Keskuspankkirahoitus ja inflaatio

Viime päivinä ovat lehdet täynnä otsikoita kuten: "Keskuspankit tukevat horjuvia pankkeja". "Keskuspankit pumppaavat miljardeja markkinoille". "Horjuvat markkinat pelastetaan keskuspankkoien miljardeilla". "Pankkeja ei päästetä kaatumaan, Syötämme niille rahaa niin paljon kuin tarvitaan". Ymmärrän pankkijärjestelmän toimivuuden tärkeyden. Ihmettelen kuitenkin, ettei kyseisen toimenpiteen muista vaikutuksista esitetä julkisuudessa mitään oletuksia.

Ennen vaadittiin rahan vakauden takia keskuspankin painamalle rahalle kate, kultana tai valuuttana. Pelättiin rahan arvon puolesta eli inflaatiota. Tällä hetkellä inflaatio on palaamassa suomalaistenkin ongelmaksi. Eivätkö kyseiset massiiviset keskuspankkien toimet nyt edesauta inflaation kasvua? Ollaanko menossa ojasta allikkoon? Miksi asiasta ei keskustella? Kyllä kait tänäänkin rahan lisätarjonta markkinoille vääristää markkinahintoja. Lisäraha kallistaa hintoja eli aiheuttanee inflaatiota.

Yleisesti väitetään Suomenkin inflaation olevan laantumaan päin. Tätä on vaikee uskoa. Kohonneet energian, rahan, veronjen, maksujen ja työn hinnat eivät vielä ole ennättäneet siirtyä täysimääräisesti hintoihin. Jo nyt voi sanoa, että tulevat palkkaneuvottelut tuskin onnistuvat ilman palkkoihin lisättäviä hintojen nousun kompensaatiota. Eli inflaatio jatkunee. Rahan määrän lisääntyminen aiheuttaa samaa.

Onko ihmiskunta jo unohtanut inflaation aiheuttamat ongelmat? Vai onko tietoinen tarkoitus maksattaa tavallisilla säästäjillä pankkiirien ja pääoman aiheuttamat tappiot pyörittämällä inflaatiota?
14404
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

kusi housuissa lämmittää. Eli kupla on puhkeamassa lopullisesti vuoden lopulla. Itse myin omistusasunnon huhtikuussa, tosin en laman pelossa, mutta paistaisiko se aurinko lopultakin risukasaan. Suomessa pankkien talletusten korvauskatto on n 25 000 euroa (lol). Niinhän se Viinanenkin vakuuttelin muinoin että suomen markkaa ei devalvoida ja ehti sen perään devalvoitiin. Euroopan unioni rahamarkkinat romahtavat varmasti kuukausien aikana. Ranskasta ja Sakasasta ja Islannista se kuplarumba alkoi ja mikä maa on seuraavana?

Äänestä

Yleinen, joskin täysin väärä, käsitys on, että "talous" tarvitsee toimiakseen pienen inflaation.

Totuus on se, että talous on ihmisten vapaaehtoista toimintaa. Kenelläkään ei pitäisi olla nokankoputtamista siitä, jos miljardit yksilöt päättäisivät vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa säästää, kuluttaa tai investoida juuri haluamansa määrän. Aiheutetut inflaatiot, deflaatiot, devalvaatiot, revalvaatiot yms. ovat pelkkää talouspäättäjien tökkäämiä risuja muurahaiskekoon. Ja aikaansaahan se paljon aktiviteettia.

Ongelma vain on siinä, että sosialivaltiot ja keskuspankit ovat riippuvaisia "taloudellisesta aktiviteetista". Ne ovat loisia, jotka elävät talouden rahankierrosta, kuten biologiset loiset tai kasvaimet saattaisivat elää verenkierrosta.

Äänestä

pankkitalletuksien korvaussummaa nosteta "ei ole tarvetta, koiska Suomessa pankit eivät mene nurin" ja tänään ne nostettiin 50 000 euroon. Ja kansa (joilla on yli 50 000 euroa pankissa) ei ole moksiskaan.

Äänestä
  • Eilen Katainen sanoi että Suomessa ei yksin nosteta talletussuojarajaa, vaan halusi koko EU:n yhteisen päätöksen asiasta. Tänään se päätös tuli ja rajaa nostetaan.

    Ja Suomessa pankit eivät ole menossa mihinkään, paitsi jos/kun idiootit huutelevat ihan mitä sattuu kaikenmaailman palstoilla ja aiheuttavat paniikkia.

    Äänestä

  • Olipas taas faktaa sulla kirjoitti:

    Eilen Katainen sanoi että Suomessa ei yksin nosteta talletussuojarajaa, vaan halusi koko EU:n yhteisen päätöksen asiasta. Tänään se päätös tuli ja rajaa nostetaan.

