suomalaista talonpoikaa keskustelussa. Varmaan olisi kepukin tehnyt, mutta piti olla lojaali omalle maatalousministerille.
Suomen maatalouspolitiikan strategia, mikä se on ?
Monet maatalousyrittäjät uhkaavat lopettaa ja lopettavatkin, kun jatkajaa tilalla ei ole.
Maatalous ja elintarvikeomavaraisuus on Suomelle kohtalon kysymys. Siksi olkin aiheellista, että
sdp:n puoluesihteeri Heinäluomaa muistutettiin budejtin lisärahoitustarpeesta.
Itse olen valmis maksamaan suomalaisista puhtaista maataloustuotteista nykyistä enemmän, niin varmaan moni muukin. Mutta kaupat käyvät kilpailua keskenään ja ulkomailta tuodaan halpaa moskaa ja kuluttajat ostavat.
Ruoan arvonlisävero, onko se asian yksi keino tässä asiassa ?
Suomen maatalouspolitiikan strategia, mikä se on ?
Monet maatalousyrittäjät uhkaavat lopettaa ja lopettavatkin, kun jatkajaa tilalla ei ole.
Maatalous ja elintarvikeomavaraisuus on Suomelle kohtalon kysymys. Siksi olkin aiheellista, että
sdp:n puoluesihteeri Heinäluomaa muistutettiin budejtin lisärahoitustarpeesta.
Itse olen valmis maksamaan suomalaisista puhtaista maataloustuotteista nykyistä enemmän, niin varmaan moni muukin. Mutta kaupat käyvät kilpailua keskenään ja ulkomailta tuodaan halpaa moskaa ja kuluttajat ostavat.
Ruoan arvonlisävero, onko se asian yksi keino tässä asiassa ?
Vastaukset 25
Vanhimmat
ja se on hyvä.
Kokoomus on nyt ensisijaisesti OPPOSITIOPUOLUE!
On täysin turhaa puhua mistään kaupan kilpailusta, kun kolme suurta keskusliikettä hallitsee markkinoita keskitetyllä ostopolitiikallaan.
Maataloustuotannolle tämä tarkoittaa bulkkitoimittajan asemaa, joka joutuu kilpailemaan siitä, kuka halvemmalla luovuttaa raaka-ainetta elintarvikesuurteollisuudelle.
Pientä ja keskisuurta elintarviketeollisuuttahan meillä ei ole, koska se on kuollut siihen, ettei ole pystynyt toimittamaan kaupan valtakunnallisten ketjujen keskitettyjen ostojen vaatimia volyymejä.
Ja tilanne menee yhä huonommaksi, kun kaupan suuret "kilpailussaan" lisäävät omien tavaramerkkiensä (mm. Pirkka) osuutta myynnissään. Tämä pudottaa jo elintarviketeollisuudenkin bulkkitoimittajien luokkaan, kun teollisuuden omilta merkkitavaroilta katoaa markkinaosuuksia.
Keskittynyt kauppa kilpailee ainoastaan kustannustehokkuudella, että se maksimoisi voittonsa. Millään muulla se ei kilpaile.
Hallitsevalla markkina-asemalla pidetään elintarviketeollisuus nöyrinä alihankkijoina ja pakotetaan sekin fuusioitumaan yhä suuremmiksi yksiköiksi ja nyt maatalustuotantoa edelleen halutaan keskittää yhä suurempiin yksiköihin.
Jonkun olisi jo aika herätä huomaamaan, että tässä ei enää markkinatalous pelaa, kun elintarvikeketju alkaa olla kolmen keskusliikkeen käsissä, joka sanelee toiminnan ehdot.
Maataloustuottajan kannalta asia tarjoaa vaan yhden vaihtoehdon: tuotat paljon ja pienin kustannuksin tai lopetat.
se vakiokysymykseni:
Kuka alasajoi esim. pellervolaisen osuustoiminnan
maakunnista ja paikallistasolta ?
Et ole pääsyt herra Kankkusen kanssa tästä
yksimielisyyteen !
...Kankkunen itse on siihen syypää, kun ette pääse asiasta yksimielisyyteen. ;-P
...myös monta meijeriä, teurastamoa, myllyä, leipomoa, lihanjalostamoa osuustoiminnankin puolella.
Kaikki jotenkin kulminoituu kuitenkin kaupan keskittymiseen, mikä alkoi Keskosta kauan kauan sitten.
