Onko ketään ko. laitoksella opiskelevaa kuulolla?
Minua kiinnostaisi varsinkin Etelä-Aasian tutkimus ja Itä-Aasian tutkimus. Altaistiikasta on näköjään vain maisterinopinnot tarjolla. Mahdollisesti myös egyptologia kiinnostaa. Haluaisin tietää, kuinka suuri on kielten opiskelun painotus näillä aloilla? Entä voiko Helsingin yliopistossa opiskella gujaratia? (Etelä-Aasian tutkimuksen "esittelyssä" mainittiin sanskrit, hindi ja tamil, mutta ovatko ne ainoat Intian kielet joita siellä opetetaan, ei kai?)
Onko *mitään* järkeä hakea tänne vai luenko itseni suoraan kortistoon? Millaisia sivuaineita suosittelisitte aasialaisia ja afrikkalaisia kieliä ja kulttuureita opiskelevalle?
Minua kiinnostaisi varsinkin Etelä-Aasian tutkimus ja Itä-Aasian tutkimus. Altaistiikasta on näköjään vain maisterinopinnot tarjolla. Mahdollisesti myös egyptologia kiinnostaa. Haluaisin tietää, kuinka suuri on kielten opiskelun painotus näillä aloilla? Entä voiko Helsingin yliopistossa opiskella gujaratia? (Etelä-Aasian tutkimuksen "esittelyssä" mainittiin sanskrit, hindi ja tamil, mutta ovatko ne ainoat Intian kielet joita siellä opetetaan, ei kai?)
Onko *mitään* järkeä hakea tänne vai luenko itseni suoraan kortistoon? Millaisia sivuaineita suosittelisitte aasialaisia ja afrikkalaisia kieliä ja kulttuureita opiskelevalle?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsessään nuo ovat kyllä kortistoon johtavia aineita. Jos nuo aineet nyt todella kiinnostavat, niin mieleeni voisi tulla esimerkiksi kehitysmaatutkimus valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Työtilaisuuksia saattaisi löytyä ehkä opiskelun jälkeen mahdollisesti kehitysyhteistyön parista. Jo opiskeluaikana sinun kannattaisi tosin luoda suhteita kehitysyhteistyötä harjoittaviin järjestöihin.
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-oppaat löytyvät verkosta:
https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opasopiskopas.jsp?Kieli=1
Opinto-oppaista löydät tutkintovaatimukset, jotka ilmaisevat mitä opintojaksoja kussakin oppiaineessa on vähintään opiskeltava tutkinnon suorittaakseen. Vähimmäisvaatimusten ylihän saa opiskella ihan niin paljon kuin takapuoli ja talous antaa myöten.
Jos kielet kiinnostavat, mutta olet huolissasi työllistymisestäsi, voit valita sivuaineiksesi jotakin, mille uskot olevan enemmän kysyntää työmarkkinoilla.
Jos kielet kiinnostavat ja haluat varmemman työpaikan, kannattaa harkita sellaista vaihtoehtoa, että opiskelet esim. englannin ja saksan opettajaksi ja sen ohella voit opiskella harvinaisia kieliä niin paljon kuin jaksat. Hyvin usein kieliä opiskelleet päätyvät loppujen lopuksi opettajiksi, vaikka se ei ollutkaan alkuperäinen suunnitelma. Tottakai opeopinnot vaativat paljon työtä, mutta toisaalta auttavat työllistymisessä.
Jos et missään tapauksessa halua opettajaksi tällä hetkellä, ota Aasian ja Afrikan kielten laitokselta pääaineeksi sellainen kieli, joka todella kiinnostaa. Silloin voit tähdätä kielentutkijaksi. Työllistyminen ei tietenkään ole taattua. Juuri siksi kannattaisi ottaa sivuaineeksi myös joku kieli, jota opetetaan. Jos käy niin, että et työllisty tutkijaksi, sinulla on sentään jotain valmiina, jos jatkat esim. englanninopettajksi (eli teet esim. syventävät opinnot erilliset pedagogiset opinnot jälkikäteen).
AAKKL:n aineita kannattanee ehkä opiskella sivuaineina, ellet tosissasi halua akateemisen tutkijan uraa.
Ota pääaineeksi joku sellainen, jota voit soveltaa kiinnostuksesi kohteeseen, mutta joka ennen kaikkea antaa sinulle valmiudet työskennellä myös muiden aiheiden parissa!
Eikös AAKKL:lla opeteta kuolleiden ja "turhien" kielten lisäksi myös kysyttyjä ja hyödyllisiä kieliä? Luulisi ainakin japanin ja kiinan olevan liikemaailmassakin kysyttyjä taitoja? Kun noihin rinnastaa sivuaineeksi jotain tuottavia opintoja kuten markkinointia, tiedotusoppia yms. niin luulisi työllistymisen olevan jopa varmaa?