Pitääkö uskovan murtua?

Joku uskoontullut voi itse suunnitella mielessään tulevaisuuttaan ja sitä miten voi tehdä Herran työtä. Mutta asiat voivat mennä aivan toisin. Elämään voi tulla odottamattomia vaikeuksia. Joskus uskova ihminen huomaa että on elämässään kääntynyt aivan väärään suuntaan, Jeesus on jäänyt matkasta ajat sitten vaikka Jeesusta alunperin oli lähdetty seuraamaan.

Ei ole tarkoitus kenenkään uskovan lähteä pois Jeesuksen luota, mutta on tarkoitus että jokainen Hänen luota pois poikennut palaa takaisin ja aloittaa alusta. Jumala voi käyttää siunaukseksi myös meidän tekemiämme virheitä sillä Jumalalle ei ole mahdottomia asioita.

Jos uskova ei koskaan lankea niin hän tulee hyvin ylpeäksi omasta hyvyydestään. Luultavasti ei ole sitä vaaraa etteikö lankeemuksia tapahdu. On kuitenkin se vaara että omille heikkouksille tulee sokeaksi ja helpommin antaa periksi houkutuksille ja voi alkaa ajattelemaan että eihän tässä oikeastaan mitään erikoista ole tapahtunut, kaikkihan näin tekevät.

Pysyäksemme oikealla tiellä ja lähellä Jeesusta on hyvä olla ystäviä jotka muistavat rukouksin ja joiden kanssa voi keskustella. Luotettavia ystäviä jotka uskaltavat sanoa rehellisen mielipiteensä vaikka se ei aina ilahduta kuulijaa.

Voidakseen olla Jumalan käytössä - pitääkö uskovan murtua vai voiko Jumala käyttää uskovaa jolla on murtumaton sydän?