Israelin tilanne no 242.

Olli Virta
[email protected]
----- Original Message -----
From: Markku Eskel
To: Olli.L
Sent: Monday, October 13, 2003 4:41 PM


Israelin tilanne no 242.

Maailman tiedotusvälineet Qatarissa sijaitsevaa tv-yhtiötä al-Jazeeraa myöten raportoivat Haifassa elokuun 4. päivän itsemurhaiskua, jossa 19 israelilaista kuoli ja 67 haavoittui, että Maksim rantaravintolan, johon isku kohdistui, ravintolan omisti puoliksi arabi, ja että iskussa kuoli arabeja. USA:ssa toimiva professori Walid Phares asetti asiat kohdalleen artikkelissaan 15.10.03 otsikolla Stalking the Maronites (JP Opinion). Ehkä monet muutkin itseni lisäksi ovat ihmetelleet, miksi arabiterroristit iskevät arabikohteisiin Israelissa, kun tarjolla on lukemattomia juutalaisia. Phares kertoo, ettei puoliksi ravintolan omistanut George Matar, alias Abu Charbel, ole arabi, vaan maroniittikristitty, joka pakeni perheineen Libanonista Israeliin Libanonin jouduttua vuonna 1990 islamin verkoston ja Syyrian hallintaan kristittyjen hävittyä 15 vuotta kestäneen verisen sodan PLO:n kanssa. Samalla joutui Libanonin puolitoista miljoonaa kristittyä islamin vallan alle, jota he ryhmänä olivat vastustaneet 13 vuosisataa. Barakin hallituksen hylättyä Clintonin suosiollisella tuella liittolaisensa Etelä Libanonissa vetämällä sotilaat salakähmäisesti yön pimeydessä toukokuussa 2000 kuutisen tuhatta Libanonin kristittyä pääsi pakenemaan sekasortoisesti Israeliin jättäen omaisuutensa Libanoniin. Loput ns. turvavyöhykkeellä asuneet kristityt jätettiin Hizbullahin armoille. Israeliin paenneet kristityt asettuivat pääasiassa Galileaan. Matarin perhe perusti Haifaan ravintolan juutalaisen osaomistajan kanssa, ja heidän yhteistyönsä on sujunut moitteetta. Pharesin mukaan maroniittikristityt ovat aramealaisia, muinaisten foinikialaisten jälkeläisiä. Muhamettilainen 27-vuotias naisjuristi, itsemurhaterroristi (istishadis) Hanady Jaradat, tappoi yhdellä iskulla kaksi kärpästä, kuten muhamettilainen opetus kuuluu: lauantaina tapamme juutalaiset, sunnuntaina kristityt. Libanonissa wahhabimuslimien maroniittikristittyjä vastaan harjoittamaa vihakampanjaa seuranneet tarkkailijat ovat vuosikausia varoitelleet, että terrori-iskut tulevat kohdistumaan yhtä hyvin juutalaisia kuin Israelissa asuvia maroniittikristittyjä vastaan. Haifan terrori-iskussa kuoli George Matarin serkku, vain muutamia päiviä ennen häitään.