Kun kauppa ostaa keskitetysti suuria eriä, se merkitsee, että teollisuuden on tuotettava edullisesti suuria eriä, mikä merkitsee, että maataloustuottajien on keskityttävä tuottamaan pienillä kustannuksilla suuria eriä.
Sispä meillä ollaan nyt tehokkaita suurien erien tuottajia, valmistajia ja kauppiaita 5 miljoonan kuluttajan markkinoilla. Eurooppalaisittan medän hommamme on vaan olemattoman pientä. Jossain Pariisin esikaupungissa on yksistään 5 miljoonan asukkaan markkinat.
Ongelma ei minusta kuitenkaan olisi niin paha, jos keskittämisen rinnalle olisi jätetty eloon elintarvikkeiden lähituotantoa ja jalostusta ja myös kauppaa. Myt on vain niin, ettei pienimuotoiselle erikoistuneelle tuotannolle ja jalostukselle ole olemassa mitään kunnollista markkinointikanavaa, kun kauppa ostaa keskitetysti kaikkien ketjujensa tuotteet, ja logistiikka ei ole kustannustehokasta, jos ostetaan monelta pieneltä toimittajalta eri puolilta maata.
Keskustalla olisi nyt ainutlaatuinen tilaisuus puuttua kaupan rakenteisiin juuri osuustoiminnan, eli S-liikkeen näkökulmasta edes kokeilemalla muuttuisiko maaseutu elävämmäksi ja työllistäisikö se enemmän imisiä, jos S-ryhmä avaisi itseään avoimemmin lahiruoan markkinointikanavaksi.
Minä nimittäin ole aivan varma siitä, että, kun EU:ssa ollaan ja hommat vielä keskittyvät, niin nykyinen suomalainen elintarvikkeiden "suurteollisuus" katoaa kuvasta, koska se on eurooppalaisittain liian pientä.
Nyt olisi vielä mahdollisuus pelastaa, mitä pelastettavissa on, sillä uskon vankasti suomalaiseen kuluttajaan. Jos kaupassa on yleiseurooppalaisia tehokkaasti markkinoituja tuotemerkkejä, niiden rinnalla kotimaista Valiota, Raisiota, HK:ta, Pouttua, jne sekä myös kullakin paikkakunnalla oman pitäjän tuottajien ja pienyritysten tuotteita, niin kuluttaja tekee useimmiten valintapäätöksensä kansainvälisen merkin ja oman paikkakuntansa yrittäjän välillä.
Kuluttajalle pitää vaan antaa tämä valinnan mahdollisuus jo markettien hyllyillä eikä panna häntä hakemaan niitä paikkakunnan tuotteita torilta, hallista, tilaltamyynnistä tai jonkun maantienvarren levähdyspaikan pukkipöydältä.
Mitä osuustoiminnan alasajoon tulee, niin kilpailun puuttuessa tuotantoa on tehostettu ja pienet yksiköt lopetettu. Maaseutua on tehty autioksi, työttömyyttä on lisätty, maalta on lähdetty pakoon.
Jos nyt jatketaan EU:n luvalla ja kotimaisilla tuilla sitä, että maatalous yhä edelleen keskittyy, niin budjettiin saadaan jatkossa varata lisää rahaa myös maaseudun muuhun tukemiseen, sosiaaliturvaan, työtömyyteen, jne.
Minusta tässä ei ole järkeä, koska ongelmien suurin syy on kaupan keskittyminen, lähinnä päätösvallan keskittyminen kolmen keskusliikkeen muutaman valtakunnallisen ketjun ostojohtoon.
Muualla euroopassa tätä tilannetta ei ole, koska keskittyneen, suuryritysten pyörittämän kaupan RINNALLA on annettu tilaa pienten peryeyritysten toiminnalle. Muualla on vielä itsenäisiä vähittäiskauppiaita, perheyritäjiä, jotka itse ostavat tuotteensa maataloustuottajien tukkutoreilta, itsenäisltä pientukkukaupoilta aivan sen mukaan, mikä on kunkin kaupan omien asiakkaiden ostotapa.
Meillä tätä ei enää ole. Kesko alkoi kauppaiden yhteistyöstä; yhteisostoista ja yhteismarkkinoinnista. tehokkuudella pantiin osuustoiminta ahtaalle. OTK fuusioitui ja pani ketjunsa kuntoon, SOK perässä, Tukokin yritti, mutta ei pärjännyt.
