Jos kenraalit eivät olisi menettäneet uskoaan ja viestiyhteydet olisivat toimineet paremmin. Oikealla joukkojensijoittelulla kaupunki pystyy pitämään puoliaan pitkäänkin.
Berliinin puolustus
mahdollinen
181506
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Neukuilla yksinkertaisesti oli niin massiivinen ylivoima, että ei sellaista vyörymistä ihan hevillä pysäytetä. Tosin puolustus piti olosuhteisiin nähden hyvin ja venäläiset menettivät vielä Berliinissä parituhatta panssarvaunua. Tämä taistelu ei ollut turha, sillä mikäli Wehrmacht olisi alkanut pehmoilla kovissa paikoissa, puna-armeija olisi ollut Pariisissa ennen kuin länsiliittoutuneet Normandiassa. No samalla hengellä mentiin loppuun saakka, ja asennetta täytyy kunnioittaa. Mikäli meillä ei olisi omissa koitoksissamme ollut samaa henkeä, niin täällä puhuttaisiin venäjää tällä hetkellä.
Berliinin puolustukseen valmistautuminen oli aika improvisoitua. Jo sinne olisi huolellisemmin kaivauduttu aikaisemmin niin panssareita olisi mennyt venäläisiltäkin moninkertainen määrä.
Häviöön sekin olisi vain johtanut. Sotilaita ei pystytty tuottamaan rintamlle sellaista vauhtia kun tilanne olisi vaatinut. Berliinin puolustukseen oli mobilisoitu jo alaikäisiä poikia ja vanhoja ukkojakin.
Lopputulos ei olisi voinut olla toinen, koska Hitler kieltäytyi lopettamasta sotaa ajoissa.
Eihän saksalaisilta miehet loppuneet. Olihan heitä Norjassakin, jos ei nyt miljoonaa, niin satojatuhansia kuitenkin.
Ei riittänyt kun niitä joka paikkaan piti laittaa.
Laskelmien mukaan voidakseen vastata tarpeisiin Saksan olisi pitänyt tuottaa joka sotavuosi uudet miljoona saksalaista sotilasta rintamille. 1920-luvun ikäluokat olivat kuitenkin sen verran pieniä, että Saksa kykeni vain noin 400 000 uuden miehen sotilaskouluttamiseen per vuosi.
Vastapuolen yhteenlasketun produktiivisuuden huomioon ottaen Saksa alkoi olla numeraalisesti häviöllä jo 1941 lopulla.
oli täysin varmuudella lopullisesti sotansa hävinnyt kun Berliinin valtausoperaatio alkoi huhtikuussa 1945, joku puolustuksen pitäminen pari viikkoa kauemmin ei mitään olisi muuttanut yhtään mihinkään. Mahdollisesti lisää kuolleita kylläkin molemmin puolin, historiallisesti ihan sama lopputulos.
On se lopulta mahdotonta diktaattorin säilyttää todellisuudentaju täydellisessä katastrofissa. Hitlerkin bunkkerissa viimeisllä hetkillä kyseli onko öljykentät hallussa. Ja kyllä se George W.Bushkin lähtiäissään kertoo tuoneensa rauhan ja taloudellisen vaurauden USA:n imperiumiin. :)
Saksalaiset kenraalit eivat halunneet taistella. Berliiniin oli ahtautunut kolme miljoonaa siviilia ja kaaos oli valtava. Jarjestaytyneen sotilaalisen puolustuksen jarjestaminen tallaisessa tilassa on mahdotonta, varsinkin huollon ja sairaanhoidon osalta.
9. Armeijan komentaja kenraali Theodor Busse teki yhden sodan rohkeimista teoista ja ei tuonut armeijansa rippeita Berliiniin vaan ohjasi ne Berliinin etelapuolelta von Wencktin 12. armeijan luokse jossa he antautuivat liittoutuneille. Lisaksi mm. eras Saksan palkituimmista kenraaleista Felix Stainer ymmarsi tilanteen ja ei tuonut armeijansa rippeita Berliiniin. Jos tarkastelemme Hitlerin luomia 'linnoitetuksia' kuten Konigsbergia oli naissa siviilien tuho suurin ja todelliset kenraalit nakivat myos sodan jalkeisen Saksan.
Lisaksi Neuvostojoukot olivat saartaneet Berliinin joten sita pientakaan apua ei ollut odotettavissa keskenaan riitaisilta liittoutuneilta.
>Felix Stainer ymmarsi tilanteen ja ei tuonut armeijansa rippeita Berliiniin<
Kuitenkin vapaaehtoisia SS -joukkoja taisteli Berliinissä. Oliko ne SS- Wikingin joukkoja vai mitä ne oli, Nordlandinko? Monen ruotsalaisvapaaehtoisen SS-miehen sotataival päättyi kuitenkin Berliinin Valtakunnankanslian lähikortteleiden kaduille.
Minulla on ruotsalainen kirja, jossa kerrotaan ruotsalaisten vapaaehtoisten SS -miesten taival alusta loppuun. Toki tuossa samassa paksussa kirjassa kerrotaan kaikissa 1900 -luvun sodissa eri puolilla taistelleiden ruotsalaisten, mm. vapaaehtoisten, vaiheista lyhyesti. Ruotsalaisia vapaaehtoisia SS -miehiä oli muutamia satoja.
Naissa Berliinin viimeisissa taisteluissa oli mukana vahvana osastona SS-Nordland jossa oli osastoina Norge ja Denmark, naita tuskin voi kutsua divisooniksi mutta Ruotsalaiset 'puolueettomina' kuuluivat varmasti naihin osastoihin. SS Herman von Salza oli myos viimeisia yksikoita keskustan taisteluissa.
Ranskalaisdivisoona Charlemagne liittyi lopussa osasto Nordlandiin ja osastoa komensi kenraali Krugenberg.
Osasto koostui idealisteista joilla ei ollut enaa paluuta omaan maahansa ja taisteleminen loppuun asti oli monelle ainoa vaihtoehto.
Taman ratkaisun tehneita oli myos nuori ranskalainen Eugene Vanlot joka oli nuorin ja viimeinen Ranskalainen ritariristin saaja.
"Kuitenkin vapaaehtoisia SS -joukkoja taisteli Berliinissä."
Tuo vapaaehtoisuus päti yleensä värväytymiseen mutta sen jälkeen kun vala Führerille oli vannottu, olivat "vapaudet vähissä" palvelussopimuksen loppuun asti.
Meinaan vain että nuo "freiwilligen" SS -miehet olivat Berliinissä ihan käskyllä komennettuina kun osa Saksan asevoimia olivat.
Tässä on oikea SOTASAKIRJA ruotsalaisista sodissa 1914-1945
Svenskar I Krig 1914-1945
Svenskar I Krig 1914-1945 Lars Gyllenhaal Lennart Westberg Historiska Media 2004 ISBN 91-85057-08-8
Tässäpä vasta on Ruotsin tunnetut sotilaat oikein historian tutkimuksen valossa. Siinä on mm. 1. Maailmansota, Suomen sisällissota, Baltian taistelut, Espanjan sisällissota ja 2. Maailmansota. Ruotsalaisiahan oli toisessa maailmansodassa eri puolilla sotimassa paljonkin, Stalininkin joukoissa.
Kirja keskittyy ERIKOISESTI esittelemään ruotsalaisten vapaaehtoisten SS-miesten taivalta natsi-Saksan joukoissa. Niitä vapaaehtoisiahan oli sadoittain. Nuo onnettomat hurrithan päätyivät SS-miehinä puolustamaan Berliiniä ja se oli useimpien heidän loppunsa.
Svenskar I Krig 1914-1945 -kirja tuntee myöskin tämän "sankarin" eli OKÄND SVENSK SOLDAT alias Conrad Carlssonin ja hänen retkensä! Tämä kirja on suomennettunakin:
Ruotsin Tuntematon Sotilas
Kirja on vuodelta 1937 ja Otava tietenkin kustantajana. Suomen Tuntemattonasta sotilaasta Linnan tekemänä ei tuolloin ollut hajuakaan.
Siinäpä on kirjaa kerrakseen ja nyt viimeistään loppuu puheet olemattomista ruotsalaisista sotasankareista.
Alkuteos on OKÄND SVENSK SOLDAT Conrad Carlsson
Tässä kirjassa nelikymppinen sotahullu ruotsalainen muistelee kavereidensa kanssa käymiään sotia ja taisteluita alkaen Suomesta 1918. Vilppula, Messukylä, Tampere, Lempäälä.
Sitten Narvan, Jamburgin (Jaaman) valloitukset. Lukemattomat taistelut Viron ja Latvian alueilla.
Alunperin nämä urhot läksivät Suomeen lahtaaman punaisia, koska punaisten voitto Suomessa olisi aiheuttanut sisällisodan Ruotsissakin. Parempi oli siis teurastaa suomalaisia punikkeja ja heti paljon.
Mitenkä tämä liittyy tänne palstalle lienee seuraava kysymys? Haluan vain oikaista väärän käsityksen, etteikö Ruotsilla ole sotasankareita! Tämäkin mies lähti sotaan vanhat urheat suurvaltamuistot mielikuvinaan ja päätyi lahtaamaan surkeita suomalaisia siviilejä Tampereelle!
Tuossa kirjassa, Ruotsin Tuntematon Sotilas, 1937 Otava, kerrotaan näin:
"Tietooni ei ole tullut yhtäkään tapausta, jossa ruotsalaiset olisivat osallistuneet suomalaisten teloituksiin"
Erikoinen väittänä kun vertaa esim. tähän artikkeliin:
http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/uhrit1918.htm
Berliinistä olisi halutessaan voitu tehdä toinen Stalingrad, josta olisi taisteltu ainakin vuosi tai enemmänkin. Liian helpolla meni Berliini.
Olisi muuten voinut tulla toinen staligrad, mutta siinäpä on yksi pieni ongelma. Stalingradiin saatiin joku yö pari tuhatta talonpoikaa asemiin MG42:N ruoaksi, kun taas venäläiset puolestaan piirittivät Berliinin ja saksalaisilla ei ollut mahdollisuuksia saada Vahvistuksia kaupunkiin.
Jos NL ei olisi ruvennut sotimaan kesällä 1941, ei puolustusta olisi tarvittu lainkaan
strategi. Oli koko aiemman uransa ajan järjestellyt asiota siten, että ei vain sotilailla vaan koko kansalla oli käsitys että mitään muuta mahdollisuutta ei ole kuin taistella katkeraan loppuun asti, antautujille ja luovuttajille ei vihollinen armoa lukisi.
Ihmeaseilla olisimme taistelleet kohti voittoa. Harmi, että myyrät hidastivat niiden käyttöönottoa ratkaisevasti. Britit olivat jo kauhuissaan raketeista.
>>Oikealla joukkojensijoittelulla kaupunki pystyy pitämään puoliaan pitkäänkin.