ELINKEINOELÄMÄN VALTUUSKUNTA (EVA) JULKAISI

jälleen selvityksen. Mahtava tuotos, mutta epäilyttävä. Selvityksessä on lähdetty tarkastelemaan suurten kuntien tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Se on lähtökodiltaan yritysystävällinen ja pyrkii kaappaukseen sekä osakekeinottelijoita hyödyttämään. Pelkästään nimi kertoo kaiken.

EVA on työnantajabunkkerista lähtöisin ja siellä maijaileva sekä käskynsä noutava. Ja siksi sen esityksiä on perin tarkoin arvioitava. Kaikki hyvä ei ole sitä miltä se näyttää.

EVA ei ota kantaa siihen tosiasiaan, että suuret yritykset siirtyvät muille maille vierahille tai siihen, että yrityksiä kaikesta huolimatta johdetaan Suomessa edelleenkin vanhakantaisin periaattein. Yritykset yrittävät väittää totteuttavansa työvoimapolitiikkaansa työntekijälähtöisesti, mutta kaikissa tilanteissa käy selväksi yritysten sisällä ja niiden ulkopuolella niiden raadolliset, itsekkäät ja ahneet lähtökohdat sekä toimintamallit.

Tietysti EVA pääsee nyt ja aina siihen lopputulemaan, että yksityinen sosiaali- ja terveydenhoito on hyväksi. Kilpailee yhteiskunnan palveluiden kanssa menestyksestä
Yksityisen yrityksen peruslähtökohta on itsekäs menestymistavvoita ja tätä yhteiskunta ei voi eikä saa koskaan pitää ensisijalla.

On luultavaa, että yksityinen sosaali- ja terveydenhoito on yhtä kallista tai jopa kalliimpaa yhteiskunnalle, kuin yhteiskunnan oma toiminta. On muistettava, että yritykset pyrkivät mahdollisimman vähään veronmaksukykyyn ja yhteiskunnalta jää saamaatta verotuloja. Laajentaminen, uusrakentaminen, vanhojen tilojen uudistaminen, kilpailu markkinointikuluineen, yrityksen sisäinen koulutus, kuljetukset jne. ovat menoeriä, jotka antavat mahdollisuuden poistoihin tai muihin vastaaviin toimenpiteisiin ja verotuksen ulkopuolella jää tavattoman paljon euroja. Aukon täyttävät veronmaksajat ja menettäjä on yhteiskunta, kunnat.

Yksityinen yritys siis saa palveluhinnoittelunsa näyttämään kohtuulliselta ja vertailukelpoiselta yhteiskunnan palveluihin nähden. Ja tähän lankaan menee kuntapäättäjät, joista suuri osa sidoksissa yksityisiin yrityksiin poliittisesti tai taloudellisesti.

Espoota näytetään kehuvan. Saattakohan yhtenä syynä olla se, että Espoossa ei ole esimerkiksi semmoisia ongelmia, kuin Helsingillä, Vantaalla tai vaikkapa Tampereella. Onko Espoo keskittyneemmin rakentunut, kuin nämä kolme. Piileekö tässä jokin ongelma? Turun ja Tampereen välillä tämä ongelma on. Turku on pinta-alaltaan ilmeisesti pienempi, keskittyneempi ja voi täten hoitaa palveluja ehkä edullisemmin. Joku tutkikoon.
4114
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

tekee bisnestä ja ottaa maksimaalisen voiton.
Terveydenhuollon sektorilla ei saisi suosia voitontavoittelijoita laadun kustannuksella.
Jostainhan se voitto on revittävä. Yksityisellä sektorilla on jo omat terveydenhuollon alueensa, kuntien ei pidä luopua omista palveluistaan.

Äänestä
  • Voitto ja laatu eivät ole ristiriidassa keskenään.

    Hiuonosti johdettu organisaatio, jossa on epämääräiset prosessit on kallis pyörittää eikä siitä tule voittoa ja päinvastoin.

    Kilpailu tuo organisaatioihin tehokkuutta.

    Mikään tutkimus ei ole koskaan osoittanut, että julkisesti pyöritetty voittoa tuotamaton organisaatio olisi lähtökohtaisesti tehokas tai että se edes pyrkisi siihen. Sen sijaan on monta tutkimusta, jotka osoittavat julkisten organisaatioiden kasvavan aina niin uureksi kuin niille annettu budjetti antaa myöten.

    Julkinen organisaatio käyttää aina kaikki rahat koska jos ei käytä, seuraavana vuona saa vähemmän. Olisi ihme, jos rahat olisivat aina myönnetty tasan oikein. Niinpä loppuvuodesta ostetaan asioita pienempään tarpeeseen tai sitten käydetään seuraavan vuoden budjettia niin, että lasku kirjoitetaan seuraavalle vuodelle.

    Minä en usko, että budjetin kanssa määritelty organisaatio on yhtään pätevämpi kuin voittoa tuottava. Voittoa tuottava voi laajentaa toimintaansa tarpeen mukaan ja supistaa sitä. Budjettijohdettu organisaatio on aina saman kokoinen oli asiakkaita tai ei, teki se työnsä tai ei.

    Yksityiset toimijat saavat voittonsa siitä, että ne toimivat tehokkasta ja ovat silti edullisempia kuin julkiset. Vasemmisto inhoaa niitä koska ne todistavat julkisen taloudenpidon heikkoudet.

    Äänestä

Tuolla Evassa näyttää olevan liikaa porukkaa, jolle maksetaan turhan kovaa palkkaa - mistä??????
Höpöä höpö tutkimuksia….

Äänestä
  • Höpöhöpö kommentti ilman perusteluita. Poliitikon puhetta :D

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tarkkaaja kirjoitti:

jälleen selvityksen. Mahtava tuotos, mutta epäilyttävä. Selvityksessä on lähdetty tarkastelemaan suurten kuntien tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Se on lähtökodiltaan yritysystävällinen ja pyrkii kaappaukseen sekä osakekeinottelijoita hyödyttämään. Pelkästään nimi kertoo kaiken.

EVA on työnantajabunkkerista lähtöisin ja siellä maijaileva sekä käskynsä noutava. Ja siksi sen esityksiä on perin tarkoin arvioitava. Kaikki hyvä ei ole sitä miltä se näyttää.

EVA ei ota kantaa siihen tosiasiaan, että suuret yritykset siirtyvät muille maille vierahille tai siihen, että yrityksiä kaikesta huolimatta johdetaan Suomessa edelleenkin vanhakantaisin periaattein. Yritykset yrittävät väittää totteuttavansa työvoimapolitiikkaansa työntekijälähtöisesti, mutta kaikissa tilanteissa käy selväksi yritysten sisällä ja niiden ulkopuolella niiden raadolliset, itsekkäät ja ahneet lähtökohdat sekä toimintamallit.

Tietysti EVA pääsee nyt ja aina siihen lopputulemaan, että yksityinen sosiaali- ja terveydenhoito on hyväksi. Kilpailee yhteiskunnan palveluiden kanssa menestyksestä
Yksityisen yrityksen peruslähtökohta on itsekäs menestymistavvoita ja tätä yhteiskunta ei voi eikä saa koskaan pitää ensisijalla.

On luultavaa, että yksityinen sosaali- ja terveydenhoito on yhtä kallista tai jopa kalliimpaa yhteiskunnalle, kuin yhteiskunnan oma toiminta. On muistettava, että yritykset pyrkivät mahdollisimman vähään veronmaksukykyyn ja yhteiskunnalta jää saamaatta verotuloja. Laajentaminen, uusrakentaminen, vanhojen tilojen uudistaminen, kilpailu markkinointikuluineen, yrityksen sisäinen koulutus, kuljetukset jne. ovat menoeriä, jotka antavat mahdollisuuden poistoihin tai muihin vastaaviin toimenpiteisiin ja verotuksen ulkopuolella jää tavattoman paljon euroja. Aukon täyttävät veronmaksajat ja menettäjä on yhteiskunta, kunnat.

Yksityinen yritys siis saa palveluhinnoittelunsa näyttämään kohtuulliselta ja vertailukelpoiselta yhteiskunnan palveluihin nähden. Ja tähän lankaan menee kuntapäättäjät, joista suuri osa sidoksissa yksityisiin yrityksiin poliittisesti tai taloudellisesti.

Espoota näytetään kehuvan. Saattakohan yhtenä syynä olla se, että Espoossa ei ole esimerkiksi semmoisia ongelmia, kuin Helsingillä, Vantaalla tai vaikkapa Tampereella. Onko Espoo keskittyneemmin rakentunut, kuin nämä kolme. Piileekö tässä jokin ongelma? Turun ja Tampereen välillä tämä ongelma on. Turku on pinta-alaltaan ilmeisesti pienempi, keskittyneempi ja voi täten hoitaa palveluja ehkä edullisemmin. Joku tutkikoon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu