AS Teho luopuu kaikista tienhoitourakoistaan 15.10. Mikkeli otettiin Tiehallinnon haltuun jo viime viikolla, nyt ovat vuorossa Kankaanpää, Pulkkila, Seinäjoki ja Veteli. Taisivat sittenkin olla tarjoukset liian halpoja.
http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=68&_dad=julia&_schema=PORTAL30&kieli=fi&menu=12427&_pageid=71&kieli=fi&linkki=27047&julkaisu=9019
Toivottavasti ei tule kovin pahoja kelejä ennen kuin uudet urakoitsijat saavat asiat järjestykseen.
http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=68&_dad=julia&_schema=PORTAL30&kieli=fi&menu=12427&_pageid=71&kieli=fi&linkki=27047&julkaisu=9019
Toivottavasti ei tule kovin pahoja kelejä ennen kuin uudet urakoitsijat saavat asiat järjestykseen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Toivottavasti tulee tosi pahat kelit ennenkuin uudet urakoitsijat saadaan remmiin.
Menis ainakin tuonne tilaajapuolelle perille että jos haluaa HYVÄN JA HALVAN täytyy hankkia ne molemmat..
tiehallinnon mainostamat säästöt aliurakoitsijoiden pussista
taisi tulla markan säästöstä kympin vahinko
kävi aliurakoitsijoille. Kyllä tiehallinto säästi.
on ajettu kun sikaa säkkiin toivottavasti myöntävät virheensä (liikenneministeriö/tiehallinto)ja osaavat tehdä oikeat johtopäätökset tehdyistä päätöksistä
Voisitko ystävällisesti kertoa, mikä on sinun käsityksesi oikeista johtopäätöksistä? Miten tulisi toimia jatkossa?
Minusta kilpailutus on onnistunut kohtuullisen hyvin. Mihin voisi kiinnittää jatkossa huomiota:
* Firman vakavaraisuus tutkittava paremmin: pikkufirmalle ei kovin monta urakkaa
* Laatukriteerien tulisi olla selkeämpiä (vaikea asia)
* Valvonnan tulisi olla tiukempaa ja tasapuolista.
Kyllähän TVL:n ja vielä Tielaitoksenkin aikaan tiet (etenkin alemman luokan ja ylipäätään Pohjois-Suomen) olivat paremmassa kunnossa kun oli miehiä ja kalustoa aina töissä. Silloin teitä esimerkiksi höylättiin säännöllisesti jolloin pinta oli tasainen ja hyvä ajaa. Nykyään lähdöt pyritään minimoimaan ja kun laadunvalvontaa ei juurikaan ole niin homma ei kerta kaikkiaan toimi. Lisäksi urakoitsijoiden kalusto on puutteellista, esimerkiksi tiehöyliä ei juuri ole.
Parina viime talvena Lapin pääteitä paljon ajaneena voi sanoa että laatu oli pääosin järkyttävää nimenomaan tasaisuuden osalta. Viiden sentin urat hyvinkin yleisiä 1b-luokan teillä.
sinä on jos tiet on huonolla hoidolla urakoitsijat ei pysty hoitamaan teitä sovitulla tavalla ja loppujen lopuks maksumiehet niistä onnistumisista löytyy sieltä ketjun loppupäästä
Destia urakoi halvemmalla ja vielä huonommin.
Destia, YIT, NCC ja Määttä urakoivat halvemmalla. Laatu on varsinkin sivuteillä huonompi kuin aikaisemmin.
Nimenomaan tähä Tiehallinto on pyrkinyt. Jo 1980-luvulla tuskailtiin sitä, miten alempaan tieverkkoon menee kohtuuttoman paljon kunnossapitorahaa.
Totta kai hoito kärsii kun rahasta tingitään ja laatukriteereitä aletaan katsoa sillä silmällä, että mikä on alin hyväksyttävä taso. Siihen kun vielä lisätään, että urakoiden valvojat eivät oikein kerkiä alemmalle tieverkolle...
Siihen on päästy mihin on pyritty. Nyt sitten sopii kysyä, onko pyritty oikeaan maaliin.
Minusta on. Ei ole varaa laittaa muutamalle kulkijalle tietä kovin hyvään kuntoon.
Tähän sitä on siis tultu.
Ja sitten vielä ihmetellään kun niin sanotuilla pääteillä talvi pääsi "yllättämään".
Vakuudet saamisille tai edes pankkitakaus ja 14vrk netto ja sitten hommat jäihin jos ei rahaa ole tullut