Uskonnollisuus ankeina aikoina

Laman iskiessä päälle ihmiset liittyvät jälleen kirkkoon ja aikojen parantuessa erotaan kiireen vilkkaan kirkosta. Sama rytmitys on muissakin kriiseissä.
Miksi näin..?
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id17575.shtml

Mutta on tuosta uskonnollisuudesta joskus ollut hyötyäkin kuten tällä palstalla ollaan tuumittu. Miksipä se muuten olisi ilmenyt niin voimallisena ihmisen evoluutiossa.
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id17576.shtml
6317
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

myös sodissa, vihollisia listitään tarmokkaammin, kun ajatellaan oman jumalan tahtovan sitä ja taistelussa kuolleiden uskotaan pääsevän taivaaseen.
On myös koetuloksia, joiden mukaan ihmiset tuottavat toisille herkemmin kipua, jos he uskovat sen olevan jumalalle mieleen.

Äänestä
  • "On myös koetuloksia, joiden mukaan ihmiset tuottavat toisille herkemmin kipua, jos he uskovat sen olevan jumalalle mieleen"'

    Se on muuten aika mielenkiintoista. Jos kyseessä on sama tutkimus missä väite Jumalan sallimuksesta vaikutti tiedostamattomasti myös uskonnottomien päätöksiin.

    Äänestä

//Laman iskiessä päälle ihmiset liittyvät jälleen kirkkoon ja aikojen parantuessa erotaan kiireen vilkkaan kirkosta. Sama rytmitys on muissakin kriiseissä.
Miksi näin..?//



- Sinne panostetaan, mistä saa parhaimman tuoton sijoitetulle "pää"omalle.



//Mutta on tuosta uskonnollisuudesta joskus ollut hyötyäkin kuten tällä palstalla ollaan tuumittu. Miksipä se muuten olisi ilmenyt niin voimallisena ihmisen evoluutiossa.//



- Sanalle "h y ö t y" kaikki paino ihmisten toimissa.

Äänestä

joka on lähtökohtana esim. monissa talousteorioissa, on kyllä suurten massojen osalta enemmän kuin kyseenalainen olettamus. Esim. itsemurhia tehdään paljon enemmän hyvinä aikoina kuin kriisien kohdatessa, vaikkapa sota-aikoina.

Lähestyisin tuota uskonnollisuutta myös aivan tavallisen henkilöpalvonnan kautta, jonka psykologinen perusta on tietenkin jokaisen lapsuudessa.

Näin tarkastellen uskonnot ovat lähinnä henkilöpalvontaa, joka jakautuu kahteen eri lohkoon:

1) Oikea ihminen korotetaan jumalan asemaan tai muuten vain jalustalle. Esim. Muhammed, Jeesus (jos eli), Buddha, muinaiset faaraot, Rooman ja Kiinan keisarit, jne. Tai sitten

2) Mielikuvitushahmo inhimillistetään taviksen tajuttavaksi, esim. Jahve, Jeesus (jos ei elänyt), antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten jumaltarustot.

Näin ajatellen henkilöpalvonta on suurempi ilmiö kuin uskonnollisuus, koska paljon muutakin henkilöpalvontaa kuin uskonnollista esiintyy. Osa siitä saa kyllä lähes uskonnollisia piirteitä.

Aivan kaikki uskonnotkaan eivät mene tuohon malliin, kuten panteismi tai shintolaisuus. Onpahan vain yksi tapa tarkastella uskonnollisuutta ilmiönä.

Äänestä
  • Muistatko minkälainen sosiaalipsykologinen tapahtuma on tuossa hyvien aikojen itsemurha-jutussa?

    Muistelisin kuvion menneen jotenkin siten, että itsemurhat eivät sinänsä lisäännyt hyvänä aikana, mutta silloin kyllä, kun ensin on ollut ankeampaa.
    Esim. Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen meni n. vuosi ennen kuin itsemurhatilastot alkoivat synkistyä. Mutta miksi näin?

    Äänestä

  • SemiSeppä kirjoitti:

    Muistatko minkälainen sosiaalipsykologinen tapahtuma on tuossa hyvien aikojen itsemurha-jutussa?

    Muistelisin kuvion menneen jotenkin siten, että itsemurhat eivät sinänsä lisäännyt hyvänä aikana, mutta silloin kyllä, kun ensin on ollut ankeampaa.
    Esim. Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen meni n. vuosi ennen kuin itsemurhatilastot alkoivat synkistyä. Mutta miksi näin?

    En kyllä nyt muista, mistä tuosta luin. Olen joskus lukenut asiasta oikeita tutkimuksiakin, mutta tuo taisi olla pelkkää lehtitietoa.

    Tuon sinun arvelusi mukaan kyse olisi siis posttraumaattisesta ilmiöstä. Onhan se täysin mahdollista.

    Siinä lehtijutussa asia taidettiin selittää evolutiivisesti, koska ymmärsin sen (selityksen) ihan hyvin.

    Eli, että ihminen on tehty kestämään vaikeuksia ja vaikeuksien puuttuessa hän turhautuu. Ns. hyviä aikoja kun on ollut lajinkehityksessä vasta suhteellisen lyhyen ajan. Tällain ajatellen itsemurhat hyvissä olosuhteissa ovat samantyyppinen ongelma kuin liikalihavuus. Perimä ei ymmärrä, miksi ei olekaan nälkä tai muuten vain kurjaa kaiken aikaa:)

    Molemmissa jutuissa voi olla perää yleisellä tasolla, mutta maakohtaisia eroja selittää varmaan kulttuuriperimä kaikkein parhaiten.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


SemiSeppä kirjoitti:

Laman iskiessä päälle ihmiset liittyvät jälleen kirkkoon ja aikojen parantuessa erotaan kiireen vilkkaan kirkosta. Sama rytmitys on muissakin kriiseissä.
Miksi näin..?
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id17575.shtml

Mutta on tuosta uskonnollisuudesta joskus ollut hyötyäkin kuten tällä palstalla ollaan tuumittu. Miksipä se muuten olisi ilmenyt niin voimallisena ihmisen evoluutiossa.
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id17576.shtml

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu