http://www.eroakirkosta.fi/
Haluaisin tuoda jotain filosofista pohjaa tälle välillä hieman yksipuoliselle "Erotkaa kirkosta" VS. "Älkää erotko kirkosta"-kaksintaistelulle.
Uskon että ihmisillä on sielu. En ole kuitenkaan uskovainen ja erosin jokin aika sitten kirkosta. Suosittelen että jokainen joka ei usko kirkon opettamiin asioihin miehestä joka oli jumalan poika ja nousi kuolleista sun muuta, eroaa kirkosta mahdollisimman pian. Eroa kirkosta.fi-sivuston kautta voi erota ilmaiseksi ja sähköisesti minuutissa. Miksi kuulua vahvasti ideologiseen järjestöön, johon sinut on vauvana liitetty kysymättä omaa mielipidettäsi? Emmekö elä demokratiassa missä jokainen saa päättää omista asioistaan?
Mutta sitten siihen pohdiskeluun:
Mielestäni uskovaiset ihmiset ovat hengellisessä elämässään oikeilla jäljillä, mutta he ovat tehneet siinä kohdassa väärin että ovat ottaneet itselleen auktoriteetin, jota palvoa.
Mistä johtuu, että keskimääräistä useammin uskovaiset ihmiset ovat moraaliltaan korkeampia kuin "tavikset" ja haluavat myös enemmän auttaa heikkoja ihmisiä?
Johtuuko se siitä, että he ovat "jumalan" valitsemia ihmisiä joiden "pyhä" tehtävä on auttaa tekemään maailmasta parempi paikka?
Vai johtuuko se siitä, että nämä ihmiset ovat sielultaan tai jollei sieluun olemassaoloon usko niin henkisesti moraalisempia ja auttamishaluisempia ihmisiä?
Itse olen täysin varma että syy on jälkimmäinen. Se, että uskovaiset ihmiset keskimääräistä useammin ovat todella hyviä ja auttavaisia ihmisiä, ei mitenkään todista sitä, että kristinuskon tai minkään muunkaan uskonnon opettamat asiat vapahtajasta tai taivaasta ja helvetistä pitäisivät paikkaansa. Se todistaa vain sen, että nämä ihmiset ovat hyviä ihmisiä.
Uskovaisilla ihmisillä on suurempi tarve olla yhteydessä siihen osaan sisintään, jonka he tuntevat jumalalliseksi, pyhäksi, joksikin joka on fyysisen olemuksemme yläpuolella.
Näillä ihmisillä on henkinen tai hengellinen tyhjiö, jonka he haluavat täyttää jollain instituutiolla, koska he kokevat että pelkästään olemalla sinut oman jumalallisen sisimpänsä kanssa ei riitä.
Tämän henkisen osan itsestään nämä ihmiset tulkitsevat olevan yhteydessä jumalaan tai jeesukseen, koska sellainen instituutio kuin kristinusko sattuu olemaan joka puolella ympäri maailmaa.
Esimerkkitilanteessa nämä ihmiset ovat suomalaisia ja poimivat kaikista olemassaolevista uskonnoista yleensä juuri ev. luterilaisen kristinuskon koska sillä on ylivoimaisesti suurin asema Suomessa. Samalla tavalla kuin monet ihmiset vaaleissa äänestävät jotain kolmesta suuresta puolueesta koska ne ovat julkisuudessa eniten esillä.
Ovatko ne sadat miljoonat muslimit ja hindut sitten vääräuskoisia koska eivät sattuneet syntymään suomalaisiksi?
Nämä ihmiset siis harhautuvat uskovaisiksi; he kokevat että tehdäkseen oikein heidän täytyy alkaa lukemaan raamattua ja palvoa jumalaa. He luulevat, että se jumalallinen tunne joka heiltä löytyy, liittyy jotenkin kristinuskoon.
Monet uskovaiset sanovat kokeneensa voimakkaan "uskoon tulemisen". Mitä se mahtaa tarkalleen ottaen tarkoittaa? Moni muukin ei-uskovainen ihminen kertoo vastaavanlaisesta "heräämisestä": esim. alkoholisti jonain päivänä saa voimakkaan "ahaa-elämyksen" että "nyt se juopottelu on loppu" ja raitistuu. Ei siinä ole mitään uskonnollista tunnetta, se on vain ihmisen kokema henkinen tyydytys siitä että löytää itselleen oikean suunnan elämässä.
http://www.eroakirkosta.fi/
"Kirkosta eroaminen on nyt helppoa. Käyttämällä tämän sivuston automaattista palvelua voit erota kirkosta joko täysin sähköisesti tai vaihtoehtoisesti lähettämällä kirjeen postitse.
Palvelun kautta erosi eilen 132 henkilöä. Perustamisesta lähtien sen kautta on eronnut noin 122 978 henkilöä."
Haluaisin tuoda jotain filosofista pohjaa tälle välillä hieman yksipuoliselle "Erotkaa kirkosta" VS. "Älkää erotko kirkosta"-kaksintaistelulle.
Uskon että ihmisillä on sielu. En ole kuitenkaan uskovainen ja erosin jokin aika sitten kirkosta. Suosittelen että jokainen joka ei usko kirkon opettamiin asioihin miehestä joka oli jumalan poika ja nousi kuolleista sun muuta, eroaa kirkosta mahdollisimman pian. Eroa kirkosta.fi-sivuston kautta voi erota ilmaiseksi ja sähköisesti minuutissa. Miksi kuulua vahvasti ideologiseen järjestöön, johon sinut on vauvana liitetty kysymättä omaa mielipidettäsi? Emmekö elä demokratiassa missä jokainen saa päättää omista asioistaan?
Mutta sitten siihen pohdiskeluun:
Mielestäni uskovaiset ihmiset ovat hengellisessä elämässään oikeilla jäljillä, mutta he ovat tehneet siinä kohdassa väärin että ovat ottaneet itselleen auktoriteetin, jota palvoa.
Mistä johtuu, että keskimääräistä useammin uskovaiset ihmiset ovat moraaliltaan korkeampia kuin "tavikset" ja haluavat myös enemmän auttaa heikkoja ihmisiä?
Johtuuko se siitä, että he ovat "jumalan" valitsemia ihmisiä joiden "pyhä" tehtävä on auttaa tekemään maailmasta parempi paikka?
Vai johtuuko se siitä, että nämä ihmiset ovat sielultaan tai jollei sieluun olemassaoloon usko niin henkisesti moraalisempia ja auttamishaluisempia ihmisiä?
Itse olen täysin varma että syy on jälkimmäinen. Se, että uskovaiset ihmiset keskimääräistä useammin ovat todella hyviä ja auttavaisia ihmisiä, ei mitenkään todista sitä, että kristinuskon tai minkään muunkaan uskonnon opettamat asiat vapahtajasta tai taivaasta ja helvetistä pitäisivät paikkaansa. Se todistaa vain sen, että nämä ihmiset ovat hyviä ihmisiä.
Uskovaisilla ihmisillä on suurempi tarve olla yhteydessä siihen osaan sisintään, jonka he tuntevat jumalalliseksi, pyhäksi, joksikin joka on fyysisen olemuksemme yläpuolella.
Näillä ihmisillä on henkinen tai hengellinen tyhjiö, jonka he haluavat täyttää jollain instituutiolla, koska he kokevat että pelkästään olemalla sinut oman jumalallisen sisimpänsä kanssa ei riitä.
Tämän henkisen osan itsestään nämä ihmiset tulkitsevat olevan yhteydessä jumalaan tai jeesukseen, koska sellainen instituutio kuin kristinusko sattuu olemaan joka puolella ympäri maailmaa.
Esimerkkitilanteessa nämä ihmiset ovat suomalaisia ja poimivat kaikista olemassaolevista uskonnoista yleensä juuri ev. luterilaisen kristinuskon koska sillä on ylivoimaisesti suurin asema Suomessa. Samalla tavalla kuin monet ihmiset vaaleissa äänestävät jotain kolmesta suuresta puolueesta koska ne ovat julkisuudessa eniten esillä.
Ovatko ne sadat miljoonat muslimit ja hindut sitten vääräuskoisia koska eivät sattuneet syntymään suomalaisiksi?
Nämä ihmiset siis harhautuvat uskovaisiksi; he kokevat että tehdäkseen oikein heidän täytyy alkaa lukemaan raamattua ja palvoa jumalaa. He luulevat, että se jumalallinen tunne joka heiltä löytyy, liittyy jotenkin kristinuskoon.
Monet uskovaiset sanovat kokeneensa voimakkaan "uskoon tulemisen". Mitä se mahtaa tarkalleen ottaen tarkoittaa? Moni muukin ei-uskovainen ihminen kertoo vastaavanlaisesta "heräämisestä": esim. alkoholisti jonain päivänä saa voimakkaan "ahaa-elämyksen" että "nyt se juopottelu on loppu" ja raitistuu. Ei siinä ole mitään uskonnollista tunnetta, se on vain ihmisen kokema henkinen tyydytys siitä että löytää itselleen oikean suunnan elämässä.
http://www.eroakirkosta.fi/
"Kirkosta eroaminen on nyt helppoa. Käyttämällä tämän sivuston automaattista palvelua voit erota kirkosta joko täysin sähköisesti tai vaihtoehtoisesti lähettämällä kirjeen postitse.
Palvelun kautta erosi eilen 132 henkilöä. Perustamisesta lähtien sen kautta on eronnut noin 122 978 henkilöä."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen usein pohdiskellut samanlaiseen tyyliin, mutten ole osannut esittää asiaa noin hyvin!
Mielestäni on tärkeää etsiä jumalallisuutta ihmisestä ja muutenkin luonnosta (jos siis jumaluutta nyt haluaa jostain etsiä) eikä mistään epäilyttävästä kirjasta (raamattu), jolla on myös kilpailijoita (koraani). Ja se, mihin päädytään, riippuu eniten ko. uskonnon näkyvyydestä ja suositummuudesta kuten kirjoitit.
Luonto toimii myöskin paljon raamattua objektiivisempana jumaluuden todistajana, koska luontoa voi tutkia useat ihmiset. Ja luonnon selittämiseksi voidaan käydä keskusteluja, jolloin jumaluuden tarkastelu alistetaan usean himisen väliselle keskustelulle ja kritiikille. Itse asiassa olen aika taipuvainen ajattelemaan, että luonto=jumala.
Mitä luonto,"elävä luonto" on? Syödä ja tulla syödyksi.Se on raaka totuus. Jos jumala on sen luonut, hän on todellinen sadisti.
Elämän perusominaisuus on aineiden kiertokulku, ei "kaunis" linnun laulu tai "ihanat" kukkivat niityt.
Jätetään jumala "luojana" pois laskuista, ja korvataan sen Darwinin evoluutio-opilla. Silloin vasta ymmärrämme, mistä luonnossa on todella kysymys.
"Vai johtuuko se siitä, että nämä ihmiset ovat sielultaan tai jollei sieluun olemassaoloon usko niin henkisesti moraalisempia ja auttamishaluisempia ihmisiä?
Itse olen täysin varma että syy on jälkimmäinen."
Uskossahan on hyvä elää, sanoi ....
Kun ei edes kirkko ole sitä mieltä, että uskonnolliset ihmiset ovat moraaliltaan jollakin korkeammalla tasolla, niin mitä pätevämpää todistusta sinulla on ?
Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että miksi uskonnolliset järjestöt ovat niin hanakasti tiedottamassa "hyvistä teoistaan"....
Ei oikein vaikuta altruistiselta toiminnalta!
"Kun ei edes kirkko ole sitä mieltä, että uskonnolliset ihmiset ovat moraaliltaan jollakin korkeammalla tasolla, niin mitä pätevämpää todistusta sinulla on ?"
Uskovaisistakin löytyy eri sorttista porukkaa mutta tuntuu että keskimäärin heistä löytyy enemmän hyviä ihmisiä.
Minua ei kiinnosta mitä kirkko sanoo jäsenistään.
Jos olisi kyetty osoittamaan, että usko antaa jonkinlaisen edun moraalin saralla, niin kai kirkko käyttäisi sitä tulosta hyödykseen?
Sinun mutut ei paljon paina!
Moni ihminen pitää tunteita jotenkin yliluonnollisina, liittäen erityisesti rakkaudentunteen Jumalaan, koska hänelle on jo pienenä opetettu dualistista näkemystä hyvästä Jumalasta ja pahasta saatanasta.
Huomatessaan itsellään halun auttaa kanssaihmisiään tms. moni helposti ajattelee sen merkitsevän, että koska Jeesus korosti lähimmäisenrakkauden merkitystä, niin Raamattu on muutenkin totta ja Jeesus oli jumalolento. Lisäksi kirkko on vuosisatojen ajan luonut vihaa epäuskoisia kohtaan, ja moni kokee edelleen ateisti -nimityksen kielteisenä, liittäen sen kai alitajunnassaan johonkin pahuuteen ja saatanallisuuteen. Kirkon menestyshän riippuu ihmisten uskosta sen jumaloppeihin, epäusko on kirkon vaikutusvallan ja rahankeruun suurin vihollinen. Viime vuosinakin piispat ovat antaneet lausuntoja, joissa kirkosta eroajat on leimattu itsekkäiksi vapaamatkustajiksi ja vähemmän hyvien arvojen kannattajiksi kuin kirkkoon kuuluvat.
Kaikki hyvää tarkoittavat ihmiset eivät tule ajatelleeksi asioita kovin tarkkaan, ja niin he sitten eivät huomaa hyvien harrastustensa onnistuvan aivan hyvin ilman yliluonnollisia uskomuksia ja kirkkoon kuulumista. Lisäksi Jumalaan uskokaan ei vaadi kirkkoon kuulumista eikä kirkon vaurastuttamista entisestään.
Kirjoitat: "...useammat uskovaiset ihmiset ovat moraaliltaan korkeampia.."
Olet väärässä: todista mielipiteesi. Minusta uskovaiset eivät ole kuin tavallisia pulliaisia,virheineen ja hyveineen. He haluavat vain korostaa, että ovat "kristittyjä ja hyviä kansalaisia".
Ateisti on vain "ihminen". Ei hänen tarvitse maailmalle kuuluttaa "olen ateisti, siksi olen parempi kui te".Kristitty huutaa: olen kristitty, siksi olen olen jumalan valitsema." Amen!