Tiedotusvälineille 14.10.2008
Valtiovalta on hylännyt kunnat -
Kuntien ja peruspalvelujen kriisi on ratkaistavissa oikeilla valinnoilla
Kunnallisvaaleihin liittyviä kannanottoja ja vaalimainoksia lukiessa syntyy se
käsitys, että kuntien peruspalvelujen ongelmat mm. terveyden- ja
vanhustenhoidossa korjataan. Nyt, kun lupauksia on viikkojen ajan esitetty,
pääministeri Vanhanen varoittaa vaalilupauksista, joita ei voida toteuttaa.
Kuntien taloudellinen ahdinko on peräisin 1990-luvun lopulta. Silloin valtion
kunnille maksamat valtionosuudet puolitettiin eduskunnan ja hallituksen
päätöksillä. Tämä tapahtui ns. eurosopeutuksen nimissä. Tuon jälkeen osa
valtionosuuksista on palautettu, mutta kunnille on myös lisätty uusia tehtäviä.
Nykyinen Vanhasen hallitus on päättänyt liki 1000 miljoonan euron
veronkevennyksistä. Kolmen edellisen hallituskauden aikana verotusta on
kevennetty yhteensä n. 6000 miljoonaa euroa. Kuten tunnettua veronkevennykset
ovat hyödyttäneet eniten suurituloisia. Samalla kunnat ovat korottaneet
veroäyrejään ja lisänneet erilaisia maksuja kuntalaisille.
Eriarvoisuuden kasvu ja peruspalvelujen rahoituskriisi on siis seurausta
valtiovallan poliittisista päätöksistä. Myös kyseisten ongelmien ratkaiseminen
on valtiovallan käsissä. Kuntien taloudellinen liikkumavara on niin pieni, että
sillä ei korjata rakenteellisia ongelmia.
Kunnissa voidaan toki liikkumavaran puitteissa tehdä jotakin. Samalla
rahamäärälläkin voidaan asioita tehdä eri tavalla. Merkittävää on henki, jolla
päätöksiä tehdään ja myös se, kuinka hyvin kuunnellaan kuntalaisten ääntä
vaalien välillä.
Hallituksessa viimeisten kymmenen vuoden aikana olleet puolueet ovat vastuussa
nykyisestä tilanteesta. Nyt niiltä – ja myös pääministeriltä – voi odottaa
vastausta, miten kuntien rahoituskriisi ratkaistaan. Kuntaliitoksetkaan eivät
korjaa perusongelmaa, eli rahan puutetta.
Kunnista puuttuu rahaa, jolla voitaisiin palkata lisää työntekijöitä mm.
terveydenhoitoon. Rahavaje lienee n. 3000-4000 miljoonaa euroa.
Runsas kymmenesosa vajeesta voidaan kattaa lopettamalla nettojäsenmaksut EU:lle.
Saman verran kertyisi varallisuusveron palauttamisesta. Pääomatulojen
muuttaminen progressiiviseksi toisi myös parannusta asiaan, samoin kuin
luopuminen hankkeesta muuttaa Hornet-hävittäjät hyökkäyskäyttöön sopiviksi.
Kyse on siis valinnoista.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Valtiovalta on hylännyt kunnat -
Kuntien ja peruspalvelujen kriisi on ratkaistavissa oikeilla valinnoilla
Kunnallisvaaleihin liittyviä kannanottoja ja vaalimainoksia lukiessa syntyy se
käsitys, että kuntien peruspalvelujen ongelmat mm. terveyden- ja
vanhustenhoidossa korjataan. Nyt, kun lupauksia on viikkojen ajan esitetty,
pääministeri Vanhanen varoittaa vaalilupauksista, joita ei voida toteuttaa.
Kuntien taloudellinen ahdinko on peräisin 1990-luvun lopulta. Silloin valtion
kunnille maksamat valtionosuudet puolitettiin eduskunnan ja hallituksen
päätöksillä. Tämä tapahtui ns. eurosopeutuksen nimissä. Tuon jälkeen osa
valtionosuuksista on palautettu, mutta kunnille on myös lisätty uusia tehtäviä.
Nykyinen Vanhasen hallitus on päättänyt liki 1000 miljoonan euron
veronkevennyksistä. Kolmen edellisen hallituskauden aikana verotusta on
kevennetty yhteensä n. 6000 miljoonaa euroa. Kuten tunnettua veronkevennykset
ovat hyödyttäneet eniten suurituloisia. Samalla kunnat ovat korottaneet
veroäyrejään ja lisänneet erilaisia maksuja kuntalaisille.
Eriarvoisuuden kasvu ja peruspalvelujen rahoituskriisi on siis seurausta
valtiovallan poliittisista päätöksistä. Myös kyseisten ongelmien ratkaiseminen
on valtiovallan käsissä. Kuntien taloudellinen liikkumavara on niin pieni, että
sillä ei korjata rakenteellisia ongelmia.
Kunnissa voidaan toki liikkumavaran puitteissa tehdä jotakin. Samalla
rahamäärälläkin voidaan asioita tehdä eri tavalla. Merkittävää on henki, jolla
päätöksiä tehdään ja myös se, kuinka hyvin kuunnellaan kuntalaisten ääntä
vaalien välillä.
Hallituksessa viimeisten kymmenen vuoden aikana olleet puolueet ovat vastuussa
nykyisestä tilanteesta. Nyt niiltä – ja myös pääministeriltä – voi odottaa
vastausta, miten kuntien rahoituskriisi ratkaistaan. Kuntaliitoksetkaan eivät
korjaa perusongelmaa, eli rahan puutetta.
Kunnista puuttuu rahaa, jolla voitaisiin palkata lisää työntekijöitä mm.
terveydenhoitoon. Rahavaje lienee n. 3000-4000 miljoonaa euroa.
Runsas kymmenesosa vajeesta voidaan kattaa lopettamalla nettojäsenmaksut EU:lle.
Saman verran kertyisi varallisuusveron palauttamisesta. Pääomatulojen
muuttaminen progressiiviseksi toisi myös parannusta asiaan, samoin kuin
luopuminen hankkeesta muuttaa Hornet-hävittäjät hyökkäyskäyttöön sopiviksi.
Kyse on siis valinnoista.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Vastaukset 2
Vanhimmat
veronkevennykset koskee vain valtion verotusta.Ei kunnallisverotusta mikä kukin kunta päättää itse.Jo nytten on verojen tulonsiirto ollut meneillään useitakin vuosia.Ja kunnat jotka eivät ole hoitaneet talouttaan jatkavat samaan tahtiin kun luottavat näihin verotasauksiin.Eli hyvin hoidetut kunnat maksavat vuodesta toiseen tasinkoa huonosti hoidetuille kunnille.Onko oikein??.Alun perin se oli tarkoitus tilapäisapuna talousongelmista kamppailleville kunnille jotta pääsisivät hoitamaan asiat kuntoon.Nykyään ottavat rahat vastaan itsestäänselvyytenä ja eivät korjaa kunnan taloutta kuntoon.Lopettaa voisi..
Olikohan aivan pakko ängetä mukaan eu,hun ylläpitämään tuplamäärää virkamiehiä, ja meppejä.
Maksamaan ylikansallisen hallinnon kuluja.
Herätkää jo, ennen kuin maksamme finanssikriisin kourissa käpristelevän usan asevarustelua ja asekauppaa NATOn muodossa.