Siitä kuinka saamme eläkevanhukset ja veteranit polvilleen! Ellet usko niin lue allaolevaa historiaa!
Näin kuuluu se LEX SOININVAARA!
Kansaneläkkeen perusosaa alettiin maksaa 1.1.1957 voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963 astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla 1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla. Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai nimekseen ” Lex Soininvaar” lakialoitteen tekijän mukaan. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana. Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan. Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
”Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon”. Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille eläkeläisille 1.10.2003 lukien. ( Koskee vain alle noin 700 €:n eläkkeittä/kk.) Leikkauksen alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta. Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd. markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996 - 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä. Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus.
Näin kuuluu se LEX SOININVAARA!
Kansaneläkkeen perusosaa alettiin maksaa 1.1.1957 voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963 astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla 1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla. Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai nimekseen ” Lex Soininvaar” lakialoitteen tekijän mukaan. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana. Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan. Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
”Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon”. Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille eläkeläisille 1.10.2003 lukien. ( Koskee vain alle noin 700 €:n eläkkeittä/kk.) Leikkauksen alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta. Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd. markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996 - 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä. Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Uuno se jaksaa horista lex Soininvaarasta. Uuno ilmeisesti lapsenomaisesti uskoo, että kyseinen eläkkeiden indeksileikkaus olisi jotenkin vihreiden aikaansaannosta ja vihreiden vuoksi eläkkeitä leikattiin indeksin avulla.
Kyseinen indeksileikkeus tehtiin vuonna 1993 kun Suomi oli vielä laman kourissa. Aiemmin Suomessa oli lupailtu ylisuuria eläkkeitä palkansaajille joita ei koskaan olisi Suomessa vara maksaa vaikka mitään lamaa ei olisi tuolloin ollutkaan. Katteettomien eläkelupausten antamiseen syyllisiä jos etsii, niin eiköhän ne löydy sieltä 1960-1980-luvulla vallassa olleiden hallituspuolueiden joukosta eli käytännössä demarit ja maalaisliitto-kepu on lupaillut katteettomia aikanaan.
Soininvaaran ehdotus niistä vuonna 1993 esillä olleista malleista eläkemenojen kasvun hillitsemiseksi oli eläkeläistenkin kannalta vähiten haitallinen. Muut ehdotukset olivat vielä huonompia.
Kyseinen hallituksen esitys 248/1993 oli Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtasen (kesk.) esittelemä. Mikäli tutustuu kyseisen hallituksen esityksen eduskuntakaskeskusteluun ja kansanedustajien äänestämisiin kansasnedustajittain ja puolueittain
(istuntopöytäkirja PTK 150/1993 vp, PTK 151/1993 vp, PTK 152/1993 vp, PTK 153/1993 vp), niin jopa sokea-Uunokin voi ymmärtää että maalaisliittolaisethan nimen omaan olivat ajamassa kyseisestä eläkkeiden indeksileikkausta ja äänestivät sen puolesta.
Eli Uunonkin kannattaa muistaa kiittää oikeaa tahoa kyseisestä eläkkeiden indeksileikkauksesta. Toisaalta ajat olivat siihen aikaan niin kovat ja säästää piti kaikesta, että päätös on toisaalta ihan ymmärrettävä.
Sen sijaan Liisa Hyssälän kusettama 300 euron tasokorotuslupaus kansaneläkkeisiin on sen verran uskomattoman törkeä petos, että itse en sitä jaksa ymmärtää. Ilmeisesti siinä puolueessa senioriäänestäjät jaksavat uskoa moisiin lupauksiin ja kun vaalit ovat menneet, niin he eivät dementialtaan enää muista mitään vaalilupauksia vaan riemusta hihkuen huutavat Paavo Väyrystä kuninkaaksi.