Atulat ja pinsetit

sekaisin.

Pinsetit vai atulat? Pinsetit tulee varmaan ranskan sanasta pincette vaikka ne ovat yleensä enemmänkin brucelles?. Mutta mistä tulee atula-sana? Ovatko atulat isompia kuin pnsetit.

16

2644

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaapeloitsija

      Oikea nimitys suomeksi ovat pihdit (tweezers, brucelles, kornzange etc.).
      Pihtejä on kellosepällä kapeita, joiden leveys on
      0,3 mm, ja leveitä, joiden leveys on 30 mm. Ja kaikkea siltä väliltä ja ulkopuolelta.

      Brucelles -> tweezers (vrt. edellinen)
      Brucelles pour joyaux, muotoillut kärjet jalokiviä varten
      Spiralzangen -> erittäin kapeakärkiset pihdit liipottimen spiraalin käsittelyn

      Tuo atula-nimitys on minuakin kiehtonut, useimmiten olen nähnyt semmoisia pihtejä, joissa on lapionmuotoiset kärjet, kutsuttavan atuloiksi. Niissä on sileät pinnt, etteivät postimerkit vaurioitusi. Saatan olla aivan väärillä jäljillä.

    • Iivana Tolvana

      Pinsetit/atulat on venäjäksi пинцeт (pintset), joten sanalainan lähdettä tarvitsee tuskin ranskasta/Ranskasta saakka hakea.

      Minulle pinsetit ja atulat ovat aivan yksi ja sama asia, puhtaasti synonyymejä. En osaa nähdä koko- tms. eroa.

      Atuloiden etymolgiasta en osaa esittää arvioita.

      • Iivana Tolvana

        etymolgiasta => etymologiasta

        Muuten: tuo pihdit-selitys ei ollut vielä framilla kun aloin kirjoittaa omaa suunvuoroani. En osaa yhtyä tuohon selitykseen – en kutsuisi pinsettejä/atuloita pihdeiksi.


      • myöskin

        ruotsiksi "pincett", joten tuskin kantasanaa ainakaan venäjästä tarvitsee etsiä. Ja ruotsiin nimitys on kyllä tullut ranskasta.


      • Hakro

        Samaa mieltä, Iivana Tolvana, että pinsetit ja atulat ovat sama asia, mutta eri asia kuin pihdit. Englannin ja ranskan sanakirjani eivät anna sanoille tweezers / brucelles vastinetta pihdit.

        Tosin nykysuomen sanakirjan mukaan atulat ovat "pienet, joustavavartiset - - - pihdit, ottimet, nipistimet, näpistimet, pinsetit."

        Venäjän пинцeт on epäilemättä lainasana ranskasta, enkä osaa arvata, onko sana tullut suomeen venäjän vai ruotsin kautta.

        Atuloiden etymologiaan en löytänyt vähäistäkään vihjettä, joten kyseessä saattaa olla ihan supisuomalainen sana - onhan itse välinekin niin yksinkertainen, että sellaisia on voitu käyttää vuosituhansia.


      • kaapeloitsija
        Iivana Tolvana kirjoitti:

        etymolgiasta => etymologiasta

        Muuten: tuo pihdit-selitys ei ollut vielä framilla kun aloin kirjoittaa omaa suunvuoroani. En osaa yhtyä tuohon selitykseen – en kutsuisi pinsettejä/atuloita pihdeiksi.

        Pihdit-nimitys on ollut aivan vaikiintunut käytäntö kelloseppäihmisillä jo kymmeniä vuosia.
        Ehkä olisi sinunkin aika luopua ranskankielen viännöksistä, ellet halua esittää tietämätöntä tai sepustaa hoonosoomea.
        Tiedän itsekin, että on paljon ns. vanhaa porukkaa, jolla on omat näkemyksensä siitä, mikä on työkalun oikea nimitys. Moska, sörnäri, temmi, tuumastukki jne. ja mitä niitä nyt onkaan, olivat minun hurjassa nuoruudessani aivan yleisessä käytössä, ja pelottelen edelleen natiaisia noilla kauhua aiheuttavilla sanoilla.


      • Iivana Tolvana
        kaapeloitsija kirjoitti:

        Pihdit-nimitys on ollut aivan vaikiintunut käytäntö kelloseppäihmisillä jo kymmeniä vuosia.
        Ehkä olisi sinunkin aika luopua ranskankielen viännöksistä, ellet halua esittää tietämätöntä tai sepustaa hoonosoomea.
        Tiedän itsekin, että on paljon ns. vanhaa porukkaa, jolla on omat näkemyksensä siitä, mikä on työkalun oikea nimitys. Moska, sörnäri, temmi, tuumastukki jne. ja mitä niitä nyt onkaan, olivat minun hurjassa nuoruudessani aivan yleisessä käytössä, ja pelottelen edelleen natiaisia noilla kauhua aiheuttavilla sanoilla.

        Kelloseppäihmisistä ja heidän ammattislangistaan en niin tiedä.