    Ja Suomessa pankit eivät ole menossa mihinkään, paitsi jos/kun idiootit huutelevat ihan mitä sattuu kaikenmaailman palstoilla ja aiheuttavat paniikkia.

    se on varma se. Juu eihän suomessa ole koskaan pankkeja kaatunut. LOL

    Äänestä

..kyseessä hieman erilainen rahanpumppaaminen kuin tuo tavallisesti inflaatiota aiheuttava rahatulva. Tämä raha mitä nyt on pumpattu markkinoille on tarkoitettu pitämään yllä pankkien likviditeettiä eli tämä näyttäisi liikkuvan nyt lähinnä pankkien välissä , jos liikkuu edes siinäkään.

Ongelmanahan tuntuu olevan lähinnä se että pankit eivät uskalla luotottaa edes toisiaan joten mihin ne rahat sieltä kassakaapista liikkuisi?

Siellähän ne Roope-sedät mustasukkaisesti istuvat lainarahalla täytettyjen kirstujensa päällä.

Nämä miljaaardit eivät näytä kulkeutuvan kulutukseen tai edes sijoituksiin , jolloin ne edesauttaisivat inflaatiota laukkaamista omalla painollaan.

Äänestä
  • Yhtäältä ei uskalla lainata rahaa kenellekään kun näkymät ovat niin epävarmat ettei voi tietää saako rahojaan ikinä pois.

    Toisaalta kaduilla ja keskustelupalstoilla (kuten täälläkin) on paniikinlietsojia läjäpäissään ja pankkien pitää varautua siihen että tallettajat haluavat nostaa rahansa pois, eli holvista on syytä löytyä jotain.

    Kyllä minäkin istuisin rahojení päällä tässä tilanteessa jos olisin pankki.

    Pahassa lykyssä tässä tuppaa deflaatio päälle ennen inflaatiota ja sitten vasta ollaankin kusi sukassa.

    Äänestä

  • .... kirjoitti:

    Yhtäältä ei uskalla lainata rahaa kenellekään kun näkymät ovat niin epävarmat ettei voi tietää saako rahojaan ikinä pois.

    Toisaalta kaduilla ja keskustelupalstoilla (kuten täälläkin) on paniikinlietsojia läjäpäissään ja pankkien pitää varautua siihen että tallettajat haluavat nostaa rahansa pois, eli holvista on syytä löytyä jotain.

    Kyllä minäkin istuisin rahojení päällä tässä tilanteessa jos olisin pankki.

    Pahassa lykyssä tässä tuppaa deflaatio päälle ennen inflaatiota ja sitten vasta ollaankin kusi sukassa.

    ..on , kun luottamus katoaa markkinoilta ovat seuraukset arvaamattomat.

    Suomessa tuo paniikki näyttää toistaiseksi ilmenevän lähinnä näillä keskustelupalstoilla ja tietysti noissa laskevissa pörssikursseissa. Muualla päin maailmaa näyttää olevan käsillä jo jopa pakkorealisoinnit.

    Suomen pörssin tilanteesta on aika mielenkiintoista tuo seikka että yllättävän vähän on vielä tullut yhtiökohtaisia tulosvaroituksia , vaikka koko kansantalouden talouskasvuarvioita on kuitenkin korjattu maltillisempiin lukuihin ensi vuodelle ja markkinoiden läpinäkyvyydestä tuskin voi kukaan vakavissaan puhua tällä hetkellä. Siitä huolimatta suomalaisten pörssiyhtiöiden ohjeistuksia on muutettu vielä varsin vähän. Joko nyt on käsillä hieno ostonpaikka suomalaisosakkeille taikka sitten se lopullinen puhdistava rysäys on vasta tulossa Suomessa?

    Seuraavissa kvartaaliraporteissa taitaa olla aika mielenkiintoisia tekstejä noissa tulevaisuudennäkymissä.

    Äänestä

  • Markkinoille tulevasta rahasta ei voi nähdä, onko se luotu tyhjästä hyvää tarkoitusta ajatellen, vai pahaa. Riippumatta tarkoitusperistä, pankin tyhjästä luoma raha väistämättä laajentaa rahakantaa, eli *on* inflaatiota ja aiheuttaa jatkossa myös hintojen kasvua.

    Kenties tervein keino olisi siis keskuspankeilta nostaa korkoja, jolloin sijoitustarkoituksiin lainattu raha päätyisi takaisin keskuspankille ja katoaisi.

