Muisteloita Ugista

syötii vain SIKLIÄ,SIIKAA,SILAKKAA,SILLIÄ,SÄYNÄVÄÄ JA SIPULIA

oli erittäin korkea kirjoitti:

syötii vain SIKLIÄ,SIIKAA,SILAKKAA,SILLIÄ,SÄYNÄVÄÄ JA SIPULIA

oli kalavoittoista kai suurimmalla osalla asukkaista, meillä etelämpänä ja sisämaan asukkina pyydystettiin kalaa järvestä, mutta varmaankin vähemmässä määrin kalaa syötiin meillä päin täkäläisiin oloihin verrattuna. Meillä tapettiin sika jouluksi ja laitettiin tiinuun suolaliemeen. Läskit ja kaikki kelpasivat, ja lihaa palvattiin. Todennäköisesti Ukilaisetkin fläskii söivät aina välillä... mutta täällä kai on olllut silakkamarkkinoita jo hamasta muinaisuudesta??

viestiketjun aloittaja kirjoitti:

oli kalavoittoista kai suurimmalla osalla asukkaista, meillä etelämpänä ja sisämaan asukkina pyydystettiin kalaa järvestä, mutta varmaankin vähemmässä määrin kalaa syötiin meillä päin täkäläisiin oloihin verrattuna. Meillä tapettiin sika jouluksi ja laitettiin tiinuun suolaliemeen. Läskit ja kaikki kelpasivat, ja lihaa palvattiin. Todennäköisesti Ukilaisetkin fläskii söivät aina välillä... mutta täällä kai on olllut silakkamarkkinoita jo hamasta muinaisuudesta??

Lue lisää

En kyllä tiedä 60-luvusta, mutta tullessani 1970-luvun puolivälissä opiskelemaan kauppikseen, niin syysmarkkinat olivat aina lokakuun ensimmäisenä toripäivänä, eivätkä aina viikonloppuna siis.

Silloin saatiin kauppiksesta loppupäivä (siis ruokatunnista alkaen) vapaaksi, jotta pääsimme tutustumaan torin kaupantekoon. Opettaja ohjasti erityisesti kuuntelemaan senaikaisia helppoheikkejä. Eivätkä ne helppoheikit myyneet pelkästää paperitavaraa tai leipomuksia, kyllä asiakkaiden kosiskeluhuutelu onnistui muiltakin kauppiailta.

Markkinoinnin tunnilla sitten torikaupasta keskusteltiin ja esitettiin huomioita.

Tuolloin myös kauppiksessa me teitittelimme opettajia ja opettajat meitä. Muistan vieläkin suurimman osan oppilastovereista paremmin heidän sukunimillään kuin etunimillään. Tällä tähdättiin siihen, että mennessämme liike-elämään osaisimme luontevasti teititellä. Auttoi kyllä asiaa huomattavasti, täytyy myöntää.

oli erittäin korkea kirjoitti:

syötii vain SIKLIÄ,SIIKAA,SILAKKAA,SILLIÄ,SÄYNÄVÄÄ JA SIPULIA

typeryksen tunarointi teitin teksti.

Tyypillinen kirjoitti:

typeryksen tunarointi teitin teksti.

jos sinulla ei ole muuta sanottavaa, kuin arvostella muiden tekstejä. Mene pois aiheuttamasta mieliharmia mukaville muille kirjoittajille.

Terv. Alkuperäinen

Mammero kirjoitti:

En kyllä tiedä 60-luvusta, mutta tullessani 1970-luvun puolivälissä opiskelemaan kauppikseen, niin syysmarkkinat olivat aina lokakuun ensimmäisenä toripäivänä, eivätkä aina viikonloppuna siis.

Silloin saatiin kauppiksesta loppupäivä (siis ruokatunnista alkaen) vapaaksi, jotta pääsimme tutustumaan torin kaupantekoon. Opettaja ohjasti erityisesti kuuntelemaan senaikaisia helppoheikkejä. Eivätkä ne helppoheikit myyneet pelkästää paperitavaraa tai leipomuksia, kyllä asiakkaiden kosiskeluhuutelu onnistui muiltakin kauppiailta.

Markkinoinnin tunnilla sitten torikaupasta keskusteltiin ja esitettiin huomioita.

Tuolloin myös kauppiksessa me teitittelimme opettajia ja opettajat meitä. Muistan vieläkin suurimman osan oppilastovereista paremmin heidän sukunimillään kuin etunimillään. Tällä tähdättiin siihen, että mennessämme liike-elämään osaisimme luontevasti teititellä. Auttoi kyllä asiaa huomattavasti, täytyy myöntää.

Lue lisää

käytännön harjoittelua oppilailla! Joo ennen muinoin saatiin koulusta markkinalomaa muillakin paikkakunnilla, itse en vielä 70-luvulla ole Ukissa asunut. Markkinathan oli suuri tapaus ja markkinapallo piti ainakin ostaa. Ukin markkinoilla oli todennäköisesti kalaa vaikka kuinka,niin tai täällähän taisi olla erikseen silakkamarkkinatkin..

Ei nyt ihan niin alkeellista ollut ainakaan kun mä muutin Ukiin v 71. Autot oli silloin jo liikenteessä :) Silloin ei ollut vielä Pohitullin koulua ja kun se valmistui vissiin vuonna 1975 oltiin aluksi kauhuissamme kun sinne otettiin noin 500 oppilasta, jotka olivat käyneet pikku kouluja ennen sitä. Itsekin kävin koulua tuolloin Vohdensaarella, jossa meitä oli 11 oppilasta koko koulussa ja yks opettaja.

KYLLÖSET AINAKIN POLKUPYÖRÄN

MINULTA NUO KUULUISAT kirjoitti:

KYLLÖSET AINAKIN POLKUPYÖRÄN

Kyllösiä en tunne, mutta pyöriä pn pöllitty näemmä koko maailman sivun - vaikka en puolusta mitenkään tällaista toimintaa. Huvittaa vaan toisaalta :)

En ole kuullutkaan...

tjaa että norsut tulivat junalla :)) En tuollaisestakaan ole aiemmin kuullut, eipä tainnut rekkoja olla tivolien käytössä samoin kuin on nyt.

alkuperäinen, kirjoitti:

En ole kuullutkaan...

tjaa että norsut tulivat junalla :)) En tuollaisestakaan ole aiemmin kuullut, eipä tainnut rekkoja olla tivolien käytössä samoin kuin on nyt.

Lue lisää

paikassa jossa oli maneesikenttä.Mutta tiedäkö missä oli Hallun tulli

siinä samassa kirjoitti:

paikassa jossa oli maneesikenttä.Mutta tiedäkö missä oli Hallun tulli

mulle saa kertoo kaiken mitä täällä oli n. 30 v ja risat, olen tullista tullut :)

alkuperäinen, kirjoitti:

mulle saa kertoo kaiken mitä täällä oli n. 30 v ja risat, olen tullista tullut :)

Itätullitori oli aikanaan huomattavasti nykyistä puistoa laajempi korttelin kokoinen alue. Se rajoittuu siis nykyisin Vakka-Suomenkadun, Torikadun ja Zachariasseninkadun väliin jäävään puistoon. Itse en ole tiennyt sitä joskus käytetyn myös maneesina. Milloinkahan se oli?
Ruokolanjärvi oli aikanaan merenlahti, joka oli yhteydessä kaupunginlahteen ( siis lahden loppupäähän, jota Pasklahdeksi on jo kauan kutsuttu ). Näitä yhdisti toisiinsä Hallun oja ja näillä tienoilla oli myös Hallun tulli. Tänä vuonna on kaupunginlahden ympärille tehty kymmenkunta hauskaa historiasta kertovaa taulua, osan niistä huomasin siellä kesällä käydessäni. Netistä löysin yhden, joka sijaitsee jossakin Vannaksen puiston tietämissä. Käypä katsomassa siellä tai katso netistä osoitteesta www.uusikaupunki.fi/kauplahti/juttuja08-9.htm. Sieltä selviää myös mistä lapset tuolloin tulivat ( ei tuonut haikara). Kaupungin museon sivuilla on myös hauskaa tietoa vanhojen korttelien nimien alkuperästä.

Tyttö Itätullista kirjoitti:

Itätullitori oli aikanaan huomattavasti nykyistä puistoa laajempi korttelin kokoinen alue. Se rajoittuu siis nykyisin Vakka-Suomenkadun, Torikadun ja Zachariasseninkadun väliin jäävään puistoon. Itse en ole tiennyt sitä joskus käytetyn myös maneesina. Milloinkahan se oli?
Ruokolanjärvi oli aikanaan merenlahti, joka oli yhteydessä kaupunginlahteen ( siis lahden loppupäähän, jota Pasklahdeksi on jo kauan kutsuttu ). Näitä yhdisti toisiinsä Hallun oja ja näillä tienoilla oli myös Hallun tulli. Tänä vuonna on kaupunginlahden ympärille tehty kymmenkunta hauskaa historiasta kertovaa taulua, osan niistä huomasin siellä kesällä käydessäni. Netistä löysin yhden, joka sijaitsee jossakin Vannaksen puiston tietämissä. Käypä katsomassa siellä tai katso netistä osoitteesta www.uusikaupunki.fi/kauplahti/juttuja08-9.htm. Sieltä selviää myös mistä lapset tuolloin tulivat ( ei tuonut haikara). Kaupungin museon sivuilla on myös hauskaa tietoa vanhojen korttelien nimien alkuperästä.

Lue lisää

sijainut suurinpiirtein siinä kun nykyisin mennään Hakametsään Ortodoksisen hautaumaan tietämillä. Itätullin tori on ollut Venäjän armeejan maneesikenttä jossa pidettiin niitä armeejan kuuluisia sulkeisia.

tulli on kirjoitti:

sijainut suurinpiirtein siinä kun nykyisin mennään Hakametsään Ortodoksisen hautaumaan tietämillä. Itätullin tori on ollut Venäjän armeejan maneesikenttä jossa pidettiin niitä armeejan kuuluisia sulkeisia.

Lue lisää

mahtaneeko suurin osa ukilaisistakaan tuosta Itätullin historiasta ja tästä Halluntullistakaan tietää? Niin joo, ne tietty, jotka ovat kiinnostuneita ylipäätään kaivamaan juuriaan ja elämänpiirinsä tarinoita. Nykyihmisillä ei kai ole aikaa tällaisiin. Hyvä, kun joku tietää ja muistaa! Olen lueskellut niitä kaupungin tarina-tauluja. Kiva idea.

alkuperäinen, kirjoitti:

mahtaneeko suurin osa ukilaisistakaan tuosta Itätullin historiasta ja tästä Halluntullistakaan tietää? Niin joo, ne tietty, jotka ovat kiinnostuneita ylipäätään kaivamaan juuriaan ja elämänpiirinsä tarinoita. Nykyihmisillä ei kai ole aikaa tällaisiin. Hyvä, kun joku tietää ja muistaa! Olen lueskellut niitä kaupungin tarina-tauluja. Kiva idea.

Lue lisää

...joo ja keväisin Halluojast pyyrystetti piäni kaloi, taisiva olla ahvena poikassi.Vesi ol kylmä ja kakaroit paljo, piän tappeluki ol.
Sillo joskus ol hevossiki ainaki semmone ko vei ruumisarkui Sanno hauttausmaal, sit ol Topi Humuhevoses kans kuljetti kaikelaist tavara asemalt. Ol yks poliisiki ko joskus ratsast oikke uniform pääll ja ol ottanu vähä nannajuama, se polis oliki sit muute hiano miäs. Autoi ol mone laissi, semmonenki ko sai nimeks turhahoppu. Ajo joskus kaupunki sisäist liikennet, jokus ko ei autos ollu yhtä matkustaja sil sit kysytti et misäs o juhla ko sää tyhji penkei viä.
Paljo tiätyst olis semmossi vanhoi asioi, mut niit kyl voi saara luettavaks ko oikkeast paikast hake. Parhait paikoi o tiätenki löyttä Uurenkaupunki kirjastost 5 paksu kirja Uurenkaupunki historiast.Joskus ol Alisekarul pankk jonka ikkuna ol laitettu vanhoi saom lehrei.En tiär ovakko viäl.
Eikä siit nii kaua aikka ol ko mones talos ol viäl lehmi. Kesäsi jokane veivä lehmäs laitumel aamul ja sit taas ehtost kotti lypsämist varte.Ol sitä lehmäpaska aika paljo karul.

Tietoa kaupungista ja se elämästä kun vain oivaltaa mistä saa.

Niille joita ei ketju kiinnosta, eikannata edes vinoilu jotka aiheesta kirjoittavat.

mutmut kirjoitti:

...joo ja keväisin Halluojast pyyrystetti piäni kaloi, taisiva olla ahvena poikassi.Vesi ol kylmä ja kakaroit paljo, piän tappeluki ol.
Sillo joskus ol hevossiki ainaki semmone ko vei ruumisarkui Sanno hauttausmaal, sit ol Topi Humuhevoses kans kuljetti kaikelaist tavara asemalt. Ol yks poliisiki ko joskus ratsast oikke uniform pääll ja ol ottanu vähä nannajuama, se polis oliki sit muute hiano miäs. Autoi ol mone laissi, semmonenki ko sai nimeks turhahoppu. Ajo joskus kaupunki sisäist liikennet, jokus ko ei autos ollu yhtä matkustaja sil sit kysytti et misäs o juhla ko sää tyhji penkei viä.
Paljo tiätyst olis semmossi vanhoi asioi, mut niit kyl voi saara luettavaks ko oikkeast paikast hake. Parhait paikoi o tiätenki löyttä Uurenkaupunki kirjastost 5 paksu kirja Uurenkaupunki historiast.Joskus ol Alisekarul pankk jonka ikkuna ol laitettu vanhoi saom lehrei.En tiär ovakko viäl.
Eikä siit nii kaua aikka ol ko mones talos ol viäl lehmi. Kesäsi jokane veivä lehmäs laitumel aamul ja sit taas ehtost kotti lypsämist varte.Ol sitä lehmäpaska aika paljo karul.

Tietoa kaupungista ja se elämästä kun vain oivaltaa mistä saa.

Niille joita ei ketju kiinnosta, eikannata edes vinoilu jotka aiheesta kirjoittavat.

Lue lisää

Hevosen vetämät ruumisvaunut ovat nähtävänä vielä vanhan kirkon sivuhuoneessa. Siellä on niitä kahdet kappaleet. Itse muistan nuo uudemmat, joissa oli jo kumipyörät eli tämä muisto on 50-luvulta. Itse asuin silloin Ruokolan alueella ja tapana oli katsella miten pitkä saattoväki seurasi hevosen vetämiä ruumisvaunuja. Siitä saattoi päätellä vainajan sosiaalisen aseman kaupungissa. Olisi toivottavaa, että seurakunta pitäisi tuon kirkon sivuhuoneen siistimmässä kunnossa, nyt nurkkiin on kertynyt myös kaikenlaista asiaankuulumatonta rojua.
Kysymys sinulle "ALKUPERÄINEN": Muistatko todella itse nuo kuvailemasi lehmät ja miltä ajalta tuo muisto on? Itse asuin 50-luvulla Ruokolan alueella ja siellä oli lehmä kahdella perheellä. Toinen lehmä oli Erkki ja Siviä Saarilla ja toinen minun perheelläni. Aivan kaupungilta ei omassa muistissani ole tuolta ajalta enää lehmiä ja lehmän lantaa kaduilla. Omasta perhestäni viimeinen lehmä lopetettiin vuonna 1956 ja silloin jäi Ruokolan alueelle vielä yksi lehmä. Meillä oli pieni heinäpelto ja lato aivan Laitilan tien varrella, alueella, jossa viime vuosiin asti on ollut aivan loistava keltavuokkojen täyttämä alue. Vähän huolestuneena olen viime kesänä miettinyt, että selvisiköhän osa niistä alueen läpi kaivetun kaukolämpö- tai jonkin muun työmaan melskeistä elossa.
Muuten, kun mainitsit maneesin Itätullitorilla, luulin sinun puhuvan uudemmista ajoista kuin venäläisistä sotilaista, siksi hämmästykseni.

Tyttö Itätullista kirjoitti:

Hevosen vetämät ruumisvaunut ovat nähtävänä vielä vanhan kirkon sivuhuoneessa. Siellä on niitä kahdet kappaleet. Itse muistan nuo uudemmat, joissa oli jo kumipyörät eli tämä muisto on 50-luvulta. Itse asuin silloin Ruokolan alueella ja tapana oli katsella miten pitkä saattoväki seurasi hevosen vetämiä ruumisvaunuja. Siitä saattoi päätellä vainajan sosiaalisen aseman kaupungissa. Olisi toivottavaa, että seurakunta pitäisi tuon kirkon sivuhuoneen siistimmässä kunnossa, nyt nurkkiin on kertynyt myös kaikenlaista asiaankuulumatonta rojua.
Kysymys sinulle "ALKUPERÄINEN": Muistatko todella itse nuo kuvailemasi lehmät ja miltä ajalta tuo muisto on? Itse asuin 50-luvulla Ruokolan alueella ja siellä oli lehmä kahdella perheellä. Toinen lehmä oli Erkki ja Siviä Saarilla ja toinen minun perheelläni. Aivan kaupungilta ei omassa muistissani ole tuolta ajalta enää lehmiä ja lehmän lantaa kaduilla. Omasta perhestäni viimeinen lehmä lopetettiin vuonna 1956 ja silloin jäi Ruokolan alueelle vielä yksi lehmä. Meillä oli pieni heinäpelto ja lato aivan Laitilan tien varrella, alueella, jossa viime vuosiin asti on ollut aivan loistava keltavuokkojen täyttämä alue. Vähän huolestuneena olen viime kesänä miettinyt, että selvisiköhän osa niistä alueen läpi kaivetun kaukolämpö- tai jonkin muun työmaan melskeistä elossa.
Muuten, kun mainitsit maneesin Itätullitorilla, luulin sinun puhuvan uudemmista ajoista kuin venäläisistä sotilaista, siksi hämmästykseni.

Lue lisää

...sulle, kiva muistelo jatka vielä muisteloita.
Minun muisteluni ovat vielä vanhempia -36 ajalta nykypäivään, ei kai ne nuoria kiinnosta. Ruumisvaunut muistan minäkin, vähän pelottavina ja kunnioitusta herättävinä. Hevosia oli silloin 40 luvulla vielä aika monta, siinä vaiheessa kun tulivat siirtolaiset lehmät ja kilipukit mukanaan. Autokanta oli melko vähäinen, kun tulivat junalla isolla-asemalle sinne piti mennä katsomaan ja ihmettelemään. Heistä muutamia tuli myös kansakouluun ja voi raukkoja miten heitä muut kakart kiusasivat. Toivat väriä ja menoa kaupunkiin, vähän erilaista mihin oli totuttu.Kaupunkilaisten asennoituminen oli syrjivä valitettavasti. Kun olen näitä palstoja lukenut ja ihmetellyt että vieläkin uusia muualta tulleita katsotaan kummasti, niinkuin nurkkakuntaisuuteen kuuluu valitettavasti.
Tuntuu sille että kollit ovat pahimpia nykypäivänä.
Kaupungin alamäki alkoi silloin kun mm Zakun saha lopetettiin ja tekstiiliyritykset ja vene-ja kiviveistämöt.Nehän ovat jo tuttuja asioita.
KIrjastosta saa hyvia kirjoja joita löytyy kaupungin elämästä.
Tietenkin täällkin voidaan kirjoitella ja muistella mennäitä aikoja.
Joku lukija on tietenkin sitämieltä ei ole tarpeellista kirjoittaa vanhoista ajoista.
40luvun 50luvun aikaiset tapahtumat ovat meille eläineillä tärkeitä.
Silloin joskus kulki Tuokilan busa Turkuunkin,pyhärannan busa ja laitilan. Oli oikein henkilöjuna. Mites nyt kun pitäisi Turkuun ei kai muuta kuin omalla autolla. Ruumisauto taitaa ola musta ja komia?
Noita asioita voisi olla vaikka kuinka paljon.
Kirjoitan jos vai joku haluaa lukea.
Hyvää jatkoa.

Tyttö Itätullista kirjoitti:

Hevosen vetämät ruumisvaunut ovat nähtävänä vielä vanhan kirkon sivuhuoneessa. Siellä on niitä kahdet kappaleet. Itse muistan nuo uudemmat, joissa oli jo kumipyörät eli tämä muisto on 50-luvulta. Itse asuin silloin Ruokolan alueella ja tapana oli katsella miten pitkä saattoväki seurasi hevosen vetämiä ruumisvaunuja. Siitä saattoi päätellä vainajan sosiaalisen aseman kaupungissa. Olisi toivottavaa, että seurakunta pitäisi tuon kirkon sivuhuoneen siistimmässä kunnossa, nyt nurkkiin on kertynyt myös kaikenlaista asiaankuulumatonta rojua.
Kysymys sinulle "ALKUPERÄINEN": Muistatko todella itse nuo kuvailemasi lehmät ja miltä ajalta tuo muisto on? Itse asuin 50-luvulla Ruokolan alueella ja siellä oli lehmä kahdella perheellä. Toinen lehmä oli Erkki ja Siviä Saarilla ja toinen minun perheelläni. Aivan kaupungilta ei omassa muistissani ole tuolta ajalta enää lehmiä ja lehmän lantaa kaduilla. Omasta perhestäni viimeinen lehmä lopetettiin vuonna 1956 ja silloin jäi Ruokolan alueelle vielä yksi lehmä. Meillä oli pieni heinäpelto ja lato aivan Laitilan tien varrella, alueella, jossa viime vuosiin asti on ollut aivan loistava keltavuokkojen täyttämä alue. Vähän huolestuneena olen viime kesänä miettinyt, että selvisiköhän osa niistä alueen läpi kaivetun kaukolämpö- tai jonkin muun työmaan melskeistä elossa.
Muuten, kun mainitsit maneesin Itätullitorilla, luulin sinun puhuvan uudemmista ajoista kuin venäläisistä sotilaista, siksi hämmästykseni.

Lue lisää

Olen muualta muuttanut, eikä lehmiä ole silloin Ukissa ollut. Sen takia nämä vanhat asiat kiinnostavatkin. Vaikkakin kirjastosta saa historiankirjoista tietoa..ihan eri juttu on kuitenkin kuulla näitä tarinoita "livenä" sellaisilta, joilla on mitä kertoa. Eikä historian kirjoihn kaikkea kirjoitetakaan. Kiitos tähän astisista tarinoista!

mutmut kirjoitti:

...joo ja keväisin Halluojast pyyrystetti piäni kaloi, taisiva olla ahvena poikassi.Vesi ol kylmä ja kakaroit paljo, piän tappeluki ol.
Sillo joskus ol hevossiki ainaki semmone ko vei ruumisarkui Sanno hauttausmaal, sit ol Topi Humuhevoses kans kuljetti kaikelaist tavara asemalt. Ol yks poliisiki ko joskus ratsast oikke uniform pääll ja ol ottanu vähä nannajuama, se polis oliki sit muute hiano miäs. Autoi ol mone laissi, semmonenki ko sai nimeks turhahoppu. Ajo joskus kaupunki sisäist liikennet, jokus ko ei autos ollu yhtä matkustaja sil sit kysytti et misäs o juhla ko sää tyhji penkei viä.
Paljo tiätyst olis semmossi vanhoi asioi, mut niit kyl voi saara luettavaks ko oikkeast paikast hake. Parhait paikoi o tiätenki löyttä Uurenkaupunki kirjastost 5 paksu kirja Uurenkaupunki historiast.Joskus ol Alisekarul pankk jonka ikkuna ol laitettu vanhoi saom lehrei.En tiär ovakko viäl.
Eikä siit nii kaua aikka ol ko mones talos ol viäl lehmi. Kesäsi jokane veivä lehmäs laitumel aamul ja sit taas ehtost kotti lypsämist varte.Ol sitä lehmäpaska aika paljo karul.

Tietoa kaupungista ja se elämästä kun vain oivaltaa mistä saa.

Niille joita ei ketju kiinnosta, eikannata edes vinoilu jotka aiheesta kirjoittavat.

Lue lisää

Mukavii puhelet, kerro lisää!

mutmut kirjoitti:

...sulle, kiva muistelo jatka vielä muisteloita.
Minun muisteluni ovat vielä vanhempia -36 ajalta nykypäivään, ei kai ne nuoria kiinnosta. Ruumisvaunut muistan minäkin, vähän pelottavina ja kunnioitusta herättävinä. Hevosia oli silloin 40 luvulla vielä aika monta, siinä vaiheessa kun tulivat siirtolaiset lehmät ja kilipukit mukanaan. Autokanta oli melko vähäinen, kun tulivat junalla isolla-asemalle sinne piti mennä katsomaan ja ihmettelemään. Heistä muutamia tuli myös kansakouluun ja voi raukkoja miten heitä muut kakart kiusasivat. Toivat väriä ja menoa kaupunkiin, vähän erilaista mihin oli totuttu.Kaupunkilaisten asennoituminen oli syrjivä valitettavasti. Kun olen näitä palstoja lukenut ja ihmetellyt että vieläkin uusia muualta tulleita katsotaan kummasti, niinkuin nurkkakuntaisuuteen kuuluu valitettavasti.
Tuntuu sille että kollit ovat pahimpia nykypäivänä.
Kaupungin alamäki alkoi silloin kun mm Zakun saha lopetettiin ja tekstiiliyritykset ja vene-ja kiviveistämöt.Nehän ovat jo tuttuja asioita.
KIrjastosta saa hyvia kirjoja joita löytyy kaupungin elämästä.
Tietenkin täällkin voidaan kirjoitella ja muistella mennäitä aikoja.
Joku lukija on tietenkin sitämieltä ei ole tarpeellista kirjoittaa vanhoista ajoista.
40luvun 50luvun aikaiset tapahtumat ovat meille eläineillä tärkeitä.
Silloin joskus kulki Tuokilan busa Turkuunkin,pyhärannan busa ja laitilan. Oli oikein henkilöjuna. Mites nyt kun pitäisi Turkuun ei kai muuta kuin omalla autolla. Ruumisauto taitaa ola musta ja komia?
Noita asioita voisi olla vaikka kuinka paljon.
Kirjoitan jos vai joku haluaa lukea.
Hyvää jatkoa.

Lue lisää

Mä ainakin haluan kuulla näitä tarinoita. Kivoja!

MInä näin 1945 jäätelökauppiaan Rantakadulla, kärryillä kuljetti. Jos oikein muistan hänen nimensä Lindholm, valkoinen työtakki, mukava mies.
Teki itse jäätelönsä, maku oli vanilija.
Hyvälle maistui kuitenkin.
Kuka muistaa kun Ukin tuli kakstasoinen lentokone?
Tuli talvella, jäältä lähdettiin kierrettiin kaupunki ja sitten se oli siinä. Vähän oli kylmää kyytiä kun ei ollut kuomua. Mukavaa oli

mutmut kirjoitti:

MInä näin 1945 jäätelökauppiaan Rantakadulla, kärryillä kuljetti. Jos oikein muistan hänen nimensä Lindholm, valkoinen työtakki, mukava mies.
Teki itse jäätelönsä, maku oli vanilija.
Hyvälle maistui kuitenkin.
Kuka muistaa kun Ukin tuli kakstasoinen lentokone?
Tuli talvella, jäältä lähdettiin kierrettiin kaupunki ja sitten se oli siinä. Vähän oli kylmää kyytiä kun ei ollut kuomua. Mukavaa oli

Lue lisää

kyl tiär mittää, mutta valistatko vielä minua,kävikö Ukissa kulkukauppiaita? Meillä päin niitäkin näkyi, yksi ainakin. Kulki fillarilla, matkalaukku takatelineellä ja oli se mielenkiintoinen laukku kaikkine kampoineen ja tilpehööreineen.

alkuperäinen viestin lähettäjä kirjoitti:

kyl tiär mittää, mutta valistatko vielä minua,kävikö Ukissa kulkukauppiaita? Meillä päin niitäkin näkyi, yksi ainakin. Kulki fillarilla, matkalaukku takatelineellä ja oli se mielenkiintoinen laukku kaikkine kampoineen ja tilpehööreineen.

Lue lisää

joo se kakstasone ol Pasklahre jääl ja lennät yleissö. Lentäjä tais olla Juurikkala jo mä oikke muista, sil ol semmossi ite tehryi koneit ja usse lens ilma luppa.
Kulkukauppiait ei tainnu olla ko kaks.Toine kiärs pyäräl pitki maakuntta ja matkalauk ol paket telines. Toine ole semne miäs ko tek ite pullapannui ja tinas joka huusholli kaffepannui.Myi viina ja varast joka paikast. Iso perheki sil ol äm ja 6 mukula. Niil kulkukauppiail piti kai olla jonkunäköne lupa polislaitokselt, sitä ol kai sit vaikkia saara ko ne kauppia oliva semmossi filunkei.
Ol se semmonenki kulkukauppias joka kiärs maakunnas ja rikastus nii paljo et perust oikke hyvimenestyvä tukkuliikke. Se kyl taphrus jo enne sotta.
Torielämä ol ain semne miälenkiintone tapahtuma kakskertta viikos, toril ja kalarannas. Siäl sit sai kuulla kaikk viimesimmä juaru ja jokane ol oma itte, ei tiätän mistä mittä ol kuullu jolta sit vaa..
Jatkoa sulle.

mutmut kirjoitti:

joo se kakstasone ol Pasklahre jääl ja lennät yleissö. Lentäjä tais olla Juurikkala jo mä oikke muista, sil ol semmossi ite tehryi koneit ja usse lens ilma luppa.
Kulkukauppiait ei tainnu olla ko kaks.Toine kiärs pyäräl pitki maakuntta ja matkalauk ol paket telines. Toine ole semne miäs ko tek ite pullapannui ja tinas joka huusholli kaffepannui.Myi viina ja varast joka paikast. Iso perheki sil ol äm ja 6 mukula. Niil kulkukauppiail piti kai olla jonkunäköne lupa polislaitokselt, sitä ol kai sit vaikkia saara ko ne kauppia oliva semmossi filunkei.
Ol se semmonenki kulkukauppias joka kiärs maakunnas ja rikastus nii paljo et perust oikke hyvimenestyvä tukkuliikke. Se kyl taphrus jo enne sotta.
Torielämä ol ain semne miälenkiintone tapahtuma kakskertta viikos, toril ja kalarannas. Siäl sit sai kuulla kaikk viimesimmä juaru ja jokane ol oma itte, ei tiätän mistä mittä ol kuullu jolta sit vaa..
Jatkoa sulle.

Lue lisää

Antteks ny vaa noit kirjotuvirheit, mä kompasteli tual ulkon ja kamfiilasi toise käre sormei, o vähä vaikkia kirjotta.
Ei mul tair paljo olla kerrottava 60 luvu jälkke olevist taphtumist ko mä muuti pois siält Ukist. Olen kyl seurannu kaupunki tapahtumi lehrist ja uutisist. Josta syyst muisti viäl pela ja vanhoilt ajoilt oliski asjoit vaik kuim paljo, mut ei ne kiinnost nykyissi nuari ja miks sit kiinnostaiska.
Toivois vaa et kaupunk eläis ja pysyis pystös, et kaikill olis hyvä olla.

mutmut kirjoitti:

MInä näin 1945 jäätelökauppiaan Rantakadulla, kärryillä kuljetti. Jos oikein muistan hänen nimensä Lindholm, valkoinen työtakki, mukava mies.
Teki itse jäätelönsä, maku oli vanilija.
Hyvälle maistui kuitenkin.
Kuka muistaa kun Ukin tuli kakstasoinen lentokone?
Tuli talvella, jäältä lähdettiin kierrettiin kaupunki ja sitten se oli siinä. Vähän oli kylmää kyytiä kun ei ollut kuomua. Mukavaa oli

Lue lisää

Jäätelöstä ei ole mieleeni jäänyt mitään muistikuvia. Lieneekö ollut 50-luvun alussa jo niin tavallista. Sen sijaan uudempi makuelämys eli jugurtti on kyllä mielessä 60-luvun alusta. Menin tulevan vuokraemäntäni luo Turkuun ja pöydälle oli katettu jugurttipurkki ja voileipiä. Onneksi voileipiä oli runsaasti, sillä niin oudolta ensimmäinen jugurtti maistui, että sen sai nieltyä vain voileipien avulla. En kehdannut sanoa, ettei oikein maistu.
Purukumista ei lapsuudessa 50-luvulla olisi ollut puutetta, sillä naapurin setä oli merillä ja Amerikan tuliaisina me naapurien lapsetkin olimme purukumin suhteen hyvin varustettuja. Nekään eivät itselleni maistuneet, vaan saivat lojua rauhassa keittokomeron yläkaapissa.
Koulukadun ja Rantakadun kulmassa Sorvakon siltaa vastapäätä oli useita kioskeja, joita nimitettiin putkuiksi. Lieneekö samanlaisia ollut muuallakin? Kadun varressa oli korkea aita, jossa oli useita luukkuja. Kun kioski avattiin, luukku nostettiin ylös ja kaupanteko saattoi alkaa. Koska itse en keskikaupungilla asunut, en niissä kovin usein asioinut, mutta muistaakseni makeisia, tupakkaa, jotain juotavaa ja syötävää niissä myytiin. Nimimerkki "mutmut" varmaan muistaa putkut minua paremmin.
Kakstasoisia en myöskään muista, muistelen, että tällaisia lennätyksiä tehtiin joskus nykyisen Pakkahuoneen lähettyviltä jäältä, silloin kun jäätä oli, itse en ole lentämään päässyt. Ruokolanjärvellekin aurattiin komea luistinkenttä alueen lapsille.