Kerroin edellisessä raportissa PA:n tänä kesänä järjestämistä lasten ja nuorten kesäleireistä ja urheilutapahtumista. Itamar Marcus, Palestinian Media Watch, vastaa kirjeessään (lukijain kirjeet) JP 13.10.03 otsikolla UN Duplicity Unicefin Jerusalemin edustajan David Bassiounin kirjeeseen 12.10.03, jossa tämä toteaa Unicefin selkeästi ilmaisseen mielipiteensä Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin vaikutuksesta lapsiin, mukaan lukien israelilaisten lasten kuollessa itsemurhaiskuissa kuten palestiinalaisten lasten kuollessa Israelin sotilaiden operaatioissa. Bassiouni toteaa, että Unicef vastustaa lasten käyttämistä ”sodan aseina” ja lasten tappamista. Itamar Marcus kertoo, että Unicef rahoittaa tapahtumia, joissa palestiinalaisia murrosikäisiä opetetaan pitämään itsemurhaterroristeja esikuvinaan. Tänä kesänä sadat, ehkä tuhannet PA:n lapset osallistuivat Unicefin rahoittamille kesäleireille, jotka oli nimetty itsemurhaterroristien tai muiden ”marttyyrien” mukaan. Täten eräs Unicefin rahoittama kesätapahtuma oli nimetty ensimmäisen naispuolisen itsemurhaterroristin Wafa Idriksen mukaan. Lisäksi kesätapahtumiin sisältyi toimintoja ja luentoja, joissa terroristeja esitettiin esikuvina ja sankareina lapsille. Ohjelmaan kuului myös vierailuja heidän koteihinsa. Itsekehun asemesta Unicefin olisi tullut rukoilla anteeksiantoa perheiltä, joiden omaisia kuoli viime viikon naisterroristi Hanady Jaradatin suorittamassa terrori-iskussa, siksi, että se rahoitti kesätapahtumaa, jossa palvottiin ensimmäistä naisterroristia Idrisiä. Selvästi PA:n kaikin tavoin, myös Unicefin rahoittamien kesäleirien kautta, suorittama terroristien ylistely, kuten Idris, on ollut suurin motivoiva voima äskettäisten itsemurhaterroristien takana. Ehkäpä Jaradat, päättäessään tulla ihmispommiksi, toivoi, että jokin ensi kesänä järjestettävä Unicefin rahoittama kesäleiri olisi nimetty hänen nimensä mukaan. Täysin mahdollista, toteaa Itamar Marcus.

Palestiinan Auktoriteetin, tai paremminkin Arafatin, hätätilahallituksen muodostaminen näyttää olevan tuskallista. Sisäministeriksi kaavailtu Nasser Youssef kieltäytyi vannomasta valaa, ennen kuin PLC on vahvistanut hallituksen. Varsinainen syy on kuitenkin se, ettei Arafat halua luovuttaa hänelle johtamiensa turvallisuusjärjestöjen hallintaa. Arafat nimesi kolme ”avustajaa”, läheistä luottomiestään, tarkkailemaan ministerin toimia. Turvallisuusjärjestöjen hallinto kuuluu Arafatin perustamalle turvallisuusneuvostolle, jota Arafat johtaa. Pääministeriksi esitetty Ahmed Qurei on uhkaillut luopuvansa tehtävästä, mutta viimeisten tietojen mukaan hän on valmis johtamaan hallitusta 20 – 25 päivää. Sisäministeriksi nimetään joku muu kuin Youssef. Qurei olisi halunnut muodostaa normaalin 24 jäsenen hallituksen, mutta Fatahin keskuskomitea ei siihen suostunut. Hän olisi halunnut poistaa hätätilan territorioista, mutta Arafat ei suostunut. Jotkut PLC:n jäsenet ovat todenneet, ettei Arafatilla ole PA:n peruslain mukaan edes oikeutta muodostaa tällaista hallitusta. Toisten tulkinnan mukaan se on mahdollista ilman PLC:n vahvistusta, mutta vain 30 päivän ajaksi.

Israelin ”yöratsastajat”, Oslon sopimuksen laatijat ja sen kannattajat, ovat taas liikkeellä. Tunnetut poliitikot, Jossi Beilin, Abraham Burg, Amram Mitzna ja Haim Oron. ovat olleet viikonvaihteessa Ammanissa Jordaniassa hiomassa uutta sopimuspaperia, jota kutsutaan ”Sveitsin sopimukseksi” tai Geneven aloitteeksi (Geneve Initiativ) . Palestiinalaisia edusti ainakin PA:n ministeri Yasser Abed Rabbo. JP:n pääartikkelin mukaan hanketta tukee Sveitsin ulkoministeriö. Sopimusluonnoksen hiomista jatketaan muutaman viikon sisällä tapahtuvaan ”allekirjoitukseen” saakka. Sitä ei ole julkaistu, mutta tärkeimpiä kohtia on tihkunut medialle. Sen pohjana on Clintonin Taban kokouksessa esittämä sopimusluonnos, jonka mukaan Juudean ja Samarian alueet luovutetaan lähes 1967 sotaa edeltäviä aselepolinjoja, ns. vihreää linjaa, myöten. Kaikki sen ulkopuolelle jäävät juutalaisasutukset, mukana Ariel, evakuoidaan ja luovutetaan PA:lle. Jerusalemin Temppelialue luovutetaan kokonaan PA:lle, jos PA samalla luopuu pakolaisten paluuoikeudesta. Temppelialue olisi avoin myös juutalaisille ja sinne asetettaisiin kansainvälinen tarkkailijaosasto. Keskusteluihin osallistunut reservinkenraali Giora Inbar sanoo, että sopimus edellyttää, että PA tukahduttaa terrorin. Ongelmana on vain se, että tätä kaikkea on kokeiltu ennenkin ja se sen seurauksena lähes 1100 israelilaista on murhattu palestiinalaisten toimesta. Viimeinen tätä yrittänyt oli Barakin hallitus vuonna 1999 ja sen jälkeen lähes 850 israelilaista on murhattu. Sopimuksen laatijat puolustelevat toimiaan sillä, että he ovat näyttäneet vaihtoehdon olevan olemassa, ja että on toinen osapuoli, jonka kanssa neuvotella. He kuvittelevat ehdotuksensa voivan toimia neuvottelujen pohjana Israelin hallituksen ja PA:n neuvotteluissa. JP:n pääartikkelin 14.10.03 mukaan kysymys on kapinallisesta toiminnasta ja että se muistuttaa valtiopetosta. Neuvotteluihin osallistuneet ovat toimineet nyt - kuten Oslon sopimuksen neuvottelujen aikanakin - hallituksen selän takana, ja sen tietämättä neuvotelleet ulkopoliittisista ja sotilaallisista kysymyksistä, joiden käsittely kuuluu lailliselle hallitukselle. Tällaisia kapinallisia Israelin historia on täynnä.

IDF on muutaman päivän ajan toiminut Rafahin alueella Egyptin ja Gazan alueen välisellä kaistalla. He ovat tunkeutuneet 200 – 500 metriä PA:n hallitsemalle alueelle etsiessään lukuisia tunneleita, joita pitkin salakuljetetaan aseita, ammuksia, räjähteitä, erilaisia ohjuksia ja kranaatteja sekä ihmisiä ja huumeita Egyptistä. He ovat löytäneet kolme tunnelia, mutta niitä on ainakin kymmenen jäljellä. IDF vetäytyi alueelta toistaiseksi vain mennäkseen sinne uudelleen. Sotilaat kohtasivat kovaa vastarintaa, jossa kymmenkunta palestiinalaista kuoli ja kymmeniä haavoittui. Tunnelin kaivaminen maksaa 1000 dollaria. Gazan puolella asukkaille maksetaan 1000 dollaria siitä, että he sallivat tunnelin päättyvän heidän kotiinsa. Ihmisen salakuljettaminen maksaa 1000 dollaria, Kalashnikov kivääri Gazassa 1000 dollaria, mutta vain kolmanneksen siitä Egyptissä. IDF:n mukaan nelisen kymmentä taloa on tuhottu, mutta ne ovat olleet asumattomia ja jotkut niistä ilman kattoa. Suomen uutisten mukaan 50 taloa on tuhottu ja 1500 palestiinalaista olisi menettänyt kotinsa IDF:n tuhottua heidän kotinsa. Tämä on mielestäni aika laveaa tosiasioiden käsittelyä.

Israelin merisatamat tyhjentänyt lakko saatiin loppumaan ammattijärjestön Histadrutin ja hallituksen välisissä neuvotteluissa. Se mukaan pidetään sadan päivän tauko, jonka aikana yritetään löytää molempia osapuolia tyydyttävät ratkaisut. Lakko on ollut erittäin kallis tilanteessa, jossa maan talous on suurissa vaikeuksissa. Tarkkailijoiden mukaan sen takana on Histadrutin johtajan Pertzin henkilökohtainen edun ja vallan tavoittelu.

Kastel 14,10.03.