Suomesta puuttuu itsenäinen vähittäiskauppiasporras ja itsenäinen tukkukauppiasporras. Siksi meillä ei ole elintarvikkeiden lähituotantoa ja -jalostustakaan eikä löhiruokaa löydy lähikaupoistakaan kuin nimeksi.
...se harvensi osuustoimintayritystenkin toimipisteitä, sama rakennekehitys ja kilpailukyvyn turvaaminen on koskenut ja koskee edelleenkin kaikkia muitakin yrityksiä.
Jokaisessa kirkonkylässä ei voi enää omaa meijeriä olla.
Olen huomannut, jonkun tuossa matkan varrella arvostelleen maatalouden rakennekehityksen tarkoituksellista jarruttamista, kuinka se ajatuskulku tässä sitten kulkee toiseen suuntaan ?
Väärin - Jäbä - vaikka paljon tottakin. Loppujen lopuksi kaupan keskittyminen on sosialistien syytä. He ovat pitäneet kansan niin köyhänä, että liian harvalla on varaa kattaa pöytänsä laadukkaammilla ja kalliimmilla eväillä.
Ylläolevasta johtuu myös kansan vähälukuisuus. Köyhän on vaikea lisääntyä. Väkiluvultaan pienen, vaikeissa olosuhteissa kamppailevan maan markkinat ovat liian olemattomat erikoispalveluun.
Peräänkuuluttamasi maasta puuttuva yksityinen/itsenäinen tukku- ja vähittäiskauppa ei yksinkertaisesti pysty kunnolla ja kannattavasti näissä olosuhteissa toimimaan.
Kauppa tarjoaa sitä, mitä kansa on valmis ja kykenevä ostamaan, ei muuta. Se on markkinan tapa toimia.
Monipuolisempi kilpailu odottaa vain suurempia ja rikkaampia markkinoita.
Kun sanot näin: "Kauppa tarjoaa sitä, mitä kansa on valmis ja kykenevä ostamaan, ei muuta. Se on markkinan tapa toimia.", se ei pidä alkuunkaan paikkaansa.
Kauppa, eli kauppias ei meillä tarjoa yhtään mitään, vaan kolmen keskusliikkeen muutaman valtakunnallisen kauppaketjun ostojohtajat tarjoavat.
Asian ymmärtämisen kannalta on ihan olennaista ymmärtää, että kyse on siitä, missä kaupan portaassa valikoimapäätökset tehdään, koska seurauksena on aivan toinen maailma.
Yksityinen/itsenäinen tulkku- ja vähittäiskauppa "ei yksinkertaisesti pysty kunnolla ja kannattavasti näissä olosuhteissa toimimaan", koska keskusliikkeet hallitsevat ostoillaan sitä, mitä teollisuus tuottaa, mihin kauppapaikat kaavoitetaan, mitä vbalikoimiin otetaan, miten tuotteet hinnoitellaan, jne...
Oligopolistisilla, keskusliikkeiden hallitsemilla markkinoilla ei todellakaan enää pärjää kukaan muu kuin samalla tavalla toimiva, vertikaalisesti integroitunut ketju, kuten Lidl, jonka myymälät ovat sakaslaisen keskusjohdon etäpäätteitä Suomessa.
Mutta jutussa ei alunperin ollut kyse kaupan rakenteesta, vaan sen seurauksista siinä, että, kun maataloustuotannolta ja elintarvikkeiden lähituotannolta puuttuu markkinointikanavat - ketuuntuneeseen kauppaan ne eivät riittävästi pääse - niin maaseutua vaivaa työttömyys ja maataloustuotannon on edelleen keskityttävä pustyäkseen yhä halvemmalla tuottamaan raaka-ainetta yhä enemmän keskittyvälle elintarviketeollisuudelle, jotta se pystyisi vielä halvemmalla tuottamaan bulkkiruokaa Pirkka-pakkaukseen.
Pointti siis on, että jos haluamme pitää elävän maaseudun ja monipuolisen ja monimuotoisen elintarviuketuotannon, niin yksi keskeisimmistä ongelmista on ko elintarviketuotannon markkinointikanava, jota ei nyt ole, ellet laske torimyyntiä, hallikauppa ja tilalta tapahtuvaa suoramyyntiä markkinointikanavaksi, mitä se tietenkin on, mutta volyymit kulkevat kuitenkin keskuskiikkeiden ketjujen markettien kassojen läpi.
