Suomen herttainen presidentti Tarja
juhlisti Suomen sodasta kertovaa näyttelyä Kansallismuseossa.
Suomi erosi Ruotsista 200 vuotta sitten.
ROOLISSAAN VIIHTYVÄ Suomen herttainen presidentti Tarja viihtyy silminnähden roolissaan.
Suomen herttainen presidentti
hurmasi Helsingissä
Kansallismuseon pääsalissa käy aikamoinen puheensorina. Harmaisiin puetut Suomen sodan aikaiset sotilaat vartioivat pistimet tanassa näyttelysalin ovea. Sen yläpuolella seisovat Ruotsin sinikeltainen suurvaakuna leijonineen ja kruunuineen, Suomen leijona keskellä. Oikealla on Venäjän kaksipäinen kotka.
Turvamiehet luovat viimeisen yleiskatsauksen.
Sieltä he vihdoin saapuvat. kruunuprinsessa Victoria kävelee aurinkoisen presidentti Tarja Halosen edellä. Edustusroolissaan viihtyvä Tarja on pukeutunut tummaan pukuun ja punaiseen hienoon paitaan.
Halosesta on tullut muotileijona, joka varastaa shown minne saapuukin.
Heh..heh..se oli vitsi !
------->
Eikö nyt olisi vaikka jokin Ministeri löytynyt tilaisuuten Tarjan tilalle. Tai Eduskunnan puhemies.
Presidentti Tarja Halonen on isäntänä vaatimattoman näköisessä tummanruskeassa housupuvussa. Hän pitelee kaksinkäsin muumimamman käsilaukkuaan.
Ranskan Napoleon ja venäjän Aleksantei I keskustelevat Tilsitissä keskenään Suomen jaosta. Aleksanteria ei kiinnosta erämaa-Suomeen lähteminen.
Ruotsi joutui mukaan konfliktiin, jonka me tunnemme Runebergin tunnetuksi tekemänä Vänrikki Stoolin Sven Dufvan sotana. Venäläiset hyökkäsivät Kymijoen yli Ahvenkoskella, Strömforsissa, Anjalassa ja Keltissä. Eniten taistelupaikkoja on Pohjanmaalla.
Kun keisarit siinä sanailevat, kansallismuseon alakerrassa vauva äityy itkemään nälkäänsä. Kuullostaa siltä, kun sodan synnyttämä nänlänhätä piiskaisi yli Töölön.
Suomen sota 1808-09 erotti Suomen Ruotsista autonomiseksi suurruhtinaskunnaksi Venäjän osana. Suomi vaurastui ja itsenäistyi.
Prinsessa kuuntelee avajaisesitelmiä, hymyilee herttaisesti koko ajan. Kun Markus Nykänen laulaa koskettavasti Mun isäin ol´sotamies/ Mä köyhä orpo olen nyt/ kelpo poika sankarin/, silloin hymy hälvenee ja Victoria liikuttuu.
Näyttelyssä kuolinnaamioiden, kuninkaallisten pukujen ja maalausten keskellä Halonen vetäisee vitsin. Miksi kaikki haluavat kuvata vain nuorta prinsessaa?
Avajaisvieraisiin kuulunut rauhanaktivisti Hilkka Pietilä muistuttaa, että Suomen sotaan loppuivat Ruotsin ja Venäjän väliset sodat.
- Ero Ruotsista oli Suomelle tärkeä. Voi olla, että Ruotsin osana Suomi ei koskaan olisi itsenäistynyt.
Ruotsalainen kansanedustaja Marietta de Pourbaix-Lundin huomauttaa, että Norja itsenäistyi ilman verenvuodatusta.
- Valitettavasti monetkaan eivät Ruotsissa tiedä, että meillä on 600 vuoden ikäiset siteet Ruotsissa ja Suomessa.
juhlisti Suomen sodasta kertovaa näyttelyä Kansallismuseossa.
Suomi erosi Ruotsista 200 vuotta sitten.
ROOLISSAAN VIIHTYVÄ Suomen herttainen presidentti Tarja viihtyy silminnähden roolissaan.
Suomen herttainen presidentti
hurmasi Helsingissä
Kansallismuseon pääsalissa käy aikamoinen puheensorina. Harmaisiin puetut Suomen sodan aikaiset sotilaat vartioivat pistimet tanassa näyttelysalin ovea. Sen yläpuolella seisovat Ruotsin sinikeltainen suurvaakuna leijonineen ja kruunuineen, Suomen leijona keskellä. Oikealla on Venäjän kaksipäinen kotka.
Turvamiehet luovat viimeisen yleiskatsauksen.
Sieltä he vihdoin saapuvat. kruunuprinsessa Victoria kävelee aurinkoisen presidentti Tarja Halosen edellä. Edustusroolissaan viihtyvä Tarja on pukeutunut tummaan pukuun ja punaiseen hienoon paitaan.
Halosesta on tullut muotileijona, joka varastaa shown minne saapuukin.
Heh..heh..se oli vitsi !
------->
Eikö nyt olisi vaikka jokin Ministeri löytynyt tilaisuuten Tarjan tilalle. Tai Eduskunnan puhemies.
Presidentti Tarja Halonen on isäntänä vaatimattoman näköisessä tummanruskeassa housupuvussa. Hän pitelee kaksinkäsin muumimamman käsilaukkuaan.
Ranskan Napoleon ja venäjän Aleksantei I keskustelevat Tilsitissä keskenään Suomen jaosta. Aleksanteria ei kiinnosta erämaa-Suomeen lähteminen.
Ruotsi joutui mukaan konfliktiin, jonka me tunnemme Runebergin tunnetuksi tekemänä Vänrikki Stoolin Sven Dufvan sotana. Venäläiset hyökkäsivät Kymijoen yli Ahvenkoskella, Strömforsissa, Anjalassa ja Keltissä. Eniten taistelupaikkoja on Pohjanmaalla.
Kun keisarit siinä sanailevat, kansallismuseon alakerrassa vauva äityy itkemään nälkäänsä. Kuullostaa siltä, kun sodan synnyttämä nänlänhätä piiskaisi yli Töölön.
Suomen sota 1808-09 erotti Suomen Ruotsista autonomiseksi suurruhtinaskunnaksi Venäjän osana. Suomi vaurastui ja itsenäistyi.
Prinsessa kuuntelee avajaisesitelmiä, hymyilee herttaisesti koko ajan. Kun Markus Nykänen laulaa koskettavasti Mun isäin ol´sotamies/ Mä köyhä orpo olen nyt/ kelpo poika sankarin/, silloin hymy hälvenee ja Victoria liikuttuu.
Näyttelyssä kuolinnaamioiden, kuninkaallisten pukujen ja maalausten keskellä Halonen vetäisee vitsin. Miksi kaikki haluavat kuvata vain nuorta prinsessaa?
Avajaisvieraisiin kuulunut rauhanaktivisti Hilkka Pietilä muistuttaa, että Suomen sotaan loppuivat Ruotsin ja Venäjän väliset sodat.
- Ero Ruotsista oli Suomelle tärkeä. Voi olla, että Ruotsin osana Suomi ei koskaan olisi itsenäistynyt.
Ruotsalainen kansanedustaja Marietta de Pourbaix-Lundin huomauttaa, että Norja itsenäistyi ilman verenvuodatusta.
- Valitettavasti monetkaan eivät Ruotsissa tiedä, että meillä on 600 vuoden ikäiset siteet Ruotsissa ja Suomessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olla kauheaa elää tuon kompleksisi kanssa.
Hyvä, että on tällainen tunteiden purkamistie. Kunpa pysyisit täällä päästämässä pahaa oloasi ulos, etkä turvautuisi suuressa hädässäsi mihinkään kättä pidempään ja saattaisi suuria joukkoja vihasi piiriin.
Parempi täällä kuin lööpeissä väkivallantekijänä. Koita pärjätä.
I-edunvalvoja
- käykö ohrasesti kaasuputkilinjauksen kanssa?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sota
Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan.
Sodan seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla Suomen hallinto järjestettiin autonomian pohjalle. Venäjällä ei ollut vielä ennen sotaa aikomusta liittää Suomea osaksi keisarikuntaa, sillä sodan syynä oli vain Ruotsin pakottaminen kauppasaartoon Britanniaa vastaan, minkä toteuduttua Suomen miehittäminen voitaisiin lopettaa. Päätös Suomen tulevaisuudesta tehtiin kuitenkin pian sodan alettua, maaliskuun aikoihin. Venäjän pääkaupunki Pietari oli vaarallisen lähellä Ruotsin itärajaa, joka kulki vuoden 1742 jälkeen Kymenlaaksossa. Liittämällä Suomen alueisiinsa Venäjä sai suojaa Pietarille ja Suomenlahden merenkululle.
Suomella ei ollut nokan koputtamista koko asiassa. Venäjä valloitti Suomen ja liitti Suomen itseensä.
Suomalaisilta ei kysytty yhtään mitään.