ole huomannut, että ihmisen evoluutio on aika hidas prosessi monestakin syystä.
1) Ihminen lisääntyy hitaassa syklissä***
Hyvin moni muukin kykenee lisääntymään vain kerran vuodessa tai vieläkin harvemmin. Joten siinä mielessä ei olla erityisen hitaita. Norsukin kantaa 22 kk.
***3) Liikasyömisen ongelma on ollut nykyisessä laajuudessa ollut vallalla vasta hyvin vähän aikaa.***
Eläimet luonnossa eivät syö itseään lihaviksi vaikka ruokaa olisi tarjollakin. Jos unohdetaan karhut syksyllä.
asia on klaari.
Kun mikään ei hävitä perinnöllisiä sairauksia niin nehän siinä tapauksessa leviävät kansoissa aina vaan laajemmalle ja laajemmalle.
Kohta niitä on niin paljon että alkaa olla mahdotonta löytää puolisoa, jolla ei olsi jokin sama tauti kuin itsellä.
Silloin alkaa ihmiskunnan loppusyöksy. Rappeutumien on saavuttantu huippunsa ja tekee työnsä, niinkuin aidsi.
Evo-opilla ei noihin kysymyksiisi ole selitystä. Ei edes hyvän tuntuista tarinaa ole vielä osattu keksiä.
Että se siitä.
Metka luku tuo n. 7000. Aika pieni luku ollakseen miljoonien vuosien tulosta. Suunnilleen yksi uusi sairaus vuodessa, hmmmm, tekee ihmiskunnan iäksi n. 7000 v. Tai sinne päin. Mitä opimme tästä.
Jos taasen laskemme ihmiskunnan iäksi miljoonia vuosia tulee aina uuden sairauden synnyn vaatimaksi ajaksi lähes tuhat vuotta. Aika harvakseltaan, koska tiedetään niitä nopeampaan tahtiin syntyvän.