Suuret yritykset karsivat aina huonosti kannattavia toimipaikkojaan ja investoivat paremmin kannattaviin toimipaikkoihin.
Se kuva hyvin keskusliikejohtoista kauppaa. Kun superhypermarketissa on pienemmät palkkakulut/myymäläneliö, pienemmät vuokrakulut/myymäläneliö ja suurempi myynti ja korkeampi katettuotto/myymäläneliö, kiin KOP-ilmiön mukaan kaikki keskusliikkeet investoivat suurmyymälöihin, että saisivat itselleen enemmän voittoja ja panevat sitten kiinni niitä pienmyymäliutä, jotka eivät kannata ihan yhtä hyvin.
Tämä suuruuden ekonomia on kaikille sama. Siksi kaikki kaupan keskusliikkeetkin ovat toimineet samalla tavalla. Tuko vaan hävisi kisassa, kun siellä ei ollut vastaava tiukkaa keskitettyä päätöksentekoa kuin Keskosssa, EKA-yhtymässä ja lopulta SOK:ssakin, koska Tukossa oli hiukan liikaa itsenäisiä tukkukauppiaita päättämässä asioista eikä kaikkea voitu määrätä pakolla toteutettavaksi, kun asioille piti hakea sellainen muoto, jonka kaikki voivat hyväksyä. kaikkea ei ollut varaakaan toteuttaa, koska monen päättäjän Tukossa oli eri tavalla rahakkaita ja rahattomia tukkukauppiaita ja myös eri tavalla halukkaita ja haluttomia sitoutumaan yhteiseen lainanottoon.
Hajautettu päätöksenteko yleensä häviää tehokkuudessa keskitetylle päätöksenteolle.
Mutta ihaillessamme keskityksen etuja, katsokaamme autiota maaseutua ja valtion tukia parkuvia kuntia, joiden keskustalaisen johdon mielestä maaseudun autioituminen syntyi Lipposen keskittämispolitiikan vuoksi, kuten yhteinen ystävämme Oiva on usein julistanut.
No, asiat eivät liene mustavalkoisia. Keskittämiselläkin siis on huonot puolensa, ja aika huonoja ne minusta ovat.
Katso vähän kauempaa, niin huomaat, mitä tarkoitan. Olet oikeassa siinä, että ns. kauppias ei meillä tarjoa yhtään mitään, mutta hän ei enää olekaan se kauppias, vaan kauppaketjun johtaja on ottanut tuon roolin ja valikoimapäätöksen tekopaikka on siirtynyt keskusliikkeen pääkonttoriin - aivan kuten kirjoitit.
Pitääkin miettiä, miksi näin on tapahtunut?
Markkinoiden tapa toimia johtaa ankaraan keskittymiseen ja etenkin harvaanasutussa Suomessa tuo näkyy erittäin voimakkaasti eli olemme taas sen tosiasian edessä, että meillä on liian pieni sisämarkkina, jotta se jaksaisi ylläpitää virtaa pienempimuotoisen kaupan pyörittämiseen (vrt EUn markkinat).
Toki poliittisilla päätöksillä, luparatkaisuilla ja muulla yhteiskunnallisella vaikuttamisella tuota kehitystä voitaisiin jarruttaa, mutta EU ja jopa globaalit markkinat pakottavat kasvamaan suuremmaksi kuin Suomen oloihin suhteutettuna olisi järkevää.
Ainut tapa purkaa tämä keskittymä on saada ihmiset ostamaan paikallista tuotantoa ja samalla hyvin monesti maksamaan enemmän kuin mahdollisesti muualla tuotetusta elintarvikkeesta. Silloin vastaan tulee raha ja sen puute, joten kenen vika se loppujen lopuksi onkaan, että esim. päivittäistavarakauppa on siinä tilassa, missä se on?
Miksi niin monet kurvaavat keskusliikkeen autokaupasta ostamallaan menopelillä keskusliikkeen automarkettiin perjantai-iltana tai viikonloppuna shoppailemaan ja pois lähtiessään tankkaavat autonsa keskusliikkeen huoltoasemalla pesun kera?
keskittyminen on tapahtnut kustannustehokkuuden ja kannattavuuden kasvattamisen ehdoilla. Se on ollut mahdollista vain päätösvaltaa keskittämällä. K-kauppiaat aloittivat sen yhteismarkkinoinnillaan ja ostojensa keskittämisellä saadakseen kuluja alas ja katetta lisää. Kesko edustaa siis vertikaalista integraatiota ikään kuin alhaalta ylöspäin, kauppiasta tukkuriksi ja siitä keskusliikkeeksi. Monet kodinelektroniikka-alan ketjut (Expert, Tekniset, jne...) ovat syntyneet samoin.