Gabriel.
066
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Tietoa! kirjoitti:

Olli Virta
[email protected]
----- Original Message -----
From: Markku Eskel
To: Olli.L
Sent: Monday, October 13, 2003 4:41 PM


Israelin tilanne no 242.

Maailman tiedotusvälineet Qatarissa sijaitsevaa tv-yhtiötä al-Jazeeraa myöten raportoivat Haifassa elokuun 4. päivän itsemurhaiskua, jossa 19 israelilaista kuoli ja 67 haavoittui, että Maksim rantaravintolan, johon isku kohdistui, ravintolan omisti puoliksi arabi, ja että iskussa kuoli arabeja. USA:ssa toimiva professori Walid Phares asetti asiat kohdalleen artikkelissaan 15.10.03 otsikolla Stalking the Maronites (JP Opinion). Ehkä monet muutkin itseni lisäksi ovat ihmetelleet, miksi arabiterroristit iskevät arabikohteisiin Israelissa, kun tarjolla on lukemattomia juutalaisia. Phares kertoo, ettei puoliksi ravintolan omistanut George Matar, alias Abu Charbel, ole arabi, vaan maroniittikristitty, joka pakeni perheineen Libanonista Israeliin Libanonin jouduttua vuonna 1990 islamin verkoston ja Syyrian hallintaan kristittyjen hävittyä 15 vuotta kestäneen verisen sodan PLO:n kanssa. Samalla joutui Libanonin puolitoista miljoonaa kristittyä islamin vallan alle, jota he ryhmänä olivat vastustaneet 13 vuosisataa. Barakin hallituksen hylättyä Clintonin suosiollisella tuella liittolaisensa Etelä Libanonissa vetämällä sotilaat salakähmäisesti yön pimeydessä toukokuussa 2000 kuutisen tuhatta Libanonin kristittyä pääsi pakenemaan sekasortoisesti Israeliin jättäen omaisuutensa Libanoniin. Loput ns. turvavyöhykkeellä asuneet kristityt jätettiin Hizbullahin armoille. Israeliin paenneet kristityt asettuivat pääasiassa Galileaan. Matarin perhe perusti Haifaan ravintolan juutalaisen osaomistajan kanssa, ja heidän yhteistyönsä on sujunut moitteetta. Pharesin mukaan maroniittikristityt ovat aramealaisia, muinaisten foinikialaisten jälkeläisiä. Muhamettilainen 27-vuotias naisjuristi, itsemurhaterroristi (istishadis) Hanady Jaradat, tappoi yhdellä iskulla kaksi kärpästä, kuten muhamettilainen opetus kuuluu: lauantaina tapamme juutalaiset, sunnuntaina kristityt. Libanonissa wahhabimuslimien maroniittikristittyjä vastaan harjoittamaa vihakampanjaa seuranneet tarkkailijat ovat vuosikausia varoitelleet, että terrori-iskut tulevat kohdistumaan yhtä hyvin juutalaisia kuin Israelissa asuvia maroniittikristittyjä vastaan. Haifan terrori-iskussa kuoli George Matarin serkku, vain muutamia päiviä ennen häitään.

