Tutkimus vahvistaa: demarit pihalla politiikasta

Tutkimuksen mukaan vasemmistoliittolaiset ovat tietoisimpia politiikasta ja yhteiskunnasta.

tutkimus

Uusi Suomi, oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi. Sen toiminta lakkasi 1991.

Lehden primusmotor, monimiljonääri Niklas Herlin, siirsi Uuden Suomen toimimaan puhtaasti nettiin. Samalla kaikki selvät puolueeseen johtavat jäljet piilotettiin.

"Olen porvari. Olen aina äänestänyt kokoomusta."
-Herlin City-lehdessä

Anekdootti

Uuden ajan www-mediana ja moniarvoisena tiedotuskanavana itseään mainostava www.uusisuomi.fi sensuroi 3.12.2007 oman blogikirjoittajansa.

Venäjä-asiantuntijaksi lokakuussa 2007 pestattu tutkija-toimittaja Pentti Stranius kirjoitti Lenin-patsas-aiheisen blogin. Tätä ennen aihetta olivat käsitelleet lehden blogisteista suuromistaja Niklas Herlin sekä kolumnistit Iivi Masso ja Jukka Relander.

Sensuroitu Stranius lopetti yhteistyön UudenSuomen kanssa samantien.

tämä kertoo myös.

"Tietämys ei kuitenkaan kulje oikeisto-vasemmisto –akselin mukaisesti: Vasemmistoliittoa äänestäneiden tiedot ovat paremmat kuin kokoomusta äänestäneillä, parhaat tiedot oli RKP:tä äänestäneillä."

- lainaus on mainitsemastasi Uuden Suomen "tutkimuksesta".

***

Suomalaiset naiset ovat saaneet äänioikeuden 100 vuotta sitten, ensimäisenä maailmassa. Oheisena sinulle hyödyllistä tietoa naisten asemasta. Kannattaa lukea muitakin julkaisuja kuin Uutta Suomea, ihan vain yleissivistyksen ja totuuden vuoksi. Fakta homma!

NAISTEN TÄYDET POLIITTISET OIKEUDET 100 VUOTTA

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus täyttää 100 vuotta vuonna 2006. Vuosi on tärkeä merkkipaalu naisten yhteiskunnallisen ja poliittisen osallistumisen kannalta. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset käyttivät täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan. Vuoden 1907 valtiopäiville valittiin 19 naiskansanedustajaa.

Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta -verkkosivusto esittelee juhlavuoden tapahtumia ja taustoja. Se tarjoaa perustietoja naisten äänioikeuden 100-vuotishistoriasta, poliittisista oikeuksista sekä merkkivuoden tapahtumista. Sivujen toivotaan palvelevan asiasta kiinnostuneita kansalaisia, naisjärjestöjä, erilaisten tapahtumien järjestäjiä, koululaisia ja opiskelijoita sekä viestintävälineitä. Sivujen tuottaja on sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Helsingin yliopiston Kristiina-instituutin kanssa. Sivujen ja linkkien aikaansaamista ovat tukeneet monet tahot, kuten esimerkiksi naisjärjestöt, yliopistot ja eri ministeriöt ja Tilastokeskus.

Sivuille on koottu tiiviitä, yleiskielisiä asiantuntijatekstejä. Ne käsittelevät äänioikeuden historiaa sekä ajankohtaisia sukupuoleen, politiikkaan ja kansalaisuuteen liittyviä teemoja. Artikkelikanta täydentyy vuosina 2006-2007. Sivuilla on myös naisten poliittista historiaa käsittelevää alkuperäisaineistoa, vaalitilastoja ja tietoja aihetta käsittelevistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Tapahtumakalenterista voi selvittää minkälaisia juhlavuoteen liittyviä juhlia, seminaareja ja näyttelyitä järjestetään vuosina 2006 ja 2007.

Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta –toimikunta toivoo, että äänioikeuden juhlavuotena naisten poliittisten oikeuksien saavuttamiseen ja käyttämiseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Poliittiset oikeudet ovat kansalaisten perusoikeuksia. On tärkeää, että niiden merkitystä ja niiden saavuttamisen historiaa nostetaan aika ajoin esille, mihin äänioikeuden merkkivuosi antaa erinomaisen mahdollisuuden. Samalla voidaan tarkastella myös ajankohtaisia poliittisiin oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Instituutiot, järjestöt ja yhteisöt voivat tarkastella omaa suhdettaan poliittisten oikeuksien historiaan ja ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin.

***

Hyviä lukuhetkiä!