    Äänestä

  • silurus kirjoitti:

    Markkinoille tulevasta rahasta ei voi nähdä, onko se luotu tyhjästä hyvää tarkoitusta ajatellen, vai pahaa. Riippumatta tarkoitusperistä, pankin tyhjästä luoma raha väistämättä laajentaa rahakantaa, eli *on* inflaatiota ja aiheuttaa jatkossa myös hintojen kasvua.

    Kenties tervein keino olisi siis keskuspankeilta nostaa korkoja, jolloin sijoitustarkoituksiin lainattu raha päätyisi takaisin keskuspankille ja katoaisi.

    ..jos se sinne kulkeutuu. Missä se inflaatio on nähtävissä nyt - onhan markkinoille jo vuosi pumpattu keskuspankeista rahaa...?

    Äänestä

  • göran svensson kirjoitti:

    ..jos se sinne kulkeutuu. Missä se inflaatio on nähtävissä nyt - onhan markkinoille jo vuosi pumpattu keskuspankeista rahaa...?

    Oletus: rahaa pumpattu markkinoille 10% vuodessa 5 vuoden ajan. 1.1^5 = 1.6.

    Hatusta vetäen: uusi raha menee kulutuskysyntään 20-prosenttisesti ja investointeihin (asunnot, pörssi) 80-prosenttisesti.

    Hintakorin pitäisi siis nyt olla noin 12% korkeampi ja pörssin/asuntojen 48% hintavampia kuin 5 vuotta sitten.

    Sitten hyökkäys stat.fi:n -->
    Kuluttajahintaindeksi elokuusta 2000 elokuuhun 2008: 100,2 --> 116,1 (2003 elo = 104,8)

    Entäpä uudet asunnot (koko maassa):
    tarkastelussa toinen vuosineljännes (2002-2008)
    indeksit = 78,5 (84,1) 92,8 98,9 109,3 117,6 (119,4), suluissa 5 vuoden väli.

    Ja sitten pörssi:
    indeksi vuodesta 2003 - 2007 kehitystä
    indeksistä 5000 -> 12000, jonka jälkeen indeksi on sakannut.


    Pörssikurssien kasvu on rahakannan kasvua voimakkaampaa, koska pörssistä puuttuu samanlainen
    kytkös nykyiseen reaalimaailmaan kuin kulutushyödykkeistä: sijoitetulle rahalle odotetaan
    nimittäin voittoa pitemmältä aikaväliltä, mutta investointipäätös tehdään nyt. Siten tulevat
    oletetut voitot lasketaan pörssikurssien nykyhintaan.

    Romahdus seuraa juurikin siitä, että löysä raha saa investoimaan enemmän kuin on mahdollista tuottaa.
    Sijoittajat tekevät joukolla yhteisen virhepäätöksen, koska rahaa on rajattomasti. Jos rahaa
    olisi vain vakiomäärä, se etsisi parhaat sijoituskohteet sen sijaan, että sitä riittäisi sijoitettavaksi
    kaikkeen. Pikkuhiljaa hintatason kasvaessa investointiodotukset kuolevat yksi kerrallaan pois.

    Äänestä

  • silurus kirjoitti:

    Oletus: rahaa pumpattu markkinoille 10% vuodessa 5 vuoden ajan. 1.1^5 = 1.6.

    Hatusta vetäen: uusi raha menee kulutuskysyntään 20-prosenttisesti ja investointeihin (asunnot, pörssi) 80-prosenttisesti.

    Hintakorin pitäisi siis nyt olla noin 12% korkeampi ja pörssin/asuntojen 48% hintavampia kuin 5 vuotta sitten.

    Sitten hyökkäys stat.fi:n -->
    Kuluttajahintaindeksi elokuusta 2000 elokuuhun 2008: 100,2 --> 116,1 (2003 elo = 104,8)

    Entäpä uudet asunnot (koko maassa):
    tarkastelussa toinen vuosineljännes (2002-2008)
    indeksit = 78,5 (84,1) 92,8 98,9 109,3 117,6 (119,4), suluissa 5 vuoden väli.

    Ja sitten pörssi:
    indeksi vuodesta 2003 - 2007 kehitystä
    indeksistä 5000 -> 12000, jonka jälkeen indeksi on sakannut.


    Pörssikurssien kasvu on rahakannan kasvua voimakkaampaa, koska pörssistä puuttuu samanlainen
    kytkös nykyiseen reaalimaailmaan kuin kulutushyödykkeistä: sijoitetulle rahalle odotetaan
    nimittäin voittoa pitemmältä aikaväliltä, mutta investointipäätös tehdään nyt. Siten tulevat
    oletetut voitot lasketaan pörssikurssien nykyhintaan.

