aikana moni yrittäjä tuli tiensä päähän valuuttaluottojen kallistuessa roimati. Joistakin talousuutisista kuulin, että nytkin valuuttaluottomenot ovat kaksinkertaistuneet. Mahtaakohan nytkin yritykset joutua ahtaalle?
Silloinhan lama-ainekset ovat koossa.
Vaikutus on melkoinen jos yhden yrityksen heikko tilanne vaikuttaa toisiin ja saa aikaan lumipallovyöryn. Yksityis talouksillakaan ei pyyhi hyvin jos työnantaja menee niin työttömyys kasvaa. Tämä oli todellista 90-luvulla, eikä tulevaa tilannetta silloinkaan etukäteen uskottu.
Silloinhan lama-ainekset ovat koossa.
Vaikutus on melkoinen jos yhden yrityksen heikko tilanne vaikuttaa toisiin ja saa aikaan lumipallovyöryn. Yksityis talouksillakaan ei pyyhi hyvin jos työnantaja menee niin työttömyys kasvaa. Tämä oli todellista 90-luvulla, eikä tulevaa tilannetta silloinkaan etukäteen uskottu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
..tilanne nyt kuin tuolloin viime lamassa. Silloin oli käytössä markka ja nyt käytellään tätä kallista euroa.
Suurin ongelma oli tuolloin -90 luvun laman aikana se että yhtiöt joiden laskutus oli markoissa ottivat valuuttalainaa erilaisissa koreissa , esim jeniä/taalaa/d-markkaa , ja ongelmat alkoivat sitten kun markka ensin devalvoitiin ja sittemmin vielä loppuhuipennukseksi päästettiin kellumaan , jolloin nämä valuuttalainat sitten kasvoivat suoraan samalla summalla mitä markka devalvoitui.
Ja miksihän sitä valuuttalainaa sitten otettiin? No ensinnäkin korkoeron takia. Tuohan oli parhaimmillaan huomattavan edullisempaa rahaa yhtiöiden käyttöön mitä se olisi ollut markkalainoina nostettuna. Tuon devalvaation kautta sitten toteutui varsinainen täystuho.
Nyt on tilanne se että jopa Suomen valtiolla on kaikki laina euromääräistä , varsinaista valuuttalainaa ei kai kukaan ole tarvinnut Suomessa ottaa?
Kokonaan toinen asia on sitten euroalueen ulkopuolelle kauppaa käyvät yhtiöt. Näillä tietysti on valuutoissa edelleenkin olemassa riskit muutoksiin - sekä hyvässä että pahassa. Tokihan näitä muutoksia vastaan voi suojautua erilaisin instrumentein , kuten suurimmat yritykset ainakin näyttävät tehneenkin.
Islannissa on tällä hetkellä samankaltainen tilanne kuin meillä oli täällä -90 luvun alussa.
kuitenkin minua mietityttää se, että nykyisestä kriisistä puhutaan talletusten näkökulmasta. Mielestäni talletukset ovat yksityisellä henkilöllä tulevaisuutta varten, mutta laina taas tämä päivän olemassa oleva velvoite, jos sellaisen on hankkinut itselleen.
Ministerit puhuvat julkisuudessa, että ei tarvitse olla huolissaan maailman rahatilanteesta, mutta kenen? Valtion? kuluttajan? tallettajan? velallisen?
Kysymyksiä tämä taloudellinen tilanne velalliselle herättää.
..näköjään laajennat kysymystäsi. Ensisijaisesti ymmärsin sinun olevan huolissasi valuuttalainoista mitä olisi tänne jotkut yhtiöt ottaneet ja sen mahdollisista vaikutuksista työllisyyskehitykseen.
Talletusten näkökulmasta puhutaan nyt olosuhteiden pakosta - johtuen että muualla Euroopassa on ns. lipsuttu yhteisestä rintamasta , kuten esimerkiksi Irlannissa jossa valtio julisti satarosenttisen talletussuojan tallettajille. Muualla on myös esiintynyt jo epäluottamusta pankkeihin.
Tuo talletussuojahan on nimenomaan sen tähden luotu että kansa ei ilmaantuisi oman pankkinsa ovien taakse jonottamaan ja nostamaan rahansa käteisenä pois pankistansa - nimittäin tuollaisia rahamääriä ei ole yhdenkään pankin holvissa että koko ottolainauskanta voitaisiin lunastaa lyhyessä ajassa ulos. Ei käteisenä eikä bittisiirtoina.
Lisäksi käsillä on vielä toistaiseksi finanssikriisi jonka nyt odotetaan vasta leviävän muuhunkin talouteen.
Velallisen on aina syytä olla huolissaan sekä omasta että maailman taloustilanteesta. Kaikki ongelmat mitä finanssimaailmassa tapahtuu vaikuttavat yleensä viime kädessä aina rahan hintaan , joka on sama asia kuin korko mitä maksat lainastasi.
Tallettajista puhutaan nyt juuri tuosta edellä mainitusta syystä . Seuraavaksi puhutaan sitten niistä lainaajista , mikäli tämä finanssikriisi muuttuu maailmanlaajuiseksi taantumaksi , lamasta puhumattakaan.
on hauska keskustella, kun saa asiallista palautetta.
Taidanpa minä olla vähän hätäinen ja mennä huolissani asioiden edelle, joskin varovainen täytyy olla. Lainojeni menopuoli ei saisi paljonkaan kasvaa, niin tuppaa vähän huolestuttamaan.