Osuustoiminta (molemmat, S- ja E-) ovat syntyneet taas kuluttajien "keskittämisen" halusta, ku perustettiin osuustoimintayrityksiä jotka kukin omilla alueillaan hoitivat tukku- ja vähittäiskauppaa, elintarvikejalostusta, ravintola- ja hotellitoimintaa, jne... 80-luvulla ne alkoivat integroitua yhä vahvemmin alueosuuskauppojen perustamien keskusliikkeiden ympärille.
Pisimpään sinnitteli täysin "markkinoiden ehdoilla" tukolainen vähittäis- ja tukkukauppa, jossa kauppiaan itsenäisyys ja vapaus valita tavaroidensa ostopaikat säilyi pisimpään kauppiailla, mutta Keskon ja osuustoiminnan puristuksessa sekin alkoi kustannustehokkuuden ja kannattavuuden kasvattamisen myötä keskittää toimintojaan.
Pitkähköllä historiakatsauksella haluan tuoda esiin sen, että keskittyminen on ollut nimenomaan päätösvallan keskittämistä, rationalisointia, kustannusten karsimista, jossa tavoitteena on ollut parempi kannattavuus. on siis edetty liiketoiminnan taloudellisilla ehdoilla.
Nyt ollaan niin pitkällä, että kolme suurta, kesko S-ryhmä ja Tradeka muutamine, keskenään lähes identtisine liikeideoineen hoitavat vähittäiskaupan, tukkukaupan, maahantuonnin ja ostot teollisuudelta täysin keskitetysti ja keskusjohtoisesti. Päätösvalta on siis täysin keskittynyt, mikä merkitsee sitä, että myös kilpailu on täysin valtakunnallista, koska kauppias (kaupan hoitaja, myymäläpäällikkö) on enää ketjunsa valtakunnallisten ohjelmien paikallinen toteuttaja.
Ei meillä tästä ole erimielisyyttä. Minä painotankin vaan sitä, mitä seurauksia tästä kaupan integroitumisesta ja keskittymisestä on ollut. Eikä kyse ole hyvästä tai pahasta, trehottomuudesta tai tehokkuudesta, vaan viime kädessä siitä, tehdäänkö päätökset lähellä kuluttajaa vai kaukana kuluttajasta.
Omasta mielestäni ikävin seuraus, jonka keskittyminen on aiheuttanut syntyy juuri päätösvallan viemisestä kauppiaalta Helsinkiin, keskusliikkeen osto- ja markkinointiosastoille. Kyllä siellä toki tehdään tutkimuksia ja otetaan alueellisiakin eroja huomioon, mutta ei se ole ollenkaan sama asia kuin, jos päätösvallan painopiste olisi itsenäisillä kauppiailla, jotka kukin itse omalla paikkakunnallaan saisivat päättää kukin oman kauppansa valikoimista.
Jos vertikaalista integraatiota ei olisi, niin en menisi sanomaan olisivatko tuotteet sen kalliimpia kuin nytkään. Minusta anakin markkinatalous toimisi paljon paremmin, jos lukuisat itsenäiset vähittäiskaupat ostaisivat tuotteensa itsenäisesti lukuisilta erikoistuneilta tukkukaupoilta ja paikallisilta elintarviketuottajilta.
Palkkakustannusten osuus tuotteen hinnassa olisi varmasti suurempi, mutta samalla hinnasta puuttuisi ainakin edestakaiset kuljetuskustannukset, keskusvarastojen kustannukset, tuotteiden säilyvyyden lisäämiseksi tarvittavat säilöntä- ja lisäaineiden kustannukset.
Markkinatalouden ja markkinoiden toimivuuden kannalta näkisin omistuksen ja päätösvallan hajallaan olemisen pelkkänä etuna, koska silloin meillä olisi todellista alueellista kilpailua kauppa toista kauppaa vvastaan eikä vain keskusliikkeen ketju toista keskusliikkeen ketjua vastaan.
Kukin kauppias voisi päättää itse ostaako Möttösen limppua vai Mattisen pullaa valikoimiinsa ja Möttösen pulla ja Mattisen limppu kilpailisivat pääsystä oman alueensa kauppojen hyllyihin. Tässä tilanteessa markkinat siis toimisivat joka päivä, kun ne keskusliikkeen vuosisopimuksissa toimivat vain sinä päivänä, kun vuosisopimus tehdään.
Ehkä olen idealisti, kun mietin asioita, joihin ei enää ole paluuta. Se vaan tuli mieleeni EU:n maataloustukien ja tilakoon kasvattamisen myötä, kun ongelmana edelleen on maaseudun tyhjeneminen ja työpaikkojen väheneminen maataloudessa kaikkine heijastusvaikutuksineen.
Tähän ongelmaan nimittäin näen yhtenä ratkaisuna sen, että alueelliselle elintarvikejalostukselle saataisi nykyistä enemmän hyllytilaa kejujen keskitetysti hallinnoimista kaupoista, koska nyt markkinontikanava on olemassa vain elintervikkeiden volyymituottajille, jotka kykenevät pitkillä sarjoilla ja halvoilla hinnoilla pääsemään keskitetysti valikoimapäätöksensä ja ostosopimuksensa tekeviin ketjuihin.
Ikävintä keskittymisessä on, että ihmiset eivät ole sitä valinneet. Ei pienmyymälöitä ole lotetettu sen vuoksi, että pienmyymälät olisivat tappiollisia, vaan sen vuoksi, että keskusliike on rakentanut isompia myymälöitä, joihin pienmyymälöiden myynti on ohjautunut.
Jokainen kaupan nykyinen keskusliike nimittäin rakentaa koko ajan suurempia ja vielä kannattavampia yksiköitä, mistä luonnollisesti seuraa, että myymäläkapasitetti kasvaa yli tarpeen ja siitä seutaa, että pienempiä myymälöitä lopetetaan "kannattamattomina" sen jälkeen, kun asiakkaat on saatu houkuteltua sinne, missä keskusliike saa heidän rahoistaan vieläkin isomman katetuoton.
Päätösvallan keskittäminen ja keskittyminen harvoihin käsiin merkitsee, että kuluttaja "äänestää kukkarollaan" vain niistä vaihtoehdoista, joita keskusliikkeet kuluttajile tarjoavat.
Kuluttaja siis ei päätä mitään, kun keskusliike tarjoaa hänelle 10 km kauempana isomman myymälän, hieman laajemmat valikoimat ja hieman halvemmat hinnat sen vuoksi, että keskusliike ottaa siitä itselleen hieman paremman katteen.
Keskusliike pättää yksin. Ja keskusliike päättää myös siitä, voiko elintarvikkeiden lähituotannolle - lähiruoalle - syntyä markkinoita. Eikä markkinoita synny ilman markkinointikanavaa, koska harva meistä mene ostamaan lähiruokaa maatilalta, kun toreja ja kauppahalleja on kuitenkin aika harvassa eikä niillä ole tuotannon volyymimielessä kovinkaan suurta merkitystä.
Lähituotannin päästäminen keskusliikkeiden marketteihin toisi tullessaan kyllä suuren ongelman. Möttösen pulla ja mattisen limppu veisivät markkinoita suurteollisuuden leivältä. Paikalliset juustolat rokottaisivat Valion markkinaosuutta. Pienet lihanjalostamot heikentäisivät HK:n j Atrian kannattavuuttajne...
Tämä ei taida olla nykyhallituksen poliittisissa intresseissä, kun tuottajaosuustoiminta ja elintarviketyöläisten liitto ärähtäisivät ja kokoomuskaan ei kannattaisi asiaa, kun elintarviketeollisuusliitto olisi sitä informoinut.
Suuruuden ehdoilla siis mennään, mutta ollaan silti tietoisia epäkohdista, vaikka oltaisikin väärässä. ;-)
Rustailepa Jäbä väitöskirja aiheesta, tee tutkintapyyntö epäilyttävästä keskittymisestä kuluttajaviranomaisille tai pistä sitten itse joku putiikki pystyyn.
Tuo loputon mimimerkkihöpöttäminen, jota täällä vain muutamat lukevat menee ainakin täysin hukkaan.
Yksi pakkomielteesi on S-ryhmän "kepulaisuudesta",jos näin on niin, paljon on niitä pahuksen kepulaisia kun ryhmällä on asiakasomistajaperheitä jo yli miljoonan.
lakkautettua kokoomus -sivua.