    Romahdus seuraa juurikin siitä, että löysä raha saa investoimaan enemmän kuin on mahdollista tuottaa.
    Sijoittajat tekevät joukolla yhteisen virhepäätöksen, koska rahaa on rajattomasti. Jos rahaa
    olisi vain vakiomäärä, se etsisi parhaat sijoituskohteet sen sijaan, että sitä riittäisi sijoitettavaksi
    kaikkeen. Pikkuhiljaa hintatason kasvaessa investointiodotukset kuolevat yksi kerrallaan pois.

    ..likvidi raha on nostanut hintoja , kun se on ollut saatavissa eli liikkeellä. Kysymys kuuluukin nyt vain että muuttuko tämä raha likvidiksi mitä on NYT pumpattu pankeille?

    Äänestä

  • göran svensson kirjoitti:

    ..likvidi raha on nostanut hintoja , kun se on ollut saatavissa eli liikkeellä. Kysymys kuuluukin nyt vain että muuttuko tämä raha likvidiksi mitä on NYT pumpattu pankeille?

    Eivät nuo yksittäiset rahalaitokset ole myöskään mitään Roope Ankkoja. Joten vastaus on, että raha on likvidiä. Ei-likvidi raha palautuu keskuspankille, koska siitä(kin) joutuu maksamaan korkoa.

    Äänestä

  • silurus kirjoitti:

    Eivät nuo yksittäiset rahalaitokset ole myöskään mitään Roope Ankkoja. Joten vastaus on, että raha on likvidiä. Ei-likvidi raha palautuu keskuspankille, koska siitä(kin) joutuu maksamaan korkoa.

    ..ymmärretään kyllä mutta alkuperäinen kysymys kuului että "aiheuttaako tämä keskuspankkien markkinoiden likviditeetin lisäämiseksi pumppaama raha inflaatiota?"

    Selväksi on tullut että markkinoiden liikalikviditeetti näyttää selvästi nostavan hintoja , joten tekevätkö nämä keskuspankkien pumppaamat rahat tuon?

    Ei välttämättä , edelleenkin. Nimittäin tätä rahaa mitä on nyt viimeisen vuoden aikana pumpattu markkinoille ei juurikaan näytä valuneen kulutukseen tai sijoituksiin. Näin näyttää olevan.

    Lisäksi keskuspankit keräävät ylimääräistä likviditeettiä markkinoilta omilla toimillaan pois , kuten esimerkiksi EKP teki viimeksi eilen tiistaina vetäessään markkinoilta ylimääräistä likviditeettiä 232MRD euroa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Puolueeton tarkkailija kirjoitti:

Viime päivinä ovat lehdet täynnä otsikoita kuten: "Keskuspankit tukevat horjuvia pankkeja". "Keskuspankit pumppaavat miljardeja markkinoille". "Horjuvat markkinat pelastetaan keskuspankkoien miljardeilla". "Pankkeja ei päästetä kaatumaan, Syötämme niille rahaa niin paljon kuin tarvitaan". Ymmärrän pankkijärjestelmän toimivuuden tärkeyden. Ihmettelen kuitenkin, ettei kyseisen toimenpiteen muista vaikutuksista esitetä julkisuudessa mitään oletuksia.

Ennen vaadittiin rahan vakauden takia keskuspankin painamalle rahalle kate, kultana tai valuuttana. Pelättiin rahan arvon puolesta eli inflaatiota. Tällä hetkellä inflaatio on palaamassa suomalaistenkin ongelmaksi. Eivätkö kyseiset massiiviset keskuspankkien toimet nyt edesauta inflaation kasvua? Ollaanko menossa ojasta allikkoon? Miksi asiasta ei keskustella? Kyllä kait tänäänkin rahan lisätarjonta markkinoille vääristää markkinahintoja. Lisäraha kallistaa hintoja eli aiheuttanee inflaatiota.

Yleisesti väitetään Suomenkin inflaation olevan laantumaan päin. Tätä on vaikee uskoa. Kohonneet energian, rahan, veronjen, maksujen ja työn hinnat eivät vielä ole ennättäneet siirtyä täysimääräisesti hintoihin. Jo nyt voi sanoa, että tulevat palkkaneuvottelut tuskin onnistuvat ilman palkkoihin lisättäviä hintojen nousun kompensaatiota. Eli inflaatio jatkunee. Rahan määrän lisääntyminen aiheuttaa samaa.

Onko ihmiskunta jo unohtanut inflaation aiheuttamat ongelmat? Vai onko tietoinen tarkoitus maksattaa tavallisilla säästäjillä pankkiirien ja pääoman aiheuttamat tappiot pyörittämällä inflaatiota?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu