Ateismi ja uskonnot ovat hyvin eri tasoilla. Uskonnot sisältävät kokonaisia maailmankatsomuksia ja niiden mukaisia eettisiä vakaumuksia ja arkisia käytäntöjä. Ateismi taas ei ole maailmankatsomus eikä siitä seuraa muita arkisia käytäntöjä kuin uskonnollisesta toiminnasta pidättäytyminen. Ateismi on pikemminkin reunaehto sopiville maailmankatsomuksille.
Ateismi vain ja ainoastaan jumalankieltämisenä on liian laiha ollakseen ainoa maailmankatsomus, poliittinen teoria tai arkielämän eettisten käytäntöjen lähde. Nykyateistit eivät siis olekaan pelkästään ateisteja, vaan he pyrkivät edistämään maailmankatsomusta, jossa on osia tieteellisestä maailmankuvasta, maallistuneesta humanismista ja yhteiskunnallisesta liberalismista.
Ateistien ja heidän vastustajiensa kiistassa näyttää olevan kysymys siitä, millaiset maailmankatsomukset ovat yhteensopivia länsimaissa yleisesti hyväksyttyjen eettisten, yhteiskunnallisten ja tietellisten näkemysten kanssa. Nykyateistit väittävät, että uskonnolliset näkemykset ovat länsimaisten arvojen ja rationaalisuuden kanssa ristiriidassa ja ovat sen vuoksi haitallisia. Heidän mukaansa voisimme ikään kuin poistaa Jumalan ja uskonnon ja kaikki jäisi ennalleen tai jopa paranisi.
Kuitenkin kristilliset näkemykset ovat yhteensopivia länsimaisten arvojen ja tieteellisten tulosten kanssa. Juuri uskonnolliset näkemykset ovat luoneet perustan länsimaisille arvoille ja tieteelliselle tutkimukselle.
Ateismi vain ja ainoastaan jumalankieltämisenä on liian laiha ollakseen ainoa maailmankatsomus, poliittinen teoria tai arkielämän eettisten käytäntöjen lähde. Nykyateistit eivät siis olekaan pelkästään ateisteja, vaan he pyrkivät edistämään maailmankatsomusta, jossa on osia tieteellisestä maailmankuvasta, maallistuneesta humanismista ja yhteiskunnallisesta liberalismista.
Ateistien ja heidän vastustajiensa kiistassa näyttää olevan kysymys siitä, millaiset maailmankatsomukset ovat yhteensopivia länsimaissa yleisesti hyväksyttyjen eettisten, yhteiskunnallisten ja tietellisten näkemysten kanssa. Nykyateistit väittävät, että uskonnolliset näkemykset ovat länsimaisten arvojen ja rationaalisuuden kanssa ristiriidassa ja ovat sen vuoksi haitallisia. Heidän mukaansa voisimme ikään kuin poistaa Jumalan ja uskonnon ja kaikki jäisi ennalleen tai jopa paranisi.
Kuitenkin kristilliset näkemykset ovat yhteensopivia länsimaisten arvojen ja tieteellisten tulosten kanssa. Juuri uskonnolliset näkemykset ovat luoneet perustan länsimaisille arvoille ja tieteelliselle tutkimukselle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etiikka
"Juuri uskonnolliset näkemykset ovat luoneet perustan länsimaisille arvoille ja tieteelliselle tutkimukselle."
Suurinta puppua mitä sairas raiskattu mieli voi keksiä.
Perusteet ovat muualta kuin Raamatusta.
"Kuitenkin kristilliset näkemykset ovat yhteensopivia länsimaisten arvojen ja tieteellisten tulosten kanssa. Juuri uskonnolliset näkemykset ovat luoneet perustan länsimaisille arvoille ja tieteelliselle tutkimukselle. "
Tieteellisen tutkimuksen juuret ovat pakanallisessa hellenistisessä kulttuurissa. Eräässä ketjussani tulee hyvin ilmi kristinuskon tiedettä hidastanut vaikutus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000038537861 Mitä maallistuneempaa tieteestä tuli, sitä korkeatasoisemmaksi se muuttui. Siirryttiin raamatun oikeaksi todistelusta empiiriseen tutkimukseen. Renesanssissa päästiin takaisin tieteen jäljille pakanallista antiikkia jäljitellen ja valistuksen aikana vallitsi deismi, eli Jumalaan uskottiin lähinnä koska se oli tuolloin ainoa selitys maailman synnylle. Kopernikuksen kirkko teloitti, Darwin ja Freud olivat ateisteja. Ja noista herroista on nykytiede saanut potkaisunsa eteenpäin, käytännössä koska he huomasivat ettei jumalaa tarvita mihinkään. Mystikko Isac Newtonin ja 1900-luvun alun ateististen kemistien ja fyysikkojen avulla tiede nousi sitten nykyiseen kukoistukseensa.
Länsimaisiin arvoihin kristinusko on vaikuttanut vain osittain. Kristityt ovat tykänneet puhua ihmis- ja tasa-arvosta ja vastaavista, mutta teokraattisessa Euroopassahan nuo ihanteet eivät toteutuneet. Vasta ateistisen sävyn saaneen Ranskan vallankumouksen sekä ateistien perustaman Yhdysvaltojen myötä saivat noi ihanteet konkreettisen merkityksen. Ateisti Marxin ansiosta työläisiä lakattiin kohtelemasta kuin saastaa, vaan nämäkin saivat ihmisarvonsa.
Toi ateismi reunaehtona pitää mielestäni paikkaansa. Se pitäisi muistaa kun uskovat rinnastavat ateismin kommunismiin ja natsismiin.
Ei pidä unohtaa sitä, että huomattava osa ns. kristillisistä näkemyksistä on suoria lainoja roomalais-hellenistisestä kulttuurista, kun taas raamatullisen Jeesuksen ja kristillisyyden välisen kausaliteetin näkeminen vaatii suuria ponnistuksia.
Useimmat ns. kristityt ratkaisevat ongelman viittaamalla Paavaliin, mutta tässähän on nimenomaan kyse hellenismin puitteissa suoritetusta kirjoitusten kanonisoinnista: vain se aineisto, joka oli yhteensopivaa hellenistisen ajattelun kanssa, otettiin mukaan Uuteen Testamenttiin.
Kierrätettyään hellenismin Raamatun kautta, ns. kristityt vaativat itselleen ikuista tekijänoikeutta! Heillle (ml. ketjun aloittaja) muistutuksena:
6. Älä varasta.
7. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
8. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
Juu, parahin kristitty: nuokin, unohtuneet, pykälät kuuluvat oppiinne!
"Kuitenkin kristilliset näkemykset ovat yhteensopivia länsimaisten arvojen ja tieteellisten tulosten kanssa. Juuri uskonnolliset näkemykset ovat luoneet perustan länsimaisille arvoille ja tieteelliselle tutkimukselle."
Ja tuolla naapuripalstalla hartaat uskovaiset aatetoverit kilvan todistavat, miten maapallon on 6000 vuotta vanha ja miten evoluutio sekä kaikki muukin tieteellinen tutkimus on vain Paholaisen lähettämää eksytystä. Ja tämä on siis yhteensopivaa tieteellisten tulosten kanssa?
Moraalikysymyksiä taas pohtivat antiikin Kreikan filosofit jo kauan ennen kristinuskon syntyä ja näiden pohdiskelujen tuloksia näkyy edelleenkin kulttuurissamme. Krisselit ovat tyypilliseen tapaansa yrittäneet varastaneet nämäkin muka omikseen, mutta sieltä ne oikeat juuret löytyvät eivätkä raamatusta, jota ei silloin oltu vielä edes kirjoitettu.
Ja sellaisia nyky-yhteiskunnassamme yleisesti hyväksyttyjä arvoja kuten uskonnonvapaus, sananvapaus, tasa-arvo ja seksuualivähemmistön ihmisoikeudet ovat kristityt kautta aikojen erittäin jyrkän kiivaasti vastustaneet.
Meillä on nuo arvot nykyään yhteiskunnassamme kiitos yhteiskunnan yleisen maallistumisen, kristittyjen kiivaasta vastustuksesta huolimatta, eikä todellakaan heidän ansiostaan. Kristinusko on aika jyrkässä ristiriidassa yleisten ja yhtäläisten ihmisoikeuksien kanssa ja siksi sen väittäminen länsimaisten arvojen perustaksi onkin erittäin irvokasta.
mitenkä sinä saat sopimaan tieteeseen neitseestä syntymisen, jumalan olemuksen vaihtumisen jumaluudesta ihmiseksi ja sitten tämän muuttumisen taas hengeksi "kuoleman" jälkeen?
Tieteen perustasta voimme kiittää muslimia, Ibn al-Haythamia.