Pinsetit vai atulat? Pinsetit tulee varmaan ranskan sanasta pincette vaikka ne ovat yleensä enemmänkin brucelles?. Mutta mistä tulee atula-sana? Ovatko atulat isompia kuin pnsetit.
Atulat ja pinsetit
sekaisin.
162885
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oikea nimitys suomeksi ovat pihdit (tweezers, brucelles, kornzange etc.).
Pihtejä on kellosepällä kapeita, joiden leveys on
0,3 mm, ja leveitä, joiden leveys on 30 mm. Ja kaikkea siltä väliltä ja ulkopuolelta.
Brucelles -> tweezers (vrt. edellinen)
Brucelles pour joyaux, muotoillut kärjet jalokiviä varten
Spiralzangen -> erittäin kapeakärkiset pihdit liipottimen spiraalin käsittelyn
Tuo atula-nimitys on minuakin kiehtonut, useimmiten olen nähnyt semmoisia pihtejä, joissa on lapionmuotoiset kärjet, kutsuttavan atuloiksi. Niissä on sileät pinnt, etteivät postimerkit vaurioitusi. Saatan olla aivan väärillä jäljillä.
Pinsetit/atulat on venäjäksi пинцeт (pintset), joten sanalainan lähdettä tarvitsee tuskin ranskasta/Ranskasta saakka hakea.
Minulle pinsetit ja atulat ovat aivan yksi ja sama asia, puhtaasti synonyymejä. En osaa nähdä koko- tms. eroa.
Atuloiden etymolgiasta en osaa esittää arvioita.
etymolgiasta => etymologiasta
Muuten: tuo pihdit-selitys ei ollut vielä framilla kun aloin kirjoittaa omaa suunvuoroani. En osaa yhtyä tuohon selitykseen – en kutsuisi pinsettejä/atuloita pihdeiksi.
ruotsiksi "pincett", joten tuskin kantasanaa ainakaan venäjästä tarvitsee etsiä. Ja ruotsiin nimitys on kyllä tullut ranskasta.
Samaa mieltä, Iivana Tolvana, että pinsetit ja atulat ovat sama asia, mutta eri asia kuin pihdit. Englannin ja ranskan sanakirjani eivät anna sanoille tweezers / brucelles vastinetta pihdit.
Tosin nykysuomen sanakirjan mukaan atulat ovat "pienet, joustavavartiset - - - pihdit, ottimet, nipistimet, näpistimet, pinsetit."
Venäjän пинцeт on epäilemättä lainasana ranskasta, enkä osaa arvata, onko sana tullut suomeen venäjän vai ruotsin kautta.
Atuloiden etymologiaan en löytänyt vähäistäkään vihjettä, joten kyseessä saattaa olla ihan supisuomalainen sana - onhan itse välinekin niin yksinkertainen, että sellaisia on voitu käyttää vuosituhansia.
Pihdit-nimitys on ollut aivan vaikiintunut käytäntö kelloseppäihmisillä jo kymmeniä vuosia.
Ehkä olisi sinunkin aika luopua ranskankielen viännöksistä, ellet halua esittää tietämätöntä tai sepustaa hoonosoomea.
Tiedän itsekin, että on paljon ns. vanhaa porukkaa, jolla on omat näkemyksensä siitä, mikä on työkalun oikea nimitys. Moska, sörnäri, temmi, tuumastukki jne. ja mitä niitä nyt onkaan, olivat minun hurjassa nuoruudessani aivan yleisessä käytössä, ja pelottelen edelleen natiaisia noilla kauhua aiheuttavilla sanoilla.
Kelloseppäihmisistä ja heidän ammattislangistaan en niin tiedä.
Vieläkö kelloja korjataan (= vieläkö kelloseppiä on) nykyaikanakin?
En usko postimerkkeilijöiden, kosmetologien jne. käyttävän pinseteistä eli atuloista nimeä ”pihdit” enkä antamasi selvityksenkään perusteella siirry käyttämään sitä. Johan oikeiden pihtien toimintaperiaatekin poikkeaa pinsettien/atuloiden vastaavasta: pihdeissä on nivel, jälkimmäisissä ei.
Tässä pihdin mallia:
Pekka Haranko: Mekaanisten pikkukellojen korjaus 1. 1987.
http://www.aijaa.com/v.php?i=2881360.png
Huomaa kuva 17. Osoittimen pituus ns. naisten rannekellossa on suunnilleen 4 mm.
Tässä hiukan jatkoa:
Hannu Ruokola: Mekaanisten pikkukellojen korjaus 2. 1985.
http://www.aijaa.com/v.php?i=2881363.png
Huomaa kuva 3. Noiden pihtien kärkien leveys on luokkaa 0,5 mm.
Ei pihdeissä tarvitse olla liikkuvaa niveltä. Riittää, kun on kaksi toisiaan vastaan puristuvaa osaa. Heilurikellon heiluri heiluu, vaikka se on aika tarkkaan kiinteästi kiinnitetty kellon runkoon. Onko tuossa nivel vai ei?
Keritsimet toimivat aivan yhtä hyvin kuin liikkuvalla nivelellä varustetut saksetkin. Jos asiasta tietämätön ei rakennetta tuntisi, niin ei huomaisi mitään eroa.
Pince - pihdit
(Pince) brucelles - pinsetit,atulat
Pincette - "pikku pihdit"
Brucelle sanaa ei pidä sekoittaa Bruxelles-sanaan.
ovat Ammattikasvatushallituksen (nykyisen Opetushallituksen) hyväksymiä oppikirjoja. Josm joku tietokirjanikkari ei yliopistolla ole noita lukenut, niin sille minä en voi mitään.
mukaan brucelles on suunnilleen synonyymi sanalle tweezers.
Nuo taas ovat Suomeksi pihdit. Katso muutama viesti ylempänä.
>Nuo taas ovat Suomeksi pihdit.
Tweezers on minulle suomeksi (ei: Suomeksi) pinsetit tai atulat mutta ei vahingossakaan pihdit. En muuta ylempänä esittämääni kantaa.
Jos kelloseppäsmiehet ovat eri mieltä kanssani, ei mielenrauhani järky suurestikaan. Uskon joka tapauksessa edustavani tässä kiistassa suurta enemmistöä.
oli joskus Kultasaksisen Ravun kynsissä.
Pinces taisi olla laitteen nimi.
Jos olisi oikein pieni rapu, niin taitaisivat olla kyseessä Pincettes.
Suomalaiset jostain syystä käyttävät saksia, vaikka kyseessä ovat kuitenkin pihdit.
Missä vaiheessa pihdit muuttuvat pinseteiksi? Onko mitalla jotain merkitystä?
Nykysuomen sanakirjan mukaan pinsetit ja atulat ovat synonyymejä ja tarkoittavat pieniä pihtejä, esim.postimerkkeilijän käyttämiä.
Aikanaan köytettiin sangattomia silmälaseja (pince-nez = nenälasit eli kakkulat), jotka pysyivät paikallaan kun ne nipistettiin nenän juureen.
Ranskan sana 'pincette' tarkoittaa pieniä pihtejä.
...ja itte pirän suittista kiinni...
>nenälasit eli kakkulat
Muistilokeroihini on jäänyt, että tietynlaisia kevytrakenteisia hevosvetoisia rattaita on joskus kutsuttu kakkuloiksi. Osaisiko joku vahvistaa tai kumota mielikuvani?
Nenälaseista puuttuvat sangat eli aisat. Tavallisten pyöreälinssisten silmälasien muotomielikuva lienee lähempänä hevosrattaita (vaikkapa sellaisia, joilla ajetaan kilpaa raveissa).
(...) "tietynlaisia kevytrakenteisia hevosvetoisia rattaita on joskus kutsuttu kakkuloiksi".
Sitä en tiennyt, mutta Nykysuomen sanakirjasta löysin selityksen:
Kakkulat: 1a. Työajossa käytetyt, perästä välipuulla toisiinsa yhdistetyt aisat, jotka koululla kiinnitetään ajokalussa olevaan silmukkaan, kakkula-, hila-aisat; sivuaisat.
b. selustin, setolkka: (valjaissa): kahden soikean, tav. pehmustetun puulevyn ja niitä yhdistävän teräs- t. puukaaren muodostama valjaiden (silojen) osa, joka hevosen selkään sään (=säkä) taakse vatsavyöllä kiinnitettynä hihnojaen välityksellä kannattaa valjaita ja aisoja.
2 leik. silmälasit. Yhd. nenäkakkulat.