Afganistan tarvitsee kansainvälisen yhteisön pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista tukea, joka käsittää maan vakauttamiseen sekä jälleenrakentamiseen liittyviä toimia. Vähitellen Afganistanin tulee ottaa enemmän vastuuta omasta kehityksestään ja keskipitkällä aikavälillä maalla tulee olla kyky huolehtia sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuudestaan. Vain näin voidaan edistää kestävää kehitystä ja talouskasvua. Kriisinhallinta ja turvallisuussektorin uudistaminen kytkeytyvät olennaisesti ihmisoikeuksien kunnioitukseen, oikeusvaltion vahvistamiseen, toimivan hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kehittymiseen. Afganistanin kehitysponnisteluilla on keskeinen merkitys poliittisen järjestelmän vakiintumiselle ja maan turvallisuudelle. Demokraattisten instituutioiden ja monipuoluejärjestelmän tukeminen on keskeistä. Vain kokonaisvaltainen kehitys luo edellytykset kansainvälisten kriisinhallintajoukkojen poistumiselle Afganistanista.
Kansainvälisen yhteisön yhteisillä toimilla voidaan saavuttaa parhaimmat tulokset Afganistanin erittäin haasteellisessa tilanteessa. Suomi kanavoi tukensa Afganistaniin Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, Euroopan unionin, Naton, Maailmanpankin ja muun monenvälisen toiminnan kautta. Suomi pyrkii osaltaan edistämään koordinaation tiivistämistä eri toimijoiden kesken.
Suomi pyrkii tehostamaan toimintaansa Afganistanin vakauttamiseksi sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan keinoin sekä jälleenrakentamisen tukemiseksi kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kautta. Afganistanin huumetuotannon ja huumeviennin rajoittaminen sekä vaihtoehtoisten elinkeinojen tukeminen ovat keskeisiä tavoitteita.
Suomi osallistuu Afganistanin kriisinhallintaan tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisten kumppaneidensa kanssa. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan koordinaatiota ja synergiaa lisäämällä vahvistetaan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Mahdollisuutta vahvistaa osallistumista Mazar-i-Sharifin alueellisessa jälleenrakennusryhmässä (PRT, Provincial Reconstruction Team) selvitetään, mukaan lukien mahdollinen PRT-johtovastuun vuorottelu Ruotsin kanssa. PRT:n siviilitoimintoja pyritään vahvistamaan. Tavoitteena on tukea turvallisuussektorin ja paikallishallinnon kehittämistä Afganistanin kansallisen kehitysstrategian (ANDS, Afghanistan National Development Strategy) tavoitteita edistäen. Suomalaisia siviiliasiantuntijoita voidaan jatkossa sijoittaa myös PRT:n toimialueen muihin alueellisiin toimipisteisiin. Osa siviiliprojektien määrärahoista on tarkoitus varata pienimuotoisiin luottamusta ja turvallisuutta lisääviin hankkeisiin. PRT:n toteuttamiin hankkeisiin annetaan seuraavan kolmen vuoden aikana 2 miljoonaa euroa, mm. Quick Impact -projekteihin ja turvallisuussektorin infrastruktuuri- ja koulutushankkeisiin.
Suomi lisää tukeaan Afganistanin puolustusreformille valmistautumalla osallistumaan maan kansallisen armeijan kehittämistä tukeviin operatiivisiin ohjaus- ja yhteydenpitoryhmiin (OMLT, Operational Mentoring and Liaison Teams). Tämä merkitsee tässä vaiheessa noin 10 henkilön lisäystä Suomen ISAF-osallistumiseen. Suomi on tarjonnut Afganistanin puolustusvoimille materiaalitukena viestilaitteita ja kenttävoimakoneita. Mahdollisuuksia lisätä materiaalitukea selvitetään. Afganistanin turvallisuussektorin vahvistamista pyritään tukemaan myös kansainvälisten rahastojen kautta. Suomi on tukemassa Afganistaniin liittyviä Naton Trust Fund -hankkeita. Afganistanin vakauttaminen on osa Suomen aktiivista kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa.
