*** LAINAUS ***
Ksenofanes (, 570-480 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, runoilija, ja yhteiskunta- ja uskontokriitikko.
Elämä
Ksenofanes oli kotoisin Kolofonista, Jooniasta. Hän harjoitti filosofiaa eri puolella Kreikkaa, erityisesti Etelä-Italian ja Sisilian kreikkalaisissa siirtokunnissa, kiertelemällä kaupungista toiseen. Hänen sanotaan olleen Arkhelaoksen tai Botonin oppilas ja Parmenideen opettaja. Aiemmin hänen on ajateltu olleen myös Zenon Elealaisen, Parmenideen kollegan, opettajana ja sitä kautta läheinen elealaiselle koulukunnalle. Nykyisen näkemyksen mukaan tämä ei ole totta.
Filosofia
Tiedot Ksenofaneen ajatuksista tulevat lähinnä hänen runoudestaan. Hänen runouttaan on säilynyt ainoastaan myöhempien kreikkalaisten kirjoittajien lainaamissa katkelmissa. Hänen runonsa kritisoivat ja satirisoivat useita ajalle tyypillisiä ilmiöitä ja ajatuksia, kuten kreikkalaisen mytologian ihmishahmoisten jumalten pantheonia, sekä kreikkalaisten suurta kunnioitusta urheilijoita kohtaan.
Ksenofanes hylkäsi Herakleitoksen tavoin uskon moniin jumaliin sekä sen, että jumalat muistuttaisivat ihmisiä. Hän sanoi, että Homeros ansaitsisi piiskaa sen johdosta, että hän on valehdellut jumalista ja heidän ominaisuuksistaan. Hän myös pilkkasi ajatusta ihmishahmoisista jumalista sanomalla, että "jos härillä olisi jumalia, ne olisivat härkien näköisiä". Sen sijaan hän muotoili ajatuksen yhdestä jumalasta, joka on abstrakti, universaali, muuttumaton, liikkumaton sekä aina ja kaikkialla läsnäoleva. Tämä jumala ei ollut ihmisenmuotoinen eikä tällä ollut mitään inhimillisiä elimiä tai heikkouksia. Näin Ksenofanesta pidetään ensimmäisenä monoteistina länsimaisen filosofian historiassa.
*** LAINAUS ***
Ja mitenkä tämä liittyy kristinuskoon? No ainakin siten, että Ksenofaneksen monoteismillä ja Jumalakäsityksellä on paljon yhteistä kristinuskon kanssa. Mutta sitten toisaalta tämä kristinuskon Jumala myös seikkailee ihmishahmoisena, eli härillä on sittenkin härkä jumalana jälleen kerran. Kuinkahan Ksenofanes olisi suhtautunut kristinuskoon? Toivottavasti tuo lainaus herättää ajatuksia ja kirvoittaa keskustelua, vaikka ei kai sen niin väliä ole. Minulla nyt vain on pakonomainen tarve oksentaa ajatuksiani ulos...
Ksenofanes (, 570-480 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, runoilija, ja yhteiskunta- ja uskontokriitikko.
Elämä
Ksenofanes oli kotoisin Kolofonista, Jooniasta. Hän harjoitti filosofiaa eri puolella Kreikkaa, erityisesti Etelä-Italian ja Sisilian kreikkalaisissa siirtokunnissa, kiertelemällä kaupungista toiseen. Hänen sanotaan olleen Arkhelaoksen tai Botonin oppilas ja Parmenideen opettaja. Aiemmin hänen on ajateltu olleen myös Zenon Elealaisen, Parmenideen kollegan, opettajana ja sitä kautta läheinen elealaiselle koulukunnalle. Nykyisen näkemyksen mukaan tämä ei ole totta.