        Vieläkö kelloja korjataan (= vieläkö kelloseppiä on) nykyaikanakin?

        En usko postimerkkeilijöiden, kosmetologien jne. käyttävän pinseteistä eli atuloista nimeä ”pihdit” enkä antamasi selvityksenkään perusteella siirry käyttämään sitä. Johan oikeiden pihtien toimintaperiaatekin poikkeaa pinsettien/atuloiden vastaavasta: pihdeissä on nivel, jälkimmäisissä ei.


      • kaapeloitsija
        Iivana Tolvana kirjoitti:

        Kelloseppäihmisistä ja heidän ammattislangistaan en niin tiedä.

        Vieläkö kelloja korjataan (= vieläkö kelloseppiä on) nykyaikanakin?

        En usko postimerkkeilijöiden, kosmetologien jne. käyttävän pinseteistä eli atuloista nimeä ”pihdit” enkä antamasi selvityksenkään perusteella siirry käyttämään sitä. Johan oikeiden pihtien toimintaperiaatekin poikkeaa pinsettien/atuloiden vastaavasta: pihdeissä on nivel, jälkimmäisissä ei.

        Tässä pihdin mallia:
        Pekka Haranko: Mekaanisten pikkukellojen korjaus 1. 1987.
        http://www.aijaa.com/v.php?i=2881360.png
        Huomaa kuva 17. Osoittimen pituus ns. naisten rannekellossa on suunnilleen 4 mm.

        Tässä hiukan jatkoa:
        Hannu Ruokola: Mekaanisten pikkukellojen korjaus 2. 1985.
        http://www.aijaa.com/v.php?i=2881363.png
        Huomaa kuva 3. Noiden pihtien kärkien leveys on luokkaa 0,5 mm.

        Ei pihdeissä tarvitse olla liikkuvaa niveltä. Riittää, kun on kaksi toisiaan vastaan puristuvaa osaa. Heilurikellon heiluri heiluu, vaikka se on aika tarkkaan kiinteästi kiinnitetty kellon runkoon. Onko tuossa nivel vai ei?

        Keritsimet toimivat aivan yhtä hyvin kuin liikkuvalla nivelellä varustetut saksetkin. Jos asiasta tietämätön ei rakennetta tuntisi, niin ei huomaisi mitään eroa.


      • brucelles?
        Hakro kirjoitti:

        Samaa mieltä, Iivana Tolvana, että pinsetit ja atulat ovat sama asia, mutta eri asia kuin pihdit. Englannin ja ranskan sanakirjani eivät anna sanoille tweezers / brucelles vastinetta pihdit.

        Tosin nykysuomen sanakirjan mukaan atulat ovat "pienet, joustavavartiset - - - pihdit, ottimet, nipistimet, näpistimet, pinsetit."

        Venäjän пинцeт on epäilemättä lainasana ranskasta, enkä osaa arvata, onko sana tullut suomeen venäjän vai ruotsin kautta.

        Atuloiden etymologiaan en löytänyt vähäistäkään vihjettä, joten kyseessä saattaa olla ihan supisuomalainen sana - onhan itse välinekin niin yksinkertainen, että sellaisia on voitu käyttää vuosituhansia.

        Pince - pihdit
        (Pince) brucelles - pinsetit,atulat
        Pincette - "pikku pihdit"

        Brucelle sanaa ei pidä sekoittaa Bruxelles-sanaan.


      • kaapeloitsija
        kaapeloitsija kirjoitti:

        Tässä pihdin mallia:
        Pekka Haranko: Mekaanisten pikkukellojen korjaus 1. 1987.
        http://www.aijaa.com/v.php?i=2881360.png
        Huomaa kuva 17. Osoittimen pituus ns. naisten rannekellossa on suunnilleen 4 mm.

        Tässä hiukan jatkoa:
        Hannu Ruokola: Mekaanisten pikkukellojen korjaus 2. 1985.
        http://www.aijaa.com/v.php?i=2881363.png
        Huomaa kuva 3. Noiden pihtien kärkien leveys on luokkaa 0,5 mm.

        Ei pihdeissä tarvitse olla liikkuvaa niveltä. Riittää, kun on kaksi toisiaan vastaan puristuvaa osaa. Heilurikellon heiluri heiluu, vaikka se on aika tarkkaan kiinteästi kiinnitetty kellon runkoon. Onko tuossa nivel vai ei?

        Keritsimet toimivat aivan yhtä hyvin kuin liikkuvalla nivelellä varustetut saksetkin. Jos asiasta tietämätön ei rakennetta tuntisi, niin ei huomaisi mitään eroa.

        ovat Ammattikasvatushallituksen (nykyisen Opetushallituksen) hyväksymiä oppikirjoja. Josm joku tietokirjanikkari ei yliopistolla ole noita lukenut, niin sille minä en voi mitään.