Kansainvälisen yhteisön yhteisillä toimilla voidaan saavuttaa parhaimmat tulokset Afganistanin erittäin haasteellisessa tilanteessa. Suomi kanavoi tukensa Afganistaniin Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, Euroopan unionin, Naton, Maailmanpankin ja muun monenvälisen toiminnan kautta. Suomi pyrkii osaltaan edistämään koordinaation tiivistämistä eri toimijoiden kesken.
Suomi pyrkii tehostamaan toimintaansa Afganistanin vakauttamiseksi sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan keinoin sekä jälleenrakentamisen tukemiseksi kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kautta. Afganistanin huumetuotannon ja huumeviennin rajoittaminen sekä vaihtoehtoisten elinkeinojen tukeminen ovat keskeisiä tavoitteita.
Suomi osallistuu Afganistanin kriisinhallintaan tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisten kumppaneidensa kanssa. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan koordinaatiota ja synergiaa lisäämällä vahvistetaan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Mahdollisuutta vahvistaa osallistumista Mazar-i-Sharifin alueellisessa jälleenrakennusryhmässä (PRT, Provincial Reconstruction Team) selvitetään, mukaan lukien mahdollinen PRT-johtovastuun vuorottelu Ruotsin kanssa. PRT:n siviilitoimintoja pyritään vahvistamaan. Tavoitteena on tukea turvallisuussektorin ja paikallishallinnon kehittämistä Afganistanin kansallisen kehitysstrategian (ANDS, Afghanistan National Development Strategy) tavoitteita edistäen. Suomalaisia siviiliasiantuntijoita voidaan jatkossa sijoittaa myös PRT:n toimialueen muihin alueellisiin toimipisteisiin. Osa siviiliprojektien määrärahoista on tarkoitus varata pienimuotoisiin luottamusta ja turvallisuutta lisääviin hankkeisiin. PRT:n toteuttamiin hankkeisiin annetaan seuraavan kolmen vuoden aikana 2 miljoonaa euroa, mm. Quick Impact -projekteihin ja turvallisuussektorin infrastruktuuri- ja koulutushankkeisiin.
Suomi lisää tukeaan Afganistanin puolustusreformille valmistautumalla osallistumaan maan kansallisen armeijan kehittämistä tukeviin operatiivisiin ohjaus- ja yhteydenpitoryhmiin (OMLT, Operational Mentoring and Liaison Teams). Tämä merkitsee tässä vaiheessa noin 10 henkilön lisäystä Suomen ISAF-osallistumiseen. Suomi on tarjonnut Afganistanin puolustusvoimille materiaalitukena viestilaitteita ja kenttävoimakoneita. Mahdollisuuksia lisätä materiaalitukea selvitetään. Afganistanin turvallisuussektorin vahvistamista pyritään tukemaan myös kansainvälisten rahastojen kautta. Suomi on tukemassa Afganistaniin liittyviä Naton Trust Fund -hankkeita. Afganistanin vakauttaminen on osa Suomen aktiivista kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Neuvostoliiton tuhoama maa saa uuden mahdollisuuden.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota
Huumeiden ja terrorismin vastainen kriisienhallinta (=hyökkäyssota) on USA:lle ja Natolle vain silmänlumetta, jolla on tarkoitus peittää ja hämätä varsinainen päämäärä eli todelisuudessa toivoton maailmanherruuden saavuttaminen. Suomessakin tuttu Nato-intoilu on maksettua pärskintää siitä tosiasiasta, että USA ja korruptoitunut länsi haluaa tunkeutua kaikkialla väkisin raaka-ainelähteille. Omat raaka-aineensa länsi on jo tuhlannut. Älkäämme menkö kätyreiksi tuohon.
Nykyisin 95% EU:n jäsenistä asuu Natomaassa, ja ovat turvatakuisiin tyytyväisiä. Itäblokin maat liittyivät pikamarssia Natoon heti venäläismiehityksen päätyttyä, näin jokainen maa hakee itselleen parasta puolustusratkaisua. Olemme Viron kanssa puolustusmielessä samassa asemassa, ainoa mahdollinen vihollinen, Venäjä on naapurina. Erona on vain se, virolaiset tuntevat Venäjän, me emme.