Rehti kysymys

Miksi te sitten sitä nimitätte, kun uskonnoton ihminen tulee teidän kirkkoonne, alkaa uskomaan Jeesukseen ja kastetaan? Kai sellaistakin tapahtuu, ja kai sille jokin nimikin on. Mikä sitten, jos ei uskoontuleminen?

anskutin_89 kirjoitti:

Miksi te sitten sitä nimitätte, kun uskonnoton ihminen tulee teidän kirkkoonne, alkaa uskomaan Jeesukseen ja kastetaan? Kai sellaistakin tapahtuu, ja kai sille jokin nimikin on. Mikä sitten, jos ei uskoontuleminen?

kääntymys?

vaikka kirjoitti:

kääntymys?

LÖYTÄMINEN?

niin tapahtui kirjoitti:

LÖYTÄMINEN?

tapahtuu vähitellen. Hurahtamiset ovat usein väliaikaisia.

niin tapahtui kirjoitti:

LÖYTÄMINEN?

Ainakin tuo ilmaus esiintyy ortodoksisessa liturgiassa: "Me näimme totisen valkeuden,
otimme vastaan taivaallisen Hengen, löysimme totisen uskon, kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta, sillä Hän on meidät pelastanut."

Kuten on jo tullut ilmi ortodoksisessa kirkossa vierastetaan sellaista tunnekuohuun perustuvaa äkkinäistä uskovaistumista, jota eräissä muissa uskonnollisissa liikkeissä kutsutaan termillä "uskoon tuleminen" ja jota kyseisissä liikkeissä korostetaan pelastuksen edellytyksenä. Äkkikääntymys ei sinänsä voi olla väärin, koska apostolien aikanakin kirkkoon kastettiin ihmisiä hyvinkin nopealla aikataululla, ja jopa nykyaikanakin kuulemani mukaan on tapahtunut sellaista, että pappi on liittänyt kirkkoon saman tien, kun joku on sitä tarpeeksi voimakkaasti pyytänyt, mutta pääsääntöisesti jo heti ensimmäisistä vuosisadoista alkaen kirkkoon liittymistä on edeltänyt hyvinkin pitkä valmistautumisaika, joskus jopa useita vuosia.

Ortodoksisessa kirkossa ei ole myöskään tapana erotella kirkon jäseniä vuohiin ja lampaisiin siten, että olisi jotkut tosiuskovaiset "uskoon tulleet" ja sitten mukana roikkuva massa, jotka eivät ole "tulleet uskoon".

theoforos kirjoitti:

Ainakin tuo ilmaus esiintyy ortodoksisessa liturgiassa: "Me näimme totisen valkeuden,
otimme vastaan taivaallisen Hengen, löysimme totisen uskon, kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta, sillä Hän on meidät pelastanut."

Kuten on jo tullut ilmi ortodoksisessa kirkossa vierastetaan sellaista tunnekuohuun perustuvaa äkkinäistä uskovaistumista, jota eräissä muissa uskonnollisissa liikkeissä kutsutaan termillä "uskoon tuleminen" ja jota kyseisissä liikkeissä korostetaan pelastuksen edellytyksenä. Äkkikääntymys ei sinänsä voi olla väärin, koska apostolien aikanakin kirkkoon kastettiin ihmisiä hyvinkin nopealla aikataululla, ja jopa nykyaikanakin kuulemani mukaan on tapahtunut sellaista, että pappi on liittänyt kirkkoon saman tien, kun joku on sitä tarpeeksi voimakkaasti pyytänyt, mutta pääsääntöisesti jo heti ensimmäisistä vuosisadoista alkaen kirkkoon liittymistä on edeltänyt hyvinkin pitkä valmistautumisaika, joskus jopa useita vuosia.

Ortodoksisessa kirkossa ei ole myöskään tapana erotella kirkon jäseniä vuohiin ja lampaisiin siten, että olisi jotkut tosiuskovaiset "uskoon tulleet" ja sitten mukana roikkuva massa, jotka eivät ole "tulleet uskoon".

Itse tulin uskoon yhdessä hetkessä. Ennen sitä en ollut uskossa. Ratkaisun jkälkeen olin uskossa Jeesukseen. Tulin uskoon. En tullut käännynnäiseksi.
Nyt katson, minne menen uskoon tulleitten yhteyteen. Luterilaisesta kirkosta jo erosin.

Ennen uskoon tuloani uskoin kyllä Jumalaan ja Jeesukseen sekä ristin työhön. Mutta en ollut uskossa. En ollut uudestisyntynyt, vaan luterilainen suomalainen pakana.
Nyt olen kristitty, vaikka en kuulukaan vielä mihinkään uskonsuuntaan.
Kasteelle menen heti kun löydän jonkun kastajan. Se kaste on oltava sama kuin apostolisena aikana. Mm. Apt. 2:38, 41 ja 22:16.
Nämä asiat kyllä jo tiedän.

Ortodoksikirkon jäsenyys ei kyllä pelasta ihmistä. Se on varma totuus.
Jeesus on ainoa Pelastaja. Hänet tulee ottaa vastaan henkilökohtaiseksi Vapahtajaksi ja syntien sovittajaksi.
2 Korint. 6:1-2.

äkkikääntyjä kirjoitti:

Itse tulin uskoon yhdessä hetkessä. Ennen sitä en ollut uskossa. Ratkaisun jkälkeen olin uskossa Jeesukseen. Tulin uskoon. En tullut käännynnäiseksi.
Nyt katson, minne menen uskoon tulleitten yhteyteen. Luterilaisesta kirkosta jo erosin.

Ennen uskoon tuloani uskoin kyllä Jumalaan ja Jeesukseen sekä ristin työhön. Mutta en ollut uskossa. En ollut uudestisyntynyt, vaan luterilainen suomalainen pakana.
Nyt olen kristitty, vaikka en kuulukaan vielä mihinkään uskonsuuntaan.
Kasteelle menen heti kun löydän jonkun kastajan. Se kaste on oltava sama kuin apostolisena aikana. Mm. Apt. 2:38, 41 ja 22:16.
Nämä asiat kyllä jo tiedän.

Ortodoksikirkon jäsenyys ei kyllä pelasta ihmistä. Se on varma totuus.
Jeesus on ainoa Pelastaja. Hänet tulee ottaa vastaan henkilökohtaiseksi Vapahtajaksi ja syntien sovittajaksi.
2 Korint. 6:1-2.

näin:

"Ylen armollinen ja kaikkilaupias Jumalani, Herra Jeesus Kristus! Sinä suuren rakkautesi tähden tulit alas maan päälle, ja otit päällesi lihan, että pelastaisit kaikki. Rukoilen vieläkin Sinua, Pelastajaani. Pelasta minut armostasi! Jos tekojeni tähden pelastaisit minut, niin ei se olisi minulle armo eikä mikään lahja, vaan ansaittu palkka. Oi Kristukseni, Sinä olet rikas laupeudestasi ja tutkimaton armostasi! Sinä olet sanonut, että joka uskoo Sinuun, hän elää eikä näe kuolemaa iankaikkisesti. Jos usko Sinuun pelastaa toivottomat, niin katso, minä uskon. Pelasta minut, sillä Sinä olet minun Jumalani ja Luojani. Kelvatkoon Sinulle, Jumalani, tämä usko tekojeni asemesta. Minulla ei ole yhtään tekoa, joka vanhurskauttaisi minut. Minun uskoni olkoon täydellisesti otollinen Sinulle kaiken sen edestä, mikä minulta puuttuu. Se vastatkoon puolestani. Se vanhurskauttakoon minut. Se tehköön minut Sinun iankaikkisesta kunniastasi osalliseksi, oi Sana, ettei saatana minua saaliikseen saisi ja ettei hän kerskaisi, että on ryöstänyt minut Sinun kädestäsi ja Sinun linnastasi. Pelasta minut Kristus, minun Jumalani, vaikken osaisikaan pelastustani oikein pyytää Sinulta. Kiiruhda apuun minulle, pian kiiruhda, sillä muuten hukun. Sinähän olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta. Tee minut, Herra, otolliseksi rakastamaan Sinua, niinkuin ennen syntiä rakastin. Suo minun taaskin palvella Sinua ilman minkäänlaista velttoutta, niinkuin ennen kavalaa saatanaa palvelin. Ennen kaikkea minä tahdon palvella Sinua, Herraa, minun Jumalaani Jeesusta Kristusta, kaikkina elämäni päivinä, nyt, aina ja iankaikkisesti. Amen." (Rukous- ja hartauskirja. Pieksämäki 1979, s.28-29.)

äkkikääntyjä kirjoitti:

Itse tulin uskoon yhdessä hetkessä. Ennen sitä en ollut uskossa. Ratkaisun jkälkeen olin uskossa Jeesukseen. Tulin uskoon. En tullut käännynnäiseksi.
Nyt katson, minne menen uskoon tulleitten yhteyteen. Luterilaisesta kirkosta jo erosin.

Ennen uskoon tuloani uskoin kyllä Jumalaan ja Jeesukseen sekä ristin työhön. Mutta en ollut uskossa. En ollut uudestisyntynyt, vaan luterilainen suomalainen pakana.
Nyt olen kristitty, vaikka en kuulukaan vielä mihinkään uskonsuuntaan.
Kasteelle menen heti kun löydän jonkun kastajan. Se kaste on oltava sama kuin apostolisena aikana. Mm. Apt. 2:38, 41 ja 22:16.
Nämä asiat kyllä jo tiedän.

Ortodoksikirkon jäsenyys ei kyllä pelasta ihmistä. Se on varma totuus.
Jeesus on ainoa Pelastaja. Hänet tulee ottaa vastaan henkilökohtaiseksi Vapahtajaksi ja syntien sovittajaksi.
2 Korint. 6:1-2.

"Ortodoksikirkon jäsenyys ei kyllä pelasta ihmistä. Se on varma totuus. "

Ortodoksinen usko johtaa pelastukseen, ei kirkon jäsenyys. Uskoa ei toisaalta ole kirkon ulkopuolella. Siellä on kaikki luuloa, harhaoppia, uskottelua. Tule ja katso, älä lue täältä - täältä uskoa ei löydy.