Filosofia
Tiedot Ksenofaneen ajatuksista tulevat lähinnä hänen runoudestaan. Hänen runouttaan on säilynyt ainoastaan myöhempien kreikkalaisten kirjoittajien lainaamissa katkelmissa. Hänen runonsa kritisoivat ja satirisoivat useita ajalle tyypillisiä ilmiöitä ja ajatuksia, kuten kreikkalaisen mytologian ihmishahmoisten jumalten pantheonia, sekä kreikkalaisten suurta kunnioitusta urheilijoita kohtaan.
Ksenofanes hylkäsi Herakleitoksen tavoin uskon moniin jumaliin sekä sen, että jumalat muistuttaisivat ihmisiä. Hän sanoi, että Homeros ansaitsisi piiskaa sen johdosta, että hän on valehdellut jumalista ja heidän ominaisuuksistaan. Hän myös pilkkasi ajatusta ihmishahmoisista jumalista sanomalla, että "jos härillä olisi jumalia, ne olisivat härkien näköisiä". Sen sijaan hän muotoili ajatuksen yhdestä jumalasta, joka on abstrakti, universaali, muuttumaton, liikkumaton sekä aina ja kaikkialla läsnäoleva. Tämä jumala ei ollut ihmisenmuotoinen eikä tällä ollut mitään inhimillisiä elimiä tai heikkouksia. Näin Ksenofanesta pidetään ensimmäisenä monoteistina länsimaisen filosofian historiassa.
*** LAINAUS ***
Ja mitenkä tämä liittyy kristinuskoon? No ainakin siten, että Ksenofaneksen monoteismillä ja Jumalakäsityksellä on paljon yhteistä kristinuskon kanssa. Mutta sitten toisaalta tämä kristinuskon Jumala myös seikkailee ihmishahmoisena, eli härillä on sittenkin härkä jumalana jälleen kerran. Kuinkahan Ksenofanes olisi suhtautunut kristinuskoon? Toivottavasti tuo lainaus herättää ajatuksia ja kirvoittaa keskustelua, vaikka ei kai sen niin väliä ole. Minulla nyt vain on pakonomainen tarve oksentaa ajatuksiani ulos...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja mitenkä tämä liittyy kristinuskoon? No ainakin siten, että Ksenofaneksen monoteismillä ja Jumalakäsityksellä on paljon yhteistä kristinuskon kanssa. Mutta sitten toisaalta tämä kristinuskon Jumala myös seikkailee ihmishahmoisena, eli härillä on sittenkin härkä jumalana jälleen kerran. Kuinkahan Ksenofanes olisi suhtautunut kristinuskoon? Toivottavasti tuo lainaus herättää ajatuksia ja kirvoittaa keskustelua, vaikka ei kai sen niin väliä ole. Minulla nyt vain on pakonomainen tarve oksentaa ajatuksiani ulos...
-----------------------------------------------
Käsitteesi ihmisjumalasta vippaa jonkunverran.
Jeesuksen jumaluus liittyy Luomiskertomuksen sematiikkaan.
Käytät sanoille merkitystä jota niissä ei alunalkaen ole.
Jeesus oli sitä miksi Jumala ihmisen loi. Jumalan kuvan kaltainen. Jeesus on yhdysside ja välimies ihmisen ja Jumalan välissä.
Jeesuksella on tasan se asema, jonka Aadam menetti tottelemattomuutensa kautta.
Mutta jotta me muut olisimme olemassa, piti tuon lankeamisen tapahtua.
Siihen on erityinen syy.
...ehkäpä hieman. Sanoit:
Jeesus oli sitä miksi Jumala ihmisen loi. Jumalan kuvan kaltainen. Jeesus on yhdysside ja välimies ihmisen ja Jumalan välissä.
Jeesuksella on tasan se asema, jonka Aadam menetti tottelemattomuutensa kautta.
Minä en ole koskaan ymmärtänyt kolminaisuusoppia. Jumala, Jesse ja Pyhä henki ovat kolme eri entiteettiä, mutta kuitenkin yksi. Joskus tulee mieleen, onko kristinusko monoteistinen ollenkaan. Saatanallakin on siinä samankaltainen asema kuin monissa polyteistisissa uskonnoissa ihan reilusti jumaliksi kutsutuilla olennoilla.