      • kaapeloitsija
        brucelles? kirjoitti:

        Pince - pihdit
        (Pince) brucelles - pinsetit,atulat
        Pincette - "pikku pihdit"

        Brucelle sanaa ei pidä sekoittaa Bruxelles-sanaan.

        mukaan brucelles on suunnilleen synonyymi sanalle tweezers.
        Nuo taas ovat Suomeksi pihdit. Katso muutama viesti ylempänä.


      • Iivana Tolvana
        kaapeloitsija kirjoitti:

        mukaan brucelles on suunnilleen synonyymi sanalle tweezers.
        Nuo taas ovat Suomeksi pihdit. Katso muutama viesti ylempänä.

        >Nuo taas ovat Suomeksi pihdit.

        Tweezers on minulle suomeksi (ei: Suomeksi) pinsetit tai atulat mutta ei vahingossakaan pihdit. En muuta ylempänä esittämääni kantaa.

        Jos kelloseppäsmiehet ovat eri mieltä kanssani, ei mielenrauhani järky suurestikaan. Uskon joka tapauksessa edustavani tässä kiistassa suurta enemmistöä.


      • kaapeloitsija
        Iivana Tolvana kirjoitti:

        >Nuo taas ovat Suomeksi pihdit.

        Tweezers on minulle suomeksi (ei: Suomeksi) pinsetit tai atulat mutta ei vahingossakaan pihdit. En muuta ylempänä esittämääni kantaa.

        Jos kelloseppäsmiehet ovat eri mieltä kanssani, ei mielenrauhani järky suurestikaan. Uskon joka tapauksessa edustavani tässä kiistassa suurta enemmistöä.

        oli joskus Kultasaksisen Ravun kynsissä.
        Pinces taisi olla laitteen nimi.
        Jos olisi oikein pieni rapu, niin taitaisivat olla kyseessä Pincettes.

        Suomalaiset jostain syystä käyttävät saksia, vaikka kyseessä ovat kuitenkin pihdit.

        Missä vaiheessa pihdit muuttuvat pinseteiksi? Onko mitalla jotain merkitystä?


    • vm -38

      Nykysuomen sanakirjan mukaan pinsetit ja atulat ovat synonyymejä ja tarkoittavat pieniä pihtejä, esim.postimerkkeilijän käyttämiä.

      Aikanaan köytettiin sangattomia silmälaseja (pince-nez = nenälasit eli kakkulat), jotka pysyivät paikallaan kun ne nipistettiin nenän juureen.

      Ranskan sana 'pincette' tarkoittaa pieniä pihtejä.

      • ...nappulirattahat...

        ...ja itte pirän suittista kiinni...

        >nenälasit eli kakkulat

        Muistilokeroihini on jäänyt, että tietynlaisia kevytrakenteisia hevosvetoisia rattaita on joskus kutsuttu kakkuloiksi. Osaisiko joku vahvistaa tai kumota mielikuvani?

        Nenälaseista puuttuvat sangat eli aisat. Tavallisten pyöreälinssisten silmälasien muotomielikuva lienee lähempänä hevosrattaita (vaikkapa sellaisia, joilla ajetaan kilpaa raveissa).


      • vm -38
        ...nappulirattahat... kirjoitti:

        ...ja itte pirän suittista kiinni...

        >nenälasit eli kakkulat

        Muistilokeroihini on jäänyt, että tietynlaisia kevytrakenteisia hevosvetoisia rattaita on joskus kutsuttu kakkuloiksi. Osaisiko joku vahvistaa tai kumota mielikuvani?

        Nenälaseista puuttuvat sangat eli aisat. Tavallisten pyöreälinssisten silmälasien muotomielikuva lienee lähempänä hevosrattaita (vaikkapa sellaisia, joilla ajetaan kilpaa raveissa).

        (...) "tietynlaisia kevytrakenteisia hevosvetoisia rattaita on joskus kutsuttu kakkuloiksi".

        Sitä en tiennyt, mutta Nykysuomen sanakirjasta löysin selityksen:

        Kakkulat: 1a. Työajossa käytetyt, perästä välipuulla toisiinsa yhdistetyt aisat, jotka koululla kiinnitetään ajokalussa olevaan silmukkaan, kakkula-, hila-aisat; sivuaisat.

        b. selustin, setolkka: (valjaissa): kahden soikean, tav. pehmustetun puulevyn ja niitä yhdistävän teräs- t. puukaaren muodostama valjaiden (silojen) osa, joka hevosen selkään sään (=säkä) taakse vatsavyöllä kiinnitettynä hihnojaen välityksellä kannattaa valjaita ja aisoja.

        2 leik. silmälasit. Yhd. nenäkakkulat.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      129
      2228
    2. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      26
      1848
    3. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      12
      1419
    4. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      12
      1277
    5. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      70
      1221
    6. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      93
      1038
    7. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      17
      927
    8. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      87
      890
    9. Kuin sonnilauma

      Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon
      Kuhmo
      17
      790
    10. Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa

      Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks
      Lieksa
      114
      731
    Aihe