Täällä on jopa säilynyt
asiallisempi tyylikin.
Mitäs siitä sanot. Nyt ei kepulaiset häiriköt
ilkeä näyttää törkeyttään ! Kepu sivulla
riittää sitäkin enemmän.
Oletko siis sitä mieltä että keskustalaiset morkkaavat itse itseään? Aika omavaraista sekin... haiskahtaa kyllä kokoomus-demarilaiselta vierailulta....
On hauska todeta, että sinun asialliseen keskustelutyyliisi voi edelleen luottaa.
Saunan ja muutaman aperitiivin jälkeen olo on mukava, joten kommentoin tänään lyhyesti kirjoitustasi.
Olemme hyvin pitkälti samoilla linjoilla ko. aiheesta ainoastaan sillä erotuksella, että minä hyväksyn markkinoiden tuottaman lopputuloksen ja sinä et.
Luen tekstisi vielä huomenna uudestaan, sillä siinä oli muutama kohta, johon voin antaa kommentin tarkemmalla ajatuksella kuin nyt - toivottavasti.
Onpa hyvä saada taas edes pientä keskustelun poikasta aikaiseksi. Pysytään linjoilla.
Emme ole eri linjoilla siinä, että minä en hyväksyisi markkinoiden tuottamaa lopputulosta. Se on historiallisen kehityksen tulos ja monien asioiden summa - eräänlaista evoluutiota suljetun talouden Suomessa ja loput markkinoiden vapauduttua. Olen itse ollut jonkin aikaa mukana hyvin lähellä yhden keskusliikken päivittäistavarakaupan ketjuttamisessa ja liikeideoiden kehittämisessä.
Kyllä minä lopputuloksen hyväksyn, onhan siinä paljon hyvää, mutta haluan myös eritellä, mikä tavallaan on mennyt pieleen, kun systeemistä aiheutuu haittoja, joita "ideaalissa" kilpailutilanteessa ilman integraatiota ei samassa määrin olisi.
Pienuuden ihanuudessa olisi ehkä muita haittoja. Ei oltaisi niin tehokkaita eikä isoilla yrityksillä menisi hyvin, kun iso joukko pienempiä menestyisi vaan kohtuullisesti.
Kokemus on kuitenkin tuonut mulle vakaumuksen siitä, että jos maailma globalisoituu, niin pääomat ja päätösvalta keskittyvät maailmasa yhä harvemmille, niin meidän kokoisemme maa ei siinä pärjää suosimalla yksipuolisesti vain isoja kotimaisia yrityksiä ja yrittämällä olla iso, kun emme ole. Sen tien päässä Suomi on maailmalla niin kuin joku Kainuun rajakunta Suomessa nyt, ellei pidetä kiinni pienyrittäjyydestä.
Ja pienyrittäjyys taas ei menesty ilman markkinointikanavia, eli kauppaa. Tässä mielessä on siis kyse symbioosista, jossa itsenäisten pienkauppiaiden katoaminen keskusliikkeiden kaupanhoitajiksi ja etenkin valikoimapäätösten siirtyminen kaupan tasolta pääkonttorin tasolle, on saanut aikaan, että itsenäiset pienet elintarvikejalostajat ovat samalla lakanneet olemasta.
Ehkä paluuta ideaaliin ei ole, mutta voi siitä keskustella ajankuluksi. - Linjoilla pysytään. ;-)
Tarkennuksesi toi esiin mielessäni olleet tarkennukset melkolailla täydellisesti, joten tämä on tältä osin käsitelty.
Itse luulen, että jonkun vuoden päästä suunta suuruuden tavoittelussa muuttuu. Suuret eivät sitä hyväksy, mutta muutoksen tullessa kansalaisten eli yksittäisten ihmisten omista intresseistä suurten on pakko taipua.
Muutos vaatii toteutuakseen vain lakimuutoksen, jossa kauppaa sääteleviä sääntöjä puretaan isolla kädellä, jolloin pienilläkin on mahdollisuus yrittää siipiensä kantavuutta. Näin toimimalla alan värikkyys ja toimeliaisuus lisääntyisi radikaalisti, joka tarkoittaa lisää työtä tuhansille suomalaisille.
Ravintola-ala pitää saada samaan alv-kantaan kuin kauppakin. Sillä olisi positiivinen vaikutus toimeliaisuuden kannalta. Se toisi ravintolapalvelut useampien ulottuville ja sitä kautta kauppa jakautuisi luonnollisesti pienempiin yksiköihin. Nythän kauppa kilpailee yhä lisääntyvässä määrin ravintoloiden kanssa mm. myymällä valmisruokia palvelutiskeiltään halvemmalla verokannalla.
Hyvään alkuun päästäisi kaupan aukioloaikojen vapauttamisella, alkoholin vähittäismonopolin purkamisella, alv-kannan yhdenmukaistamisella kaupan ja ravintolan osalta - esimerkiksi.
...myös ravintolapalvelujen alv:sta.
Toinen asia sitten on, miten integroitunut markkinointikanava - kaupan kolme suurta - saadaan avautumaan pienyrittäjille paikallisella tasolla.
Yksi ratkaisu olisi kilpailulainsäädäntö ja jonkinlaiset pakkokeinot, mutta parempi minusta olisi, jos asia avattaisi keskustelulle ja kauppa avaisi hyllynsä vapaehtoisesti alueellisille ja kauppakohtaisille valikoimapäätöksille, eli antaisi omistuksen olla keskitettyä, mutta delegoisi valikoimapäätöksiä ja tulosvastuuta enemmän alueille ja jopa toimipaikkatasolle.
Ongelmia asiassa varmasti tulee eikä ollenkaan pienimpänä se, että lähituotannon valtaama markkinaosuus tulee olemaan pois ensisijassa juuri isoilta suomalaislta elintarviketuottajilta.
Asiassa siis ratkaisee rajankäynti sen suhteen annetaanko mennä "markkinoiden ehdoilla", niin, että suuruuden ekonomia ja suuryritysten liiketaloudelliset edut annetaan ajaa niin kuin pääoma haluaa, vai katsotaanko asiaa aidosti markkinatalouden ja todella vapaan kilpailun piiristä, jossa päätösvalta kaupan valikoimista ja alueellisesta kilpailusta pitäisi olla siellä, missä kuluttajatkin asioivat - kaupassa.
Kauppa ei avaa vapaaehtoisesti yhtään hyllyä ulkopuolisille. Sehän tarkoittaisi yksityisen yrityksen muuttumista sosiaalihuolloksi - ei käy.
Kaupan vapauttaminen rajoittavista lakipykälistä koko rintamalla on lääke keskittymistä vastaan.
Nyt navetat EU-kuntoon elikkä elikot teurastamolle!
kun saa EU:lta avustakin.
Hmmm..., Minun oma henkilökohtainen mielipide on sellainen, että puhdas suomalainen maataloustuote on tulossa jälleen muotiin meidän yhteiskunnassamme.
Omavarainen ja uskottava, sekä uudistuva maatalous, että elintarvikepolitiikka.
Ei pidä luovuttaa liian helpolla. Ei anneta periksi.
..kokoomus on asiallisesti käynyt sak:n ja demarien pakkovaltaa vastaan, tai oikeammin ryhtynyt keskustelemaan eräästä merkittävästä hyvinvointiamme säätelevästä ja nykyisin hyvinvointia ja kehitystä estävästä yhteiskunnallisesta rakenteesta.
Ammattiyhdistyksessä ei ole muuta vikaa kuin se, että siellä on ehdottomasti liikaa johdossa väkeä, jotka ovat vasemmistolaisia. He ovat oppinsa ja menestyksensä saaneet vasemmistojohtajiltamme.
Kokoomuksen kannanotto oli siis ihan oikea ja aiheellinen, ei ammattiyhdistysliike saa olla poliittisen ideologian jatke, vaan se pitää huolta jäseniensä eduista, taloudellisien mahdollisuuksien mukaan.
Miksi kokoomus ei puutu mielettömään maatalouden tukemiseen. Demarien sihteeri, kyllä otti kantaa, rohkeasti, ja sanoi tulevankin maatalouden tuen olevan kyseenalaista... Koska maatalouden tukeminen on varmasti suurempi ongelma kuin ammattiyhdistyksen hölmöt vasemmistolaiset!30 miljardia muiden ihmisten rahaa annetaan pien-ryhmälle työnteko rahaa!
On se vaan kumma, mutta taas lähti kokoomukselta demareille ainakin 5 ääntä! katsotaan sitten ensi vaalien jälkeen.........