Sinua hämää jälkeenpäin tehdyt määrittelyt.
Ei tosiasia muutu jos sen esittelijät ovat taitamattomia?
Eikä se siihen Jumalan ,Jeesuksen ja Pyhän Hengen kolmiyhteyteen pääty.
Jeesushan sanoi olevansa Isän nkanssa yhtä. Ja määrittelyn merkitys täsmentyy jatko-osalla; Ja jos te olette minun opetuksessani, niin tekin olette yhtä minun kanssani.
Tuon kautta alun kolmiyhteys saa lopullisen merkityksensä.
Ja lisää; Johanneksen evankeliumi:
11:52 eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.
Raamattuhan puhuu asioista patriarkaalisissa merkityksessä.
Mies ja vaimo ovat yhtä, perhe on yhtä ja suku on yhtä, ja edelleen heimo on yhtä. Näistä yhteyksitä tulee aina suurempi yhteys joka on yhtä.
Kaiken alku ja sinetti on perusyhteydessä, jota kolmiyhteys on. Taivaallinen on jo yhtä. Nyt yhdistetään siihen myös kaikki muukin.
Ja lopuksi kaikki ovat yhtä kuin ennen luomista.
On vain yksi suuri perhe, jonka ISÄ on JUMALA ja jossa yhteydessä ollaan ISIÄ aina polvittain alaspäin.
Jeesus on Ihmisten hengellinen ISÄ, sillä hän on ensimmäinen ihmiseksi syntyneistä joka on päässyt JO perille.
Jotta asian voi ymmärrettävästi kertoa, on tämä kuvaannollista puhetta, sillä muuta tapaa me emme voi tuntea. Minä puhun siksi niinkuin ihmisten kesken voi puhua, jotta periaate käy selville.
Uskolla Kristukseen (perinteinen kristinusko) kyllä viitataan vain siihen tietynlaiseen tapaan jotenka ihmiset toimivat ja ilmensivät itseään uskovina ihmisinä ja toisaalta Kristuksen omaan henkilökohtaiseen uskoon, joka ilmentää yhtä uskomisen esimerkillistä muotoa, joka nyttemmin myös tunnetaan yleisellä tasolla täällä euroopassa. Usko sanalla tarkoitetaan yleensä jotakin täsmällistä asiaa, yhden esimerkin mukaan se kuvaa sitä ja antaa merkityksen täyden sille, jotta kuinka joku ihminen tottelee jotakin itseään ylenpänä olevaa persoonaa, ja näin Kristinuskon ollessa kyseessä, sillä tietenkin tarkoitetaan sitä tottelevaisuutta jota joku ihminen osoittaa Luojalleen, taivaalliselle Isälle. Ja toisen esimerkin mukaan, jotta kuinka joku on uskollinen kaikessa jollekkin toiselle, ja näin kristinuskon ollessa kyseessä, niin nimenomaan sillä tarkoitetaan uskollisuudella jota joku ihminen osoittaa jollekkin itseään ylenpänä olevalle persoonaalle, elikä luomakunnan Luojalle, taivaalliselle Isälle. Kristus jota kutsutaan ihmisen Pojaksi, oli ihminen joka oli kaikessa uskollinen ja alamainen Luojalleen, Isälleen joka taivaasta käsin hallitsee, pitää eräänlaista valtaa.
Filosofit harvoin ovat uskollisia edes itselleen. He pyrkivät elämään ajatuksillaan ajatuksiaan varten, joka onkin aivan selvää vastuunpakoilua sinänsä ja myöskin tietynlaista hävettävää sekä ihmisen arvoa alentavaa pelkuruutta. Mutta täytyy myöntää, samalla tavalle he kuin papitkin ovat onnistuneet leipänsä tienaamaan. Elikä, tyhjiä ja jonninjoutavuuksia hokemalla sekä toistelemalla itseään kuin tunteettomat puherobotit.