mutmutmut kirjoitti:

Antteks ny vaa noit kirjotuvirheit, mä kompasteli tual ulkon ja kamfiilasi toise käre sormei, o vähä vaikkia kirjotta.
Ei mul tair paljo olla kerrottava 60 luvu jälkke olevist taphtumist ko mä muuti pois siält Ukist. Olen kyl seurannu kaupunki tapahtumi lehrist ja uutisist. Josta syyst muisti viäl pela ja vanhoilt ajoilt oliski asjoit vaik kuim paljo, mut ei ne kiinnost nykyissi nuari ja miks sit kiinnostaiska.
Toivois vaa et kaupunk eläis ja pysyis pystös, et kaikill olis hyvä olla.

Lue lisää

vaik kuin pal. Jos vaa vittis kirjotta, an tul. Mitä sil väli o, jos nuariso ei ol kiinnostunu ja mist sen tiättä vaik oliski - ei tommossi tarinoi kuul mistään muuhalt ku airoilt vanhanaja ukilaisilt. Nämä kulkukauppiasjutukki pistivä naama virnesse :)). Kyl mei kaikil nauru hyvä tekke.

Tyttö Itätullista kirjoitti:

Jäätelöstä ei ole mieleeni jäänyt mitään muistikuvia. Lieneekö ollut 50-luvun alussa jo niin tavallista. Sen sijaan uudempi makuelämys eli jugurtti on kyllä mielessä 60-luvun alusta. Menin tulevan vuokraemäntäni luo Turkuun ja pöydälle oli katettu jugurttipurkki ja voileipiä. Onneksi voileipiä oli runsaasti, sillä niin oudolta ensimmäinen jugurtti maistui, että sen sai nieltyä vain voileipien avulla. En kehdannut sanoa, ettei oikein maistu.
Purukumista ei lapsuudessa 50-luvulla olisi ollut puutetta, sillä naapurin setä oli merillä ja Amerikan tuliaisina me naapurien lapsetkin olimme purukumin suhteen hyvin varustettuja. Nekään eivät itselleni maistuneet, vaan saivat lojua rauhassa keittokomeron yläkaapissa.
Koulukadun ja Rantakadun kulmassa Sorvakon siltaa vastapäätä oli useita kioskeja, joita nimitettiin putkuiksi. Lieneekö samanlaisia ollut muuallakin? Kadun varressa oli korkea aita, jossa oli useita luukkuja. Kun kioski avattiin, luukku nostettiin ylös ja kaupanteko saattoi alkaa. Koska itse en keskikaupungilla asunut, en niissä kovin usein asioinut, mutta muistaakseni makeisia, tupakkaa, jotain juotavaa ja syötävää niissä myytiin. Nimimerkki "mutmut" varmaan muistaa putkut minua paremmin.
Kakstasoisia en myöskään muista, muistelen, että tällaisia lennätyksiä tehtiin joskus nykyisen Pakkahuoneen lähettyviltä jäältä, silloin kun jäätä oli, itse en ole lentämään päässyt. Ruokolanjärvellekin aurattiin komea luistinkenttä alueen lapsille.

Lue lisää

ikinä mitään missään kuullut...hauskoja yksityiskohtia!

Tyttö Itätullista kirjoitti:

Jäätelöstä ei ole mieleeni jäänyt mitään muistikuvia. Lieneekö ollut 50-luvun alussa jo niin tavallista. Sen sijaan uudempi makuelämys eli jugurtti on kyllä mielessä 60-luvun alusta. Menin tulevan vuokraemäntäni luo Turkuun ja pöydälle oli katettu jugurttipurkki ja voileipiä. Onneksi voileipiä oli runsaasti, sillä niin oudolta ensimmäinen jugurtti maistui, että sen sai nieltyä vain voileipien avulla. En kehdannut sanoa, ettei oikein maistu.
Purukumista ei lapsuudessa 50-luvulla olisi ollut puutetta, sillä naapurin setä oli merillä ja Amerikan tuliaisina me naapurien lapsetkin olimme purukumin suhteen hyvin varustettuja. Nekään eivät itselleni maistuneet, vaan saivat lojua rauhassa keittokomeron yläkaapissa.
Koulukadun ja Rantakadun kulmassa Sorvakon siltaa vastapäätä oli useita kioskeja, joita nimitettiin putkuiksi. Lieneekö samanlaisia ollut muuallakin? Kadun varressa oli korkea aita, jossa oli useita luukkuja. Kun kioski avattiin, luukku nostettiin ylös ja kaupanteko saattoi alkaa. Koska itse en keskikaupungilla asunut, en niissä kovin usein asioinut, mutta muistaakseni makeisia, tupakkaa, jotain juotavaa ja syötävää niissä myytiin. Nimimerkki "mutmut" varmaan muistaa putkut minua paremmin.
Kakstasoisia en myöskään muista, muistelen, että tällaisia lennätyksiä tehtiin joskus nykyisen Pakkahuoneen lähettyviltä jäältä, silloin kun jäätä oli, itse en ole lentämään päässyt. Ruokolanjärvellekin aurattiin komea luistinkenttä alueen lapsille.