Kerroin edellisessä raportissa PA:n tänä kesänä järjestämistä lasten ja nuorten kesäleireistä ja urheilutapahtumista. Itamar Marcus, Palestinian Media Watch, vastaa kirjeessään (lukijain kirjeet) JP 13.10.03 otsikolla UN Duplicity Unicefin Jerusalemin edustajan David Bassiounin kirjeeseen 12.10.03, jossa tämä toteaa Unicefin selkeästi ilmaisseen mielipiteensä Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin vaikutuksesta lapsiin, mukaan lukien israelilaisten lasten kuollessa itsemurhaiskuissa kuten palestiinalaisten lasten kuollessa Israelin sotilaiden operaatioissa. Bassiouni toteaa, että Unicef vastustaa lasten käyttämistä ”sodan aseina” ja lasten tappamista. Itamar Marcus kertoo, että Unicef rahoittaa tapahtumia, joissa palestiinalaisia murrosikäisiä opetetaan pitämään itsemurhaterroristeja esikuvinaan. Tänä kesänä sadat, ehkä tuhannet PA:n lapset osallistuivat Unicefin rahoittamille kesäleireille, jotka oli nimetty itsemurhaterroristien tai muiden ”marttyyrien” mukaan. Täten eräs Unicefin rahoittama kesätapahtuma oli nimetty ensimmäisen naispuolisen itsemurhaterroristin Wafa Idriksen mukaan. Lisäksi kesätapahtumiin sisältyi toimintoja ja luentoja, joissa terroristeja esitettiin esikuvina ja sankareina lapsille. Ohjelmaan kuului myös vierailuja heidän koteihinsa. Itsekehun asemesta Unicefin olisi tullut rukoilla anteeksiantoa perheiltä, joiden omaisia kuoli viime viikon naisterroristi Hanady Jaradatin suorittamassa terrori-iskussa, siksi, että se rahoitti kesätapahtumaa, jossa palvottiin ensimmäistä naisterroristia Idrisiä. Selvästi PA:n kaikin tavoin, myös Unicefin rahoittamien kesäleirien kautta, suorittama terroristien ylistely, kuten Idris, on ollut suurin motivoiva voima äskettäisten itsemurhaterroristien takana. Ehkäpä Jaradat, päättäessään tulla ihmispommiksi, toivoi, että jokin ensi kesänä järjestettävä Unicefin rahoittama kesäleiri olisi nimetty hänen nimensä mukaan. Täysin mahdollista, toteaa Itamar Marcus.

Palestiinan Auktoriteetin, tai paremminkin Arafatin, hätätilahallituksen muodostaminen näyttää olevan tuskallista. Sisäministeriksi kaavailtu Nasser Youssef kieltäytyi vannomasta valaa, ennen kuin PLC on vahvistanut hallituksen. Varsinainen syy on kuitenkin se, ettei Arafat halua luovuttaa hänelle johtamiensa turvallisuusjärjestöjen hallintaa. Arafat nimesi kolme ”avustajaa”, läheistä luottomiestään, tarkkailemaan ministerin toimia. Turvallisuusjärjestöjen hallinto kuuluu Arafatin perustamalle turvallisuusneuvostolle, jota Arafat johtaa. Pääministeriksi esitetty Ahmed Qurei on uhkaillut luopuvansa tehtävästä, mutta viimeisten tietojen mukaan hän on valmis johtamaan hallitusta 20 – 25 päivää. Sisäministeriksi nimetään joku muu kuin Youssef. Qurei olisi halunnut muodostaa normaalin 24 jäsenen hallituksen, mutta Fatahin keskuskomitea ei siihen suostunut. Hän olisi halunnut poistaa hätätilan territorioista, mutta Arafat ei suostunut. Jotkut PLC:n jäsenet ovat todenneet, ettei Arafatilla ole PA:n peruslain mukaan edes oikeutta muodostaa tällaista hallitusta. Toisten tulkinnan mukaan se on mahdollista ilman PLC:n vahvistusta, mutta vain 30 päivän ajaksi.