Lue lisää

..kulkukauppias juttuun piti lisätä:"kauppias" joka perust tukkuliikke men sit aikanas nuri, kauppias pist taas tavara laukkuhus ja pyäräl taas emäntti huijama...
Kakstasone asja ol kyll mul tärkki juttu ko mää pääsi sil lentämä, se kyl läht Pakkahuane erest, sama hytti pistetti semne punatukkane flik se ol kans piänekokkone niinkö määki. Tosi ei mull senttä pissat tull niinko sill flikall. Muistan sen nimenki.(en piruuksissani san sitä nimi)
Juu ne putku oliva miälenkiintossi "myymälöit", sinn ol aina asia jos vaa sattus josta raha saama.Iso miähe kävivä ain yhrel ja samal putkul, siält saiva osta nannajuama ja joskus kuulemma flanelkalsonkikki menivä vähä sivul. Toril ol sit oikke komia kahreksa tai olik se kuuskulmane kiosk. Jotta siälläki myytti semmost ko ei kakara saan kuulla tai nährä.
Sit ko pit lähti kaupunkist johonkki linjapiilil, se ol tori lairas Wasaman talon kivijalas siin palokunna talo viäres. Ain siäl ol tunkost lipumyynnis, sin tuliva kans rahtitavara, ain ahrast ja paha haju, piän se ol kuitenki.
Sit rakennetti Sorvako pualel pasklahre ranna viärehe pakkahuanet vast päät tehras, siäl valmistetti puissi pask huussi kannei(WC).En muist ny mikä se yritkse nimi ol. Niit kannei viätti kuulemma Amerikka ast. Äijä oliva kovast tyytyväissi ko tul kaupunkki lissä töit.Tais joku poltta se talo viime kesän?...Pura ol se firma nimi.
Ko kaivova sokkeli ni savest löysivä rautassi tykikuuli ja Hollantilaissi savipiipui. Nun isän anno ne tavara museol vaik ei niit sit koska missä näkyny.
Et semmossi tänäpe.
Mä koita ehti ratikka ja mennä kotti.

viestin aloittaja kirjoitti:

ikinä mitään missään kuullut...hauskoja yksityiskohtia!

Osoitteesta http://www.uusikaupunki.fi/kauplaht/ löytyvät nuo kaikki kaupunginlahden kuvataulut sekä paljon vanhoja ja uusia kuvia kaupungista. Tosin siellä on vähän aiheeseen kuulumattomia mietelauseita lopussa, mutta ne ehkä voi jättää omaan arvoonsa, sillä niillä ei ole mielestäni mitään yhteyttä muuhun materiaaliin. Putkuista on kuva kohdassa Museon kuvat 05 1. Siitä saa hyvän kuvan siitä millaisia nuo kioskit olivat. Pitänee panna viesti museolle, että noiden mietelauseiden sijaan he voisivat laittaa mukaan kuvatekstejä, joista selviäisi mistä kohtaa ja miltä ajalta mikäkin vanha kuva on. Kulkukauppiaista on itselläni sellainen muisto, että yksi tällainen kulki polkupyörällä ja yöpyi aina matkan varren taloissa. Vieraanvaraiset vanhempani lupasivat hänelle ainakin yhdeksi yöksi yösijan. Pieni talo kun meillä tuolloin oli Ruokolassa tämä kauupustelija nukkui yönsä meidän tuvan lattialla. Minä en juuri sinä yönä nukkunut, sillä pelkäsin hänen sytyttävän tupakallaan kotimme palamaan. Meillä kun isä ei tupakoinut. Hyvin kuitenkin selvittiin aamuun asti ja kauppias jatkoi matkaa. Siten oli vielä Iso-Nestori, suurikokoinen ja kova tekemään työtä, kaivamaan ojia tai muuta maatyötä. Hän lienee ollut jossakin määrin kehitysvammainen ja lapset häntä pelkäsivät tosin myös kiusasivat, jolloin hän saattoi kovastikin suuttua.

Tyttö Itätullista kirjoitti:

Osoitteesta http://www.uusikaupunki.fi/kauplaht/ löytyvät nuo kaikki kaupunginlahden kuvataulut sekä paljon vanhoja ja uusia kuvia kaupungista. Tosin siellä on vähän aiheeseen kuulumattomia mietelauseita lopussa, mutta ne ehkä voi jättää omaan arvoonsa, sillä niillä ei ole mielestäni mitään yhteyttä muuhun materiaaliin. Putkuista on kuva kohdassa Museon kuvat 05 1. Siitä saa hyvän kuvan siitä millaisia nuo kioskit olivat. Pitänee panna viesti museolle, että noiden mietelauseiden sijaan he voisivat laittaa mukaan kuvatekstejä, joista selviäisi mistä kohtaa ja miltä ajalta mikäkin vanha kuva on. Kulkukauppiaista on itselläni sellainen muisto, että yksi tällainen kulki polkupyörällä ja yöpyi aina matkan varren taloissa. Vieraanvaraiset vanhempani lupasivat hänelle ainakin yhdeksi yöksi yösijan. Pieni talo kun meillä tuolloin oli Ruokolassa tämä kauupustelija nukkui yönsä meidän tuvan lattialla. Minä en juuri sinä yönä nukkunut, sillä pelkäsin hänen sytyttävän tupakallaan kotimme palamaan. Meillä kun isä ei tupakoinut. Hyvin kuitenkin selvittiin aamuun asti ja kauppias jatkoi matkaa. Siten oli vielä Iso-Nestori, suurikokoinen ja kova tekemään työtä, kaivamaan ojia tai muuta maatyötä. Hän lienee ollut jossakin määrin kehitysvammainen ja lapset häntä pelkäsivät tosin myös kiusasivat, jolloin hän saattoi kovastikin suuttua.

Lue lisää

Sinulle paljon kiitoksia kuva-osoitteesta, siinä oli paljon arvokasta tietoa kaupungin menneisyydestä.
Kuvia katsellessa tulvi mieleen lapsuudenaikaisia asioita ja tapahtumia.

Kiitos vielä kerran.