Israelin ”yöratsastajat”, Oslon sopimuksen laatijat ja sen kannattajat, ovat taas liikkeellä. Tunnetut poliitikot, Jossi Beilin, Abraham Burg, Amram Mitzna ja Haim Oron. ovat olleet viikonvaihteessa Ammanissa Jordaniassa hiomassa uutta sopimuspaperia, jota kutsutaan ”Sveitsin sopimukseksi” tai Geneven aloitteeksi (Geneve Initiativ) . Palestiinalaisia edusti ainakin PA:n ministeri Yasser Abed Rabbo. JP:n pääartikkelin mukaan hanketta tukee Sveitsin ulkoministeriö. Sopimusluonnoksen hiomista jatketaan muutaman viikon sisällä tapahtuvaan ”allekirjoitukseen” saakka. Sitä ei ole julkaistu, mutta tärkeimpiä kohtia on tihkunut medialle. Sen pohjana on Clintonin Taban kokouksessa esittämä sopimusluonnos, jonka mukaan Juudean ja Samarian alueet luovutetaan lähes 1967 sotaa edeltäviä aselepolinjoja, ns. vihreää linjaa, myöten. Kaikki sen ulkopuolelle jäävät juutalaisasutukset, mukana Ariel, evakuoidaan ja luovutetaan PA:lle. Jerusalemin Temppelialue luovutetaan kokonaan PA:lle, jos PA samalla luopuu pakolaisten paluuoikeudesta. Temppelialue olisi avoin myös juutalaisille ja sinne asetettaisiin kansainvälinen tarkkailijaosasto. Keskusteluihin osallistunut reservinkenraali Giora Inbar sanoo, että sopimus edellyttää, että PA tukahduttaa terrorin. Ongelmana on vain se, että tätä kaikkea on kokeiltu ennenkin ja se sen seurauksena lähes 1100 israelilaista on murhattu palestiinalaisten toimesta. Viimeinen tätä yrittänyt oli Barakin hallitus vuonna 1999 ja sen jälkeen lähes 850 israelilaista on murhattu. Sopimuksen laatijat puolustelevat toimiaan sillä, että he ovat näyttäneet vaihtoehdon olevan olemassa, ja että on toinen osapuoli, jonka kanssa neuvotella. He kuvittelevat ehdotuksensa voivan toimia neuvottelujen pohjana Israelin hallituksen ja PA:n neuvotteluissa. JP:n pääartikkelin 14.10.03 mukaan kysymys on kapinallisesta toiminnasta ja että se muistuttaa valtiopetosta. Neuvotteluihin osallistuneet ovat toimineet nyt - kuten Oslon sopimuksen neuvottelujen aikanakin - hallituksen selän takana, ja sen tietämättä neuvotelleet ulkopoliittisista ja sotilaallisista kysymyksistä, joiden käsittely kuuluu lailliselle hallitukselle. Tällaisia kapinallisia Israelin historia on täynnä.

IDF on muutaman päivän ajan toiminut Rafahin alueella Egyptin ja Gazan alueen välisellä kaistalla. He ovat tunkeutuneet 200 – 500 metriä PA:n hallitsemalle alueelle etsiessään lukuisia tunneleita, joita pitkin salakuljetetaan aseita, ammuksia, räjähteitä, erilaisia ohjuksia ja kranaatteja sekä ihmisiä ja huumeita Egyptistä. He ovat löytäneet kolme tunnelia, mutta niitä on ainakin kymmenen jäljellä. IDF vetäytyi alueelta toistaiseksi vain mennäkseen sinne uudelleen. Sotilaat kohtasivat kovaa vastarintaa, jossa kymmenkunta palestiinalaista kuoli ja kymmeniä haavoittui. Tunnelin kaivaminen maksaa 1000 dollaria. Gazan puolella asukkaille maksetaan 1000 dollaria siitä, että he sallivat tunnelin päättyvän heidän kotiinsa. Ihmisen salakuljettaminen maksaa 1000 dollaria, Kalashnikov kivääri Gazassa 1000 dollaria, mutta vain kolmanneksen siitä Egyptissä. IDF:n mukaan nelisen kymmentä taloa on tuhottu, mutta ne ovat olleet asumattomia ja jotkut niistä ilman kattoa. Suomen uutisten mukaan 50 taloa on tuhottu ja 1500 palestiinalaista olisi menettänyt kotinsa IDF:n tuhottua heidän kotinsa. Tämä on mielestäni aika laveaa tosiasioiden käsittelyä.

Israelin merisatamat tyhjentänyt lakko saatiin loppumaan ammattijärjestön Histadrutin ja hallituksen välisissä neuvotteluissa. Se mukaan pidetään sadan päivän tauko, jonka aikana yritetään löytää molempia osapuolia tyydyttävät ratkaisut. Lakko on ollut erittäin kallis tilanteessa, jossa maan talous on suurissa vaikeuksissa. Tarkkailijoiden mukaan sen takana on Histadrutin johtajan Pertzin henkilökohtainen edun ja vallan tavoittelu.

Kastel 14,10.03.

